Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Tekoälypomo
Tekoäly voi antaa lisää näkökulmia ja syvyyttä keskusteluun, jota käydään päätöksenteon yhteydessä. Kuva: Teemu Launis

Tekoälyssä on johtaja-ainesta – kunnes päästään tunteisiin

Heikot signaalit havaitseva algoritmi voi auttaa johtajia riskien hallinnassa, ongelmien havaitsemisessa ja päätöksenteossa. Ihmisillä on kuitenkin aina vastuu päätösten seurauksista. Tunteitakin tarvitaan.
clock
7 min
Julkaistu:
18.09.2020
Kirjoittaja:

Pitäisikö investoida uuteen tuotteeseen, joka voi tehdä yrityksestä kansainvälisen menestystarinan tai olla kallis floppi? Vai pitäisikö keskittyä vanhaan avaintuotteeseen, jolla on kotimaassa vakiintuneet markkinat, mutta ei läpimurron mahdollisuutta ulkomailla?

Yrityksen johtoryhmä on kokoontunut pohtimaan kysymystä. Mielipiteensä kertovat toimitusjohtaja, talousjohtaja, myyntijohtaja – ja tekoäly.

Miltä kuulostaa?

Tekoäly analysoi, ihminen päättää

Tekoäly on jo läsnä useilla elämämme osa-alueilla niin luontevasti, ettemme aina edes huomaa sitä. Sovellusmahdollisuuksia on valtavasti raskaasta teollisuudesta sosiaali- ja terveysalaan ja kuluttajapalveluihin.

Älykello raportoi aamulla unen laadusta ja kertoo, millainen treeni tänään kannattaisi tehdä. Maratoonarin Facebook-feediin ilmestyy lenkkarimainoksia, ja automatkalla navigaattori varoittaa tietyömaasta. Kirjanpito tehdään älykkäiden tietojärjestelmien avulla, ja lääkärit käyttävät tekoälyä apuna diagnoosien teossa.

Parhaimmillaan tekoäly ei vie ihmiseltä työtä, vaan auttaa ihmistä keskittymään siihen, missä hän on vahvimmillaan. Tekoäly voisi kertoa aamulla autoonsa istahtavalle myyjälle, minkä asiakkaan luo hänen kannattaa ajaa ensimmäiseksi. Myyjä voisi suunnitella ajomatkalla tehokasta myyntistrategiaa, jonka hiomiseen hän saisi tekoälyltä tietoa asiakkaan ostohistoriasta, liiketoiminnan kehittymisestä ja päätöksentekotavoista.

Tampereen yliopiston tuotantotalouden professori Teemu Laine ei kuitenkaan usko romantisoituun kuvaan tekoälystä, joka tekisi päätöksiä johtoryhmän kokouksissa.

– Sanoisin, että tekoäly ei ole uusi johtaja. Se voi olla taho ja resurssi, jolta kysytään asioita. Tekoälyä kuitenkin rajoittaa jatkossakin se, mitä sen käsittelemässä datassa on. Rajoituksistaan huolimatta tekoälyllä on silti paljon mahdollisuuksia.

Parempaa päätöksentekoa

Laine johtaa Tampereen yliopiston monitieteistä NewBI5-projektia, joka tutkii edistyneen analytiikan hyödyntämismahdollisuuksia johtamisessa ja liiketoiminnassa.

Laine näkee tekoälyn resurssina, joka voi antaa lisää näkökulmia ja syvyyttä keskusteluun, jota käydään päätöksenteon yhteydessä. Vuorovaikutus on tärkeä osa päätöksentekoa, sillä sen avulla voimme oppia tekemään parempia valintoja.

Sen sijaan, että vaatisimme kehitystä vain tekoälyltä, voimme vaatia myös itseltämme rohkeampaa ja monipuolisempaa keskustelua.

– Voimme oppia esittämään parempia kysymyksiä ja ymmärtää jo ennen päätöksentekoa, millaisiin arvoihin ja oletuksiin eri ratkaisuvaihtoehdot perustuvat. Sen sijaan, että vaatisimme kehitystä vain tekoälyltä, voimme vaatia myös itseltämme rohkeampaa ja monipuolisempaa keskustelua. On myös tärkeää keskustella siitä, miten syvällisesti ymmärrämme päätöksenteon yhteydessä tehtävät analyysit. Tähänkin tekoäly voi haastaa meitä, Laine sanoo.

Mitä vähäisempää ja pinnallisempaa keskustelu taas on, sitä mekaanisempaa on päätöksenteko. Sitä suurempi on myös sen vaara, että tekoäly näyttäytyy lukuja tuottavan mustana laatikkona.

Pahimmillaan tärkeimmät päätökseen johtaneet tekijät voivat jäädä epäselviksi. Tämä vaara on toki myös tilanteissa, joissa päätökset tehdään esimerkiksi monimutkaisten Excel-laskelmien, ei tekoälyn analysoiman tiedon perusteella.

Vastuu on ihmisillä

Tekoälystä on hyötyä esimerkiksi ostokäyttäytymistä koskevan tiedon analysoinnissa. Oppiva algoritmi järjestelee tietoa ja löytää siinä olevia yhteyksiä nopeasti. Se havaitsee, kuka ostaa, mitä ja milloin, ja huomaa heikkoja signaaleja, jotka voivat jäädä ihmissilmiltä näkemättä etenkin hektisessä yritystoiminnassa.

Ihmiset tekevät kuitenkin päätöksen siitä, miten tekoälyn huomaamiin signaaleihin reagoidaan, vai reagoidaanko lainkaan.

