Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö

Uni, minne katosit - niin aikuisten kuin lasten unihäiriöt yleistyvät

Konstit hyvään uneen ovat yksinkertaisia: säännöllinen vuorokausirytmi, terveellinen ravinto, sopivasti aktiivisuutta päivällä ja rauhoittumista illalla. Miksi se on meille niin vaikeaa?
clock
6 min
Julkaistu:
19.05.2020
Kirjoittaja:

Nukuitko viime yönä hyvin? Heräsitkö aamulla virkeänä?

Jos vastasit kieltävästi, et ole yksin. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan noin joka neljäs aikuinen nukkuu mielestään liian vähän. Unettomuus oli edeltäneen kuukauden aikana vaivannut joka toista miestä ja lähes kahta kolmesta naisesta.

Apulaisylilääkäri Hannele Hasala on nähnyt työssään Tampereen yliopistollisen sairaalan unipoliklinikalla, kuinka erilaiset uniongelmat ovat yleistyneet viime vuosina.

- Ihmisten elämä on nykyisin niin kiireistä, että unelle ei tahdo jäädä riittävästi aikaa. Jos uni on vielä vaikkapa uniapneasta johtuen huonolaatuista, väsymysoireilu on voimakkaampaa ja kynnys hakeutua tutkimuksiin ylittyy nopeammin, kuin jos pystyisi nukkumaan enemmän, hän sanoo.

Viiden viime vuoden aikana unipoliklinikan lähetemäärät ovat 2,5-kertaistuneet ja käyntimäärät kolminkertaistuneet. Valtaosa potilaista sairastaa uniapneaa, mutta myös unettomuus ja liian vähäinen nukkuminen ovat lisääntyneet.

Konstit hyvään uneen ovat yksinkertaisia: säännöllinen vuorokausirytmi, terveellinen ravinto, päivällä riittävästi liikuntaa ja aktiivisuutta, illalla rauhoittuminen ennen nukkumaan menoa. Myös päivällä olisi hyvä olla pieniä hengähdystaukoja, jotta elimistö ei olisi illalla aivan kierroksilla.

- Nämä ovat yksinkertaisia asioita, jotka tuntuvat nykyihmisellä herkästi unohtuvan. Kun arvostaa itseään, tulisi arvostaa myös untaan, Hasala kiteyttää.

Lapsen yöheräily uuvuttaa koko perheen

Vähäunisuus ja väsymys vaivaavat erityisesti pienten lasten vanhempia. Asiantuntijoiden mielestä väsymys otetaan liian helposti itsestäänselvyytenä, jolle ei voi mitään.

- Perheissä ei ehkä ole riittävästi sisäistetty sitä, että uni on ihan oikeasti tärkeää. Ajatellaan, että vauvan vanhempien kuuluukin olla hirveän väsyneitä. Mutta kyllä jatkuva heräily vaikuttaa myös vauvaan, sanoo Taysin lastenneurologi, apulaisylilääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä.

Tampereen yliopisto on mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja THL:n johtamassa CHILD-SLEEP -hankkeessa, jossa tutkitaan lasten unta ja unihäiriöitä. Saarenpää-Heikkilä johtaa osatutkimusta, jossa selvitetään, voitaisiinko lasten unipulmia ehkäistä vanhempien paremmalla ohjauksella ja neuvonnalla.

- Oman kokemukseni mukaan pikkulasten univaikeudet ovat viime vuosina lisääntyneet. Usein ne liittyvät uniassosiaation pulmiin: vauva oppii nukahtamaan esimerkiksi imetykseen ja hätääntyy, kun hän herääkin yöllä yksin sängyssään.

Lapsen uniongelmiin kannattaa hakea ajoissa apua, ennen kuin ne uuvuttavat koko perheen. Ensisijaisesti apua voi hakea neuvolasta.

Kierteen katkaisemiseen voidaan tarvita unikoulua, jossa lapsi opetetaan rauhoittumaan ja nukahtamaan itsekseen. Unikoulu soveltuu yli puolen vuoden ikäisille lapsille.

