Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Havunoksia kädessä.
Ilmastoahdistusta voi lievittää esimerkiksi istuttamalla puita.Kuva: Essi Kannelkoski, TAMK

Tieto ja toiminta auttavat ilmastoahdistukseen

Kliinisen psykologian professori Martti T. Tuomisto kehottaa ilmastonmuutoksesta ahdistuneita tiedostamaan, mihin itse voi vaikuttaa ja mihin ei. Viljelevä professori on itse istuttanut metsää ja hankkinut maalämmön sekä aurinkopaneelin.
clock
2 min
Julkaistu:
05.04.2019
Kirjoittaja:

Suuri osa ihmisistä suhtautuu ilmastonmuutokseen jossain määrin huolestuneesti. Tutkijat puhuvat ympäristö- tai ilmastoahdistuksesta, millä viitataan ympäristön muutoksiin tai niiden uhkaan liittyviin tuntemuksiin. Tuntemukset voivat olla ahdistusta, surua, unettomuutta ja jopa masentuneisuutta. Ahdistuksen on todettu liittyvän erityisesti ilmastonmuutoksen pelkoon. Sen määrä kuitenkin vaihtelee yksilöllisesti.

– Yhteiskunnallisesti valveutuneet ihmiset ovat erityisen huolestuneita. Jos ihminen on muutenkin kovin murehtivainen, ilmastonmuutos voi ahdistaa aika paljon, toteaa Tampereen yliopiston psykologian professori, psykoterapeutti Martti T. Tuomisto.

Tuomisto muistuttaa, että laajasti julkista keskustelua herättävät huolenaiheet vaihtelevat eri aikoina. Muutama vuosikymmen sitten murehdittiin ydinsodan uhkaa. Uhka ei ole poistunut mihinkään, mutta se esiintyy yhteiskunnallisessa keskustelussa huomattavasti harvemmin kuin takavuosina.

Tieto ei lisää tuskaa

Tuomisto tarjoaa ilmastoahdistuksen hoitoon kahta konkreettista keinoa. Ensimmäinen niistä on tiedonhankinta. Vaikka yleensä sanotaan, että tieto lisää tuskaa, Tuomisto uskoo asian olevan päinvastoin. Tieto auttaa hahmottamaan, miten ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa ja miten ei.

Toinen keskeinen konsti on päätöksenteon harjoittelu. Tällä Tuomisto tarkoittaa asioiden lajittelua kolmeen lokeroon. Ensimmäiseen laitetaan asiat, joihin itsellä ei ole vaikutusvaltaa. Nämä voi unohtaa hyvällä omallatunnolla. Toiseen lokeroon laitetaan asiat, joihin voi mahdollisesti vaikuttaa. Nämä asiat otetaan pohdintaan. Kolmanteen lokeroon laitetaan asiat, joihin voi ilman muuta vaikuttaa. Näiden asioiden eteen toimitaan heti.

– Ahdistus rajautuu, kun voi tietoisesti unohtaa sen, mihin ei voi vaikuttaa, ja voi keskittyä siihen, mihin oikeasti voi vaikuttaa.

Koivu auringonvalossa.
Kuva: Essi Kannelkoski, TAMK

Kokonaisuus koostuu yksittäisistä teoista

Tuomisto vertaa ilmastotoimia äänestämiseen. Yksi ääni ei ratkaise vaaleja, mutta lopputulos koostuu yksittäisistä äänistä.

– Ihmisillä on periaatteellinen velvollisuus toimia kun siihen on mahdollisuus, Tuomisto haastaa.

Hän ei kuitenkaan kannusta ketään ryhtymään maailmanpoliisiksi ja syyllistämään muita. Ystävällisesti voi toki kysyä, onko esimerkiksi läheinen ottanut valinnoissaan ilmaston huomioon.

Viljelyä harrastava Tuomisto ei myönnä itse olevansa ilmastonmuutoksesta erityisen ahdistunut, mutta harmissaan kylläkin. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset tulivat näkyviksi kesällä 2018, kun kumina iti kuivuuden takia hitaasti, vasta juhannuksen jälkeen.

– Kotini vieressä on meluvalli, ja olen huolehtinut, että siihen on istutettu metsää. Olen myös vaihtanut maalämpöön sekä hankkinut saunalle aurinkopaneelin ja käsipumpun veden pumppaamista varten. Nämä ovat esimerkkejä toimista, joihin voi ryhtyä, kun niihin tulee tilaisuus, Tuomisto havainnollistaa.

– Tuntuu mukavalta, kun tietää, että ainakin osa omista valinnoista on mennyt oikein. Täytyy yrittää elää niin kuin opettaa ja itse opetan ahdistuneisuuden hoitoakin. En ahdistu globaaleista asioista, joihin en voi vaikuttaa ja yritän huolehtia niistä asioista, joihin voin vaikuttaa. Ainakin pidemmän päälle se onnistuu, Tuomisto sanoo.