Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Kuva: Danielle MacInnes, Unsplash

Yrittäjäksi voi oppia, mutta menestymiseen tarvitaan motivaatiota ja sopivasti optimismia

Yrittäjä Jussi Lehmuksen mielestä yrittäjän tärkein luonteenpiirre on optimismi. Se auttaa sietämään riskejä ja epäonnistumisia. Asiantuntijoiden mukaan yrittäjyyttä voi oppia kuka tahansa. Yrittäjyys lieneekin tulevaisuudessa yhä useamman tapa tehdä töitä.
clock
5 min
Julkaistu:
22.11.2019
Kirjoittaja:

Tamperelaisen Kameratorin yrittäjä Jussi Lehmus löysi tiensä yrittäjäksi sattumalta. Hänen lapsuudenystävänsä Juho Leppänen rahoitti omia opintojaan myymällä pienimuotoisesti käytettyjä kameroita ja pyysi Lehmusta toimintaansa mukaan. Vaikka Lehmuksella ei ollut minkäänlaista taustaa valokuvaamisen kanssa, olivat raha ja kannattavuus hänen erityisosaamistaan. Hän vainusi nopeasti markkinaraon, ja Kameratori oli syntynyt.

Lehmus syöksyi yrittäjäksi suoraan opinnoistaan. Koko opiskeluaika kului toimintaa aloitellessa, ja harjoittelut ja kurssit sidottiin mahdollisuuksien mukaan yritykseen. Lehmuksen oppilaitos Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) tuki ja jousti opintojen suhteen, ja nuori yrittäjä valmistui vuoden etuajassa.

Yrittäjyys ei koskaan ollut Lehmukselle erityinen unelma, vaikka hän osoittikin siihen taipumuksia jo lapsena. Pienestä pitäen hän osti ja myi kaikkea, mitä käsiinsä sai. Äiti antoi liiketoiminnalle luvan, mutta tulot pieni kaupantekijä joutui jakamaan sisarustensa kanssa.

Kameratorin yrittäjä Jussi Lehmus ei tuntenut valokuvauksen maailmaa ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Sen sijaan yrittäjän taipumuksia Lehmuksella on ollut lapsesta saakka.Kuva: Anna Vättö

Kyse on motivaatiosta

Yrittäjyyteen liittyy edelleen sitkeä uskomus verenperinnöstä tai synnynnäisistä ominaisuuksista. Asiantuntijat kuitenkin tyrmäävät väitteet: yrittäjänä onnistuminen ei vaadi lapsuuden kaupankäyntikokemuksia tai suvussa kulkevaa yrittäjäperintöä.

– Minusta kuka tahansa sopii yrittäjäksi. Kyse on enemmänkin motivaatiosta kuin mistään erityispiirteistä, toteaa TAMKin Proakatemian päävalmentaja, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Veijo Hämäläinen.

Myös yrittäjyyskasvatuksesta väitellyt TAMKin lehtori Riitta-Liisa Arpiainen luottaa yrittäjäksi oppimiseen. Vielä 1980-luvulla alaa hallitsivat piirreteoriat, jotka korostivat synnynnäisiä ominaisuuksia, mutta pian käsitys muuttui puoltamaan yrittäjyyteen kasvamista ja sen oppimista.

– Yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajattelua voi oppia, ja se on periaatteessa mahdollista kenelle tahansa siitä kiinnostuneelle, Arpiainen uskoo.

Yhä useampi valitsee yrittäjyyden

Maailmanlaajuisen kilpailun kiristyessä yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuudet nähdään välineenä saavuttaa yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Arpiaisen mukaan esimerkiksi Euroopan komissio kannustaa opiskelijoita toimimaan yrittäjämäisesti, ja tähän tarpeeseen vastaa myös Tampereen korkeakouluyhteisö.

– Kaikki eivät välttämättä tunnista omaa juttuaan ja sitä, missä ovat hyviä. Annamme näille piiloyrittäjille mahdollisuuden löytää itsensä ja ydinosaamisensa, kertoo Lauha Peltonen, yrittäjyyden opintoja ja kokeilun paikkoja tarjoavan Y-Kampuksen valmentaja.

Yhä useampi korkeakoulutettu valitseekin elämäntavakseen yrittäjyyden. Suomen Yrittäjien jäsenselvityksen mukaan uusista jäsenistä lähes 40 prosenttia on korkeakoulutettuja, ja erityisen voimakkaasti koulutustaso on noussut naisyrittäjillä.

Yrittäjyyden riistokapitalismileima on haalistumassa, ja työ nähdään osana omaa persoonaa. Yksilötason muutoksen lisäksi on nähtävissä elinkeinopoliittisia linjauksia yrittäjyyden tukemiseksi, esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön painopistealueissa yrittäjyyden tukeminen eri tavoin on merkittävässä osassa. Pienyritysten perhosvaikutus kansantalouteen on todellinen. Suomen Yrittäjien mukaan bruttokansantuotteestamme jopa 40 prosenttia tulee pk-sektorilta.

Proakatemian Veijo Hämäläinen todistaa työnsä kautta yrittäjyyden olevan nousussa myös korkeakoulumaailmassa. Oppilaitokset ovat laajentaneet aiheeseen liittyvää kurssitarjontaansa, ja myös tukipalvelut ovat aiempaa helpommin saatavilla.

– Mielestäni suhtautuminen yrittäjiin on viime vuosina muuttunut yleisesti positiivisemmaksi, Hämäläinen sanoo.