- Toisinaan yöheräilyn taustalta voi löytyä myös jokin sairaus, kuten allergia tai refluksi, jota voidaan hoitaa, Saarenpää-Heikkilä huomauttaa.

Katkonainen uni voi haitata myös lasta

Tohtoriopiskelija Tiina Mäkelä tekee Tampereen yliopistossa psykologian alan väitöstutkimusta, joka perustuu CHILD-SLEEP-aineistoon.

Väitöstutkimuksen kohteena ovat lapset, jotka heräilivät kahdeksan kuukauden iässä vähintään kolme kertaa puolen yön ja aamukuuden välillä. Heidän kehitystään verrataan lapsiin, jotka heräilivät korkeintaan kerran yössä.

- Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että univaikeudet ovat yhteydessä lasten kehitykseen. Yhteyksiä on löydetty esimerkiksi tunne-elämän ja käyttäytymisen oireiluun sekä tarkkaavuuteen, Mäkelä kertoo.

Väitöstutkimus antaa vanhemmille rauhoittavan viestin: yöheräily ei näytä vaikuttavan lasten yleiseen psykomotoriseen kehitykseen 8 tai 24 kuukauden iässä, vaan nämä lapset kehittyvät samoin kuin lapset, jotka eivät heräile öisin.

Sen sijaan pieniä eroja löydettiin tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tehtävässä, jossa seurattiin lapsen katseen suuntaa. Lapset saivat katsoa tietokoneen ruutua, jossa apina hyppeli ensin toisella puolella ja siirtyi sitten toiselle puolelle ruutua. Yönsä hyvin nukkuvat lapset oppivat yöheräilijöitä nopeammin odottamaan, minne apina ilmestyisi seuraavaksi.

- Tällä tutkimuksella ei voida ratkaista, mistä havaitut erot johtuvat. On kuitenkin mahdollista, että lapsen toiminnanohjaustaidot eivät pääse kehittymään niin hyvin, kun uni on katkonaista.

Seuraavaksi Mäkelä aikoo perehtyä siihen, onko yöheräily yhteydessä lasten sosiaalisen tiedon prosessointiin ja tunne-elämän kehitykseen. Näitä tuloksia on luvassa ehkä jo tämän vuoden puolella.

Vanhemmat ovat välillä vähän liiankin hyviä. Lapsen ei edes anneta yrittää nukahtaa itsekseen.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Siirtyminen kesäaikaan heikentää unta

CHILD-SLEEP-hankkeessa on selvinnyt paljon muutakin kiinnostavaa. Äidin masennuspiirteiden on muun muassa todettu olevan yhteydessä varhaislapsuuden huonompaan nukkumiseen.

Uusin, vielä julkaisematon tutkimuslöydös on, että kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla oli keväällä tehdyssä unirekisteröinnissä vähemmän syvää unta kuin syksyllä. Ero korostui, kun kellot oli siirretty kesäaikaan.

- Valoisat illat voivat siis haitata lasten unta, lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä kertoo.

Saarenpää-Heikkilän mukaan monta unipulmaa voitaisiin välttää, jos vanhemmat opettaisivat lapsensa nukahtamaan itsekseen. Silloin jo puolivuotiaalla olisi hyvät edellytykset nukkua yönsä lähes heräilemättä.

- Vanhemmat ovat välillä vähän liiankin hyviä. Lapsen ei edes anneta yrittää nukahtaa itsekseen.

Yksi pulma on siinä, että lapsille suositellaan nykyisin täysimetystä puolen vuoden ikään saakka. Tästä syystä myös yöimetys jatkuu usein pitkään.

- Varhaisesta vuorovaikutuksesta ja imetyksen tärkeydestä puhutaan nykyisin paljon. Se on hyvä asia, mutta tärkeää olisi myös se, että perheet saisivat nukkua, Saarenpää-Heikkilä korostaa.

