Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Suvi Haimi
Yrittäjä Suvi Haimi on Tampereen yliopiston vuoden alumni 2019.Kuva: Petri Vanhanen

Visiona maailman pelastaminen muoviroskalta

Lääketieteellisten biomateriaalien tohtori vaihtoi leukaluun kasvattamisen ekologisten kosmetiikkapakkausten valmistamiseen. Suvi Haimi perusti yrityksen, koska kyllästyi muovin ylivaltaan ja sai tutkijakollegoilta ratkaisevaa kannustusta.
clock
6 min
Julkaistu:
10.09.2019
Kirjoittaja:

Lopullinen päätös syntyi yhdestä puhelinsoitosta. Lääketieteellisistä biomateriaaleista väitellyt tohtori Suvi Haimi oli hyvää vauhtia luomassa kansainvälistä akateemista uraa ja ottamassa vastaan apulaisprofessorin paikkaa yhdysvaltalaisesta yliopistosta. Jokin kuitenkin hiersi.

– Mietin, mahdollistaako akateeminen ura oman visioni sataprosenttisen eteenpäin viemisen, Suvi Haimi kertoo nyt, muutama vuosi käänteentekevän puhelinsoiton jälkeen.

Istumme Haimin Sulapac-yrityksen toimistossa Helsingin Kampissa.

– Siellä on nyt tuoretta kahvia. Ottakaa, huikkaa Haimin kollega, entinen kemian tohtori ja nykyinen yrittäjä Petro Lahtinen.

Niin, se ratkaiseva puhelu. Sen Haimi soitti nimenomaan Lahtiselle. Tämä oli aiemmin hypännyt tutkijan uralta start up -yrittäjäksi. Lahtinen ja yhtiökumppaninsa Antti Pärssinen kehittivät puukomposiitista valmistetun kipsin.

Lahtisen ja Pärssisen rohkaisemana Haimi teki ratkaisunsa. Apulaisprofessuuri sai jäädä. Yrittäjyys kutsui.

Yhtiökumppaniksi Haimi sai ensimmäisen väitöskirjaohjattavansa Laura Kyllösen. Lahtinen ja Pärssinenkin lähtivät mukaan osakkaiksi. Yhdessä he ryhtyivät toteuttamaan kunnianhimoista visiotaan. Se oli – ja on yhä – pelastaa maailma muovijätteeltä.

Kosmetiikasta elintarvikkeisiin

Syntyi yritys nimeltä Sulapac, joka kehittää muun muassa biomateriaalisia kosmetiikkapakkauksia puukomposiitista. Kosmetiikkapakkausten lisäksi Sulapac on viime vuosina laajentanut valikoimaansa muu muassa pilleihin, suklaarasioihin ja henkareihin.

Sulapac pilotoi materiaaliaan eri kumppanien kanssa, tuo vähitellen uusia tuotteita markkinoille ja valmistelee tuotannon skaalaamista ja kansainvälistymistä.

Kosmetiikkapakkaukset syntyvät ruiskuvalamalla. Pakkauksia käyttävät muiden muassa suomalaiset kosmetiikkajätit Lumene ja Berner. Joulukuussa 2018 kosmetiikkabrändi Chanelin kerrottiin ryhtyneen Sulapacin sijoittajaksi.

Pillien valmistuksessa Sulapacin yhteistyökumppani on metsäyhtiö Stora Enso. Fazerin kanssa on puolestaan suunniteltu uutta elintarvikepakkausta.

Limanvärinen klöntti

Tähän pisteeseen ei ole päästy helpolla. Ensimmäiset potentiaaliset pakkausten valmistajat, joille Haimi ja Kyllönen soittivat, ilmoittivat suoralta kädeltä, ettei aloittelevien yrittäjien idea ole toteutuskelpoinen.

Yrittäjät eivät kuitenkaan lannistuneet. Eivätkä he lannistuneet sittenkään, kun ensimmäinen käytännön kokeilu saatiin vihdoin tehtyä ja sen lopputuloksena oli epämääräinen limanvärinen klöntti. Se on Haimilla edelleen tallessa.