Y-kampuksen Lauha Peltonen näkee yrittämisen keinona vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

– Kannustan työssäni nuoria etsimään omia tapojaan olla osana yhteiskuntaa, ja moni onnistuu siinä juuri yrittämisen kautta, Peltonen toteaa.

Jussi Lehmuksen kameroita myyvä yritys on toiminut jo lähes 10 vuotta.Kuva: Anna Vättö

Optimismia, realismia ja itsetuntemusta

Vaikka substanssiosaamista ja yrittäjämäisiä arvoja on mahdollista oppia, vaatii yrittäjyys silti erityistä luonteenlaatua. Yrittäjän on kyettävä itsenäiseen työhön ja siedettävä stressiä. Jussi Lehmuksen mielestä yksi tärkeimmistä vaadittavista ominaisuuksista on kuitenkin optimismi.

– Tällä en tarkoita iloisuutta, vaan sitä, että asioista on nähtävä parhaat puolet. Minusta yrittäjyyden on oltava luonteessa, Lehmus arvioi.

Loputon optimismi ei kuitenkaan riitä, vaan sille on löydyttävä vastapainoksi realismia ja hyvää itsetuntemusta. Yrittäjän on ymmärrettävä, mikä vallitsevassa markkina tilanteessa on mahdollista ja sopeutettava toimintansa siihen.

Kaikkea ei voi tehdä itse, ja apua on kyettävä ottamaan vastaan. Yrittäjyys on elämäntapana stressaava, ja siitä haaveilevan on punnittava myös oma riskinottokykynsä. Riskien määrä on arvioitava siten, että pystyy niistä huolimatta elämään normaalia elämää ja nukkumaan yönsä. Elämäntavan on annettava enemmän kuin se ottaa.

Vastuu painaa

Lukuisat tekijät vaikuttavat yrityksen menestykseen, eikä yksittäistä avainta onneen löydy. Jussi Lehmuksen mukaan paljon on kiinni myös tuurista, jopa sattumasta. Yrittäjän onkin kyettävä hyväksymään se, että liiketoiminnassa tapahtuu paljon myös oman itsen ulkopuolella.

– Sekä hyvistä että huonoista asioista on vain otettava oppi irti ja jatkettava eteenpäin, Lehmus sanoo.

Yrityksensä lähes kymmenen toimintavuoden aikana Jussi Lehmus ei ole katunut ratkaisuaan tai kaivannut palkkatöihin. Yrittäminen on henkisesti tyydyttävää, ja hän nauttii sen tuomista haasteista.

Yrittäjänä saan syyttää ja kiittää vain itseäni. Minun luonteelleni ei palkkatyö sopisi lainkaan.

Yrittäminen, kuten palkkatyökään, ei aina ole hauskaa tai helppoa. Yrittämiseen liittyy negatiivisia puolia, joita palkkatyöläinen ei osaa kuvitellakaan. Lehmuksen pahin pelko on omien työntekijöidensä pettäminen. Jokaisella on perhe elätettävänään, ja heidän toimeentulonsa riippuu Lehmuksen onnistumisista.

– Minun virheeni vaikuttaisi lukuisien perheiden elämään, Lehmus toteaa vakavana.

Lehmus ei useimmiten halua puhua huonosta työpäivästään, sillä se on täysin eri kaliiberia kuin palkkatyössä olevilla. Hänelle se voi tarkoittaa vesivahinkoa, murtoa, tulipaloa tai työntekijän kuolemaa.

Optimismi vie kuitenkin voiton, ja Lehmus katselee mieluummin yrittämisen hyviä puolia. Suurin onnistumisen hetki syntyy sekin työntekijöiden kautta: kuukausittainen palkanmaksu tuo hymyn yrittäjän huulille.

– Kun työntekijät ovat paikalla, tekevät töitään iloisina ja saavat palkkansa ajallaan, on kaikki hyvin. Haluan tuntea itseni tarpeettomaksi, Lehmus nauraa.

Jussi Lehmuksen painajainen olisi olla tekemättä mitään.Kuva: Anna Vättö

Yrittäjämäisyys tulee myös palkkatyöhön

Asiantuntijat näkevät yrittäjyyden tulevaisuudessa yleistyvän edelleen. Yrittäjyys eri muodoissaan sekä hybridiurat, jotka yhdistävät palkkatyön ja yrittäjyyden, ovat jo vakiintuneita tapoja tehdä työtä.

– Yrittäjämäiset piirteet tulevat korostumaan entisestään myös palkansaajan työssä, Veijo Hämäläinen ennustaa.

Samaan uskoo Lauha Peltonen: yrittäjyys eri muodoissaan näkyy osana yhä useamman työuraa, ajankohdan ja toteutumistavan vaihdellessa persoonan ja elämäntilanteen mukaan. Työelämän haasteisiin Peltonen kannustaa vastaamaan jatkuvalla oppimisella ja itsensä kehittämisellä.

– Oman osaamisen päivittämisen lisäksi oppeja on myös sovellettava käytäntöön, hän muistuttaa.

Yrittäjän unelmaa elävä Jussi Lehmus uskoo tulevaisuuteen. Hän ei ole mies, joka tyytyy siihen, mitä hänellä jo on, vaan hakee nyt yritykselleen kovaa kasvua. Haasteista, vaikeuksista ja stressistä huolimatta Lehmus ei kuulu niihin ihmisiin, jotka haaveilevat eläköitymisestä kolmekymppisenä.

– En koskaan jää eläkkeelle. Minulle olisi painajainen olla tekemättä mitään, yrittäjä hymyilee.