Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Bujic Mila
Väitöstutkija Mila Bujić uskoo, että tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta käytetään entistä enemmän esimerkiksi kehonkuva- ja syömishäiriöiden, autismin, esiintymisjännityksen ja fobioiden hoidossa.Kuva: Jonne Renvall

Virtuaalitodellisuus voi lisätä empatiaa

Pelit ovat vain murto-osa virtuaalitodellisuuden tarjoamista mahdollisuuksista. Virtuaalisovellukset voivat auttaa liikuntarajoitteisten kuntoutuksessa ja auttaa samaistumaan vähemmistöjen kokemuksiin.
clock
3 min
Julkaistu:
30.07.2020
Kirjoittaja:

Kuvan keskellä on vehreä maisema, mutta oikealla puolella on protestoivia ihmisiä, vasemmalla aaltoileva meri. Miehen ääni kertoo, miten Syyrian yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut. Hän haluaa viedä lapsensa turvaan.

Kyseessä ei ole dokumenttifilmi, vaan The Guardian-lehden immersiiviseksi journalismiksi kutsuttu virtuaalitodellisuusteos Sea Prayer, joka kertoo syksyllä 2015 hukkuneen syyrialaispojan, Alan Kurdin tarinan. Kertomuksen on kirjoittanut kirjailija Khaled Hosseini.

Immersiivisessä teoksessa ihminen eläytyy erittäin voimakkaasti todentuntuiseen ympäristöön. Sea Prayerissa katsoja voi liikuttaa näkymää 360 astetta joka suuntaan, eikä hän vain katso videota, vaan tuntee olevansa tapahtumien keskellä.

Vaikuttavampaa kuin lukeminen?

Sea Prayerin tunteellisen tarinan voisi olettaa vaikuttavan myös tekstinä.

Tampereen yliopiston Gamification Group -tutkimusryhmän tutkimus kuitenkin osoitti, että pelkän tarinan lukeminen ei vaikuttanut lukijoiden ihmisoikeuskäsityksiin ja tunteisiin yhtä voimakkaasti kuin 360 videon katsominen, kertoo väitöstutkija Mila Bujić.

Tutkimuksessa yksi katsojaryhmä luki Sea Prayerin tarinan verkkoartikkelina ja kaksi ryhmää katseli teoksen. Teos näytettiin toiselle katsojaryhmälle kaksiulotteisena ruudulta ja toiselle 360 asteen virtuaaliversiona, jossa näkymää voi itse liikuttaa. Jälkimmäinen vaikutti katsojien ihmisoikeusasenteisiin hieman 2D-versiota enemmän, ja molemmat videot vaikuttivat tunteisiin enemmän kuin luettu tarina.

Moni pitää tekstiä silti tehokkaimpana ilmaisumuotona. Ihmisen ajatellaan työskentelevän aktiivisesti lukiessaan, koska hän joutuu kuvittelemaan tekstissä kerrotut asiat. Tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että virtuaalitodellisuus voi joskus vaikuttaa tunteisiimme ja asenteisiimme enemmän kuin lukeminen.

-Kyse voi toki olla uutuudenviehätyksestä. Tulokset voivat olla erilaisia, kun VR-tekniikka tulee ihmisille tutummaksi, Bujić huomauttaa.

Tampereen yliopiston pelitutkijat ovat nyt aloittamassa uutta hanketta, jossa tutkitaan VR:ää harjoitusvälineenä tunneälyn ja ryhmätyötaitojen kehittämisessä organisaatioissa.

Virtuaalitodellisuus voi myös laajentaa inhimillisiä kokemuksia. Voimme samaistua paremmin eri ihmisryhmien ja vähemmistöjen elämään ja kehittää samalla omaa tunneälyämme ja yhteistyötaitojamme.

Apua kipuun ja ahdistukseen

Aikaisemmin immersiivisen virtuaalitodellisuuden luominen oli kallista, ja sovelluksia käytettiin lähinnä suurten organisaatioiden koulutuksessa. Esimerkiksi lentäjät ja kirurgit voivat harjoitella työtään simulaattoreiden avulla.

Nyt virtuaalisisältöä alkaa olla tarjolla myös kuluttajille. Esimerkiksi Guardianilla ja The New York Timesilla on kokonaiset immersiivisen journalismin osastonsa.

Virtuaalitekniikkaa hyödynnetään myös terveydenhuollossa. VR:ää on käytetty esimerkiksi sairaalahoidossa olevien lasten apuna niin, että lapset on viety virtuaalisesti kotiympäristöön, jossa vanhemmat lukevat heille iltasadun. Tämän on huomattu lievittävän pienten potilaiden kipua.

Bujić kertoo myös ilmiöstä, jota kutsutaan kehon omistamisen illuusioksi.

­- Kun ihminen laittaa päähänsä VR-lasit ja näkee edessään kumikäden, hän voi tuntea kutinaa, kun kumikättä hierotaan, vaikka hänen omaan käteensä ei koskettaisi.

Ilmiö havaittiin tutkimuksessa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt sille avautuu uusia sovellusmahdollisuuksia kehittyneen VR-tekniikan myötä. Ilmiöstä voi olla apua esimerkiksi liikuntarajoitteisten kuntoutuksessa. Bujić uskoo, että tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta käytetään entistä enemmän myös kehonkuva- ja syömishäiriöiden, autismin, esiintymisjännityksen ja fobioiden hoidossa.

- Virtuaalitodellisuus voi myös laajentaa inhimillisiä kokemuksia. Voimme samaistua paremmin eri ihmisryhmien ja vähemmistöjen elämään ja kehittää samalla omaa tunneälyämme ja yhteistyötaitojamme.

Sananselitys

VR = virtual reality eli virtuaalitodellisuus, jossa todentuntuinen ympäristö luodaan tietokonesimulaation avulla

AR = augmented reality eli lisätty todellisuus, jossa oikeaan ympäristöön tuodaan tietokonegrafiikalla luotuja elementtejä

Immersio virtuaalitodellisuudessa = ihminen uppoutuu kuvitteelliseen todellisuuteen ja uskoo olevansa siinä