Joku epävarmempi olisi saattanut tässä vaiheessa jo luovuttaa, mutta yrittäjiä ajoi eteenpäin horjumaton varmuus siitä, että biomateriaaleista voi tehdä asioita, kunhan vain oikeat asetukset löytyvät. Tämä varmuus oli hankittu Tampereen yliopistossa tutkimusryhmässä, joka teki 2000-luvulla uraa uurtavaa tutkimusta kasvattamalla biomateriaaleista ja rasvan kantasoluista leukaluun ihmiskehon sisällä. Jos kerran biomateriaalista pystyi muovaamaan toimivan kehonosan, kyllä siitä pitäisi yksi purnukkakin syntyä.

Sulapacin valmistamia kosmetiikkapakkauksia.
Sulapacin tuotteissa käytetään puuhakkeen lisäksi nopeasti biohajoavia sidosaineita, kuten tärkkelystä, joka ei vapauta mikromuoveja luontoon.Kuva: Petri Vanhanen

Uusi normi säilymiselle?

Tiedon lisäksi yrittäjiä on ajanut eteenpäin maailmantuska.

– Minua häiritsi se, ettei muoviongelmalle tehty mitään, vaikka vaihtoehtoja oli. Ihmettelin, miksei biomateriaaleja hyödynnetty laajemmin, kun ne kuitenkin olivat olemassa ja käytettävissä.

Kysyntää ekologisille pakkauksille on. Ekologisuuden brändiarvo on oivallettu jo ajat sitten.

Jos halutaan aidosti biohajoavia pakkauksia, vuosien säilyvyyden suhteen on tehtävä kompromisseja.

Siihen, että muovi pakkausmateriaalina todella syrjäytyisi vaihtoehtoisten pakkausten tieltä, on kuitenkin vielä matkaa.

– Lähivuosina se ei tapahdu. Ensin täytyy muuttaa asenteita. Kuten ajatuksia tuotteiden säilyvyydestä, Haimi sanoo.

Muoviin pakattu kosmetiikka säilyy käyttökelpoisena vuosia. Itse pakkaus taas säilyy vuosisatoja.

– Kysymys kuuluu, onko tuotteiden tarpeen säilyä niin kauan. Jos halutaan aidosti biohajoavia pakkauksia, vuosien säilyvyyden suhteen on tehtävä kompromisseja.

Muovia ja muovia

Sulapacin tuotteissa käytetään puuhakkeen lisäksi nopeasti biohajoavia sidosaineita, kuten tärkkelystä, joka ei vapauta mikromuoveja luontoon. Nykyisen muovin määritelmän mukaan nämäkin sidosaineet ovat biomuovia. Haimin mukaan määrittely on ongelmallinen.

Hän muistuttaa, että biomuovin määritelmän sisälle mahtuu sekä aidosti biohajoavaa materiaalia että uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja pakkauksia, jotka ovat kemiallisesti täysin samanlaisia kuin öljypohjaiset muovit. Toinen on kuitenkin ekologisempi kuin toinen.

Myös kierrätysmuovista valmistetuista uusiomuovipakkauksista puhutaan ekologisina. Haimin mukaan nämä ovat ihan hyvä ajatus ja kierrättäminen kannatettavaa toimintaa, mutta lopullista ongelmaa – muovin liki ikuista eloa ekosysteemissä mikromuovina – kierrätysmuovilla ei poisteta.

Biohajoava materiaali sen sijaan nimensä mukaisesti hajoaa luonnossa. Sulapacin materiaalit jäljittelevät luonnonmateriaaleja. Esimerkiksi kosmetiikkapakkausten hajoamista voi verrata vastaavan paksuisiin puun oksiin.

Viherpesu on iso bisnes

Tavallisen kuluttajan on joskus vaikea erottaa, milloin hänelle myydään aidosti ekologista tuotetta ja milloin viherpestyjä mainospuheita. Jälkimmäinen on iso bisnes.

Silti vastuuta ekologisista valinnoista lykätään useimmiten juuri kuluttajan hartioille. Haimi toivoo, että myös teollisuus heräisi. Avainasemassa on etenkin metsäteollisuus, ja merkittävä rooli on myös suurten brändien omistajilla.

Myös päivittäistavarakaupalla olisi vaikutusvaltaa siihen, millaisia pakkausmateriaaleja niiden hyllyillä esiintyy. Kaupat kuitenkin vetoavat usein siihen, että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ekologisista pakkauksista sitä lisähintaa, jota niiden tuottaminen toistaiseksi vaatisi.

­– Tämä on usein kuultu argumentti, Haimi sanoo.

Hänen mukaansa se ei kuitenkaan kelpaa vastaukseksi loputtomiin.