Laulajan kuolema aiheutti ryntäyksen hoitoon

Taysin unipoliklinikalla hoidetuista sairauksista ylivoimaisesti yleisin on uniapnea, jota sairastaa yli 95 prosenttia poliklinikan potilaista.

Uniapnea on sairaus, jossa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia. Hoitamattomana se aiheuttaa kuorsausta ja voimakasta väsymystä ja nostaa verisuonisairauksien riskiä. Valtaosa potilaista saa avun unenaikaisesta ylipainehengityshoidosta eli CPAP:sta.

Viime keväänä Taysiin suorastaan tulvi uniapnealähetteitä, kun laulaja Olli Lindholmin kuolema ja keskustelu hänen sairastamastaan uniapneasta sai monet hakeutumaan hoitoon.

Jo tätä ennen lähetemäärät olivat kasvaneet selvästi.

- Trendi on ollut nouseva jo viimeiset 10 vuotta, mutta kasvu on koko ajan kiihtynyt. Yksi syy voi olla siinä, että uniapneatutkimuksiin pääsee aiempaa helpommin. Lisäksi taustalla on väestön ikääntyminen ja ylipainon lisääntyminen, Hannele Hasala sanoo.

Kun potilas tulee uniapnean vuoksi unipoliklinikalle, hän on usein jo saanut diagnoosin perusterveydenhuollossa. Siellä testinä käytetään suppeaa unipolygrafiaa, jossa rekisteröidään muun muassa hengitystä, sydämen sykettä ja veren happikylläisyyttä. Tutkimus voidaan tehdä kotona nukkuen.

Sairaalassa on mahdollista tehdä myös laaja unipolygrafia, jossa rekisteröidään nukkujan aivosähkökäyrää. Tutkimusta käytetään harvinaisempien neurologisten unisairauksien ja unenaikaisten käytöshäiriöiden diagnostiikassa.

- Joskus tutkimus voidaan tehdä myös vaikeasti unettomalle, jolla epäillään unen kokemisen häiriöitä. Silloin hän oikeasti nukkuu, vaikka ei koe nukkuvansa, Hasala kertoo.

Unettomista sairaalassa vain jäävuoren huippu

Myös unettomuudesta kärsivien potilaiden määrä on Hasalan mukaan lisääntynyt, vaikka Taysin unipoliklinikalla heistä nähdäänkin vain jäävuoren huippu.

- Valtaosa unettomista saa hoitoa terveyskeskuksissa tai työterveyshuollossa. Meille ohjautuvat vain hankalimmat tapaukset, hän sanoo.

Taysissa ei ole resursseja varsinaiseen unettomuuden hoitoon, joten vastaanoton jälkeen potilaat ohjataan yleensä takaisin avopuolelle tai esimerkiksi Uniliiton järjestämiin, ohjattuihin uniryhmiin.

Joitakin unettomia on lähetetty myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin järjestämään nettiterapiaan, joka on todettu yhtä vaikuttavaksi kuin vastaava, kasvokkain tehty hoito.

Hasalan mielestä jokaisen kannattaisi huolehtia, että unelle jää hektisessä arjessa riittävästi aikaa.

- Uni on aktiivinen tapahtuma. Sen avulla palaudumme valveaikaisesta rasituksesta ja jäsentelemme asioita aivoissa. On suorastaan elintärkeää, että saamme riittävästi laadukasta unta.

Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Tutkimus selvittää unen merkitystä lapsen kehitykselle

  • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja THL:n johtama CHILD-SLEEP-tutkimus selvittää lapsen unen kehitystä ja merkitystä terveydelle. Hankkeessa selvitetään perheympäristön ja perimän merkitystä unen kannalta sekä unihäiriöiden syntymekanismeja ja ehkäisyä.
  • Seurantatutkimus kattaa noin 1400 lasta, jotka syntyivät Pirkanmaalla vuosina 2011-2012. Heitä on tarkoitus seurata aikuisuuteen saakka.
  • Hankkeeseen osallistuu tutkijoita THL:stä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sekä Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan alueen terveyskeskusten kanssa.