Sulapacin strategia on ollut lähteä liikkeelle luksustuotteilla, joiden käyttäjät eivät ole kovin hintaherkkiä. Kun tuotannon volyymi kasvaa, myös pakkausten hinnat halpenevat.

­– Hintatietoiset asiakkaat tulevat sitten toisessa aallossa.

Suvi Haimi
Suvi Haimi perusti yrityksen, koska kyllästyi muovin ylivaltaan. Ihmettelin, miksei biomateriaaleja hyödynnetty laajemmin, kun ne kuitenkin olivat olemassa ja käytettävissä, Haimi sanoo.Kuva: Petri Vanhanen

Suvi Haimi

  • Syntynyt Tampereella.
  • Filosofian maisteri Tampereen yliopistosta.
  • Työskennellyt tutkijana Solu- ja Kudosteknologiakeskus Regeassa.
  • Väitteli lääketieteellisten biomateriaalien alalta joulukuussa 2008. Väitöskirja käsitteli allograftiluun ja ihmisen rasvan kantasoluilla solustettujen osteogeenisten tukirakenteiden käyttöä luun kudosteknologiassa.
  • Väitöskirja ohjattiin Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisohjauksessa, ja se oli ensimmäinen niin kutsuttua JOO-tohtorimallia edustava väitöskirja.
  • Työskenteli tutkijana Hollannissa, Twenten yliopistossa 2011–2015. Jo siellä eräs professori kysyi, miksi Haimi työskenteli yliopistolla eikä yrittäjänä.
  • Sulapacin toimitusjohtaja vuodesta 2016.
  • Valittiin Tampereen yliopiston vuoden alumniksi syksyllä 2019.

Paras oppi yliopistosta

Väitöskirja oli kuin ajokortti. Sen suorittamisen ansiosta tiedän, kuinka syvälle täytyy mennä materiaalintuntemuksessa, ennen kuin sitä voi alkaa soveltaa uudelle alueelle. Sen ansiosta myös opin, että uraa uurtavien asioiden tekeminen on mahdollista. Ryhmämme oli alansa paras maailmassa, ja siitä opin, että jos haluaa tehdä jotain todella merkittävää, siinä on oltava maailman paras.

Paras muisto

Olin hakemassa jatko-opiskelijaksi ja Regean saunaillassa samoilla lauteilla istui kudosteknologiatutkimuksen professori Riitta Seppänen-Kaijansinkko. Kysyin häneltä, voisinko ryhtyä tekemään väitöskirjaa. Riitta otti minut siipiensä suojaan ja mahdollisti tutkimusuran lentävän lähdön yliopistossa.

Neuvo omasta innovaatiosta haaveilevalle

Mahdollisuuksia on rajattomasti. Jos haluaa tehdä jotakin, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä muihin osaajiin ja kysyä neuvoja. Silläkin uhalla, että tekee itsensä naurunalaiseksi. Kannattaa myös ajoissa tunnistaa, mitä itse osaa ja mitä tarvitaan muilta. Kaikkea ei voi eikä tarvitse osata itse.

    Kuva: Petri Vanhanen

    Sulapac

    • Vuonna 2016 perustettu yritys kehittää ja valmistaa biohajoavia kosmetiikkapakkauksia ja korurasioita puukomposiitista. Lähivuosina tuotantoa on tarkoitus laajentaa myös elintarvikepakkauksiin.
    • Yritys voitti syksyllä 2017 peräti kolme kansainvälistä innovaatiopalkintoa.
    • Yritys on listattu kahdesti Wired-lehden Euroopan 100 kuumimman start-upin joukkoon vuosina 2018 ja 2019.
    • Talouselämä nosti yrityksen keväällä 2019 Suomen 10 lupaavimman start up –yrityksen joukkoon. Valitsijaraadin mukaan yrityksellä on mahdollisuudet nousta alansa kansainväliseksi markkinajohtajaksi.
    • Yritys voitti Monacon Luxe Pack in Green -palkinnon parhaasta ekologisesta pakkausratkaisusta. Pariisissa se sai kauneusalan Sustainable Beauty Awards -kisan pakkauspuolen pääpalkinnon. Samassa sarjassa kisasi muiden muassa kosmetiikkajätti L’Oréal. Samalla viikolla tuli voitto kiertotalouden innovaatioihin keskittyvästä Green Alley -kisasta.

    Juttu on alun perin julkaistu Aikalainen-lehdessä helmikuussa 2018.