Parhaimmillaan tekoäly ei vain suolla numeroita viliseviä raportteja, vaan kertoo esimerkiksi tehtaan tuotantopäällikölle, pitäisikö hänen olla huolissaan jostain lähipäivinä toimitettavasta tilauksesta. Onko esimerkiksi tehtaan työhyvinvointi sillä tasolla, että iso toimitus saadaan maailmalle ajallaan?

Työaikaa voi säästyä ja työn mielekkyys ja tuottavuus voivat parantua, kun tuotantopäällikkö voi keskittyä raporttien kahlaamisen sijaan ongelmaan, jonka luvut paljastavat. Kun orastavat mahdollisuudet ja riskit havaitaan ajoissa, niihin voidaan valmistautua paremmin.

Ihmiset tekevät kuitenkin päätöksen siitä, miten tekoälyn huomaamiin signaaleihin reagoidaan, vai reagoidaanko lainkaan.

– Ihmisillä on vastuu toiminnan eettisyydestä, päätösten seurauksista ja siitä, alanko selvittää ongelmaa, jonka tekoäly havaitsee, Laine sanoo.

Tekoälypomo kädet puuskassa
Kuva: Teemu Launis

Työelämässä tarvitaan tunteita

Mutta eihän ihminenkään aina toimi eettisesti. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on aina emootioita ja asenteita, jotka vaikuttavat päätöksentekoomme. Eikö tekoäly voisi olla joissain tilanteissa jopa parempi ja oikeudenmukaisempi johtaja kuin ihminen, koska se on vapaa esimerkiksi kateuden ja vallanhimon kaltaisista tunteista?

– Kuulostaa aika vaaralliselta, pohtii sosiaalipsykologian professori Johanna Ruusuvuori.

Ruusuvuori ja sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Teija Ahopelto tuovat NewBI5-projektiin inhimillisen vuorovaikutuksen asiantuntijoiden näkökulman. Ruusuvuori muistuttaa, että arvot ja emootiot ovat aina mukana toiminnassamme, ja aivotutkimusten mukaan tunteet ovat välttämättömiä toimintakyvyllemme.

Emootiot auttavat meitä navigoimaan ihmissuhteissa ja elämässä. Jos ne poistettaisiin, en ole vakuuttunut, että tekisimme parempia, vaan mahdollisesti huonompia päätöksiä.

Ruusuvuori kertoo esimerkin henkilöstä, jonka emootioita säätelevä aivoalue vaurioitui. Tämän jälkeen työnteko ei sujunut. Ihminen siirteli papereita pinosta toiseen näennäisen tehokkaasti, mutta saamatta mitään aikaan. Hän ei yksinkertaisesti tiennyt, mitä hänen piti tehdä.

– Emootiot auttavat meitä navigoimaan ihmissuhteissa ja elämässä. Jos ne poistettaisiin, en ole vakuuttunut, että tekisimme parempia, vaan mahdollisesti huonompia päätöksiä, Teija Ahopelto summaa.

Ajatus vaikkapa rekrytoinnin objektiivisesti hoitavasta tekoälystä voi silti kuulostaa teoriassa hyvältä. Eikö valinta olisi reilumpi, kun henkilökemiat ja tunteet eivät vaikuttaisi päätökseen, vaan objektiivisesti pätevin palkattaisiin?

– Mutta miten tekoäly osaisi vertailla vaikkapa ansioluetteloita? Onko pidempi julkaisuluettelo parempi kuin yksi vuosia vienyt, mutta tiedemaailmaa mullistava, syvämietteinen tutkimus, Ruusuvuori pohtii.

Ajatus täysin arvovapaasta tekoälyjohtajasta on ristiriidassa myös sen kanssa, että arvot ovat yksi yritystoiminnan kivijalka, joka ohjailee sen toimintaa. Se, että arvomaailma näkyy yrityksen valinnoissa, ei siis ole negatiivinen asia.

Arvot ja tunteet vaikuttavat algoritmiinkin

Järki ja tunne erotetaan toisistaan usein silloin, kun halutaan argumentoida vakuuttavasti. Mustavalkoisimmillaan tunteiden ajatellaan olevan jotakin epämääräistä ja epäluotettavaa. Järjen valo taas voi pelastaa tunteiden harhapoluilta.

Tunteet ja intuitio ovat kuitenkin tutkitusti tärkeässä roolissa työelämässä. Esimerkiksi johtajat, myyjät ja rekrytoijat kertovat tekevänsä päätöksiä myös vaistonsa ohjaamina. Olennaista on se, että toimintaamme vaikuttavista syistä ja arvoista puhuttaisiin avoimesti, oli kyse sitten tekoälyyn pohjautuvasta tai täysin ihmisen tekemästä valinnasta.

Ruusuvuori ja Ahopelto painottavat, että älykkäinkään tekoäly ei ole täysin vapaa ihmisten emootioista, asenteista ja arvoista.

Tekoälyn analyysi voi olla hyvin värittynyttä. Ihmisten tulisikin käydä keskustelua, jossa pohditaan tekoälyn toimintaan vaikuttavia taustatekijöitä.

Ihminen esimerkiksi päättää, mitä dataa tekoäly analysoi. Päätös on arvovalinta, joka rajaa muita vaihtoehtoja pois. Tekoälyn analyysi voi olla hyvin värittynyttä. Ihmisten tulisikin käydä keskustelua, jossa pohditaan tekoälyn toimintaan vaikuttavia taustatekijöitä.

– Yhdysvalloissa tehtiin tekoälyn avulla tutkimus rikollisuudesta. Lopputulos oli se, että tummaihoiset miehet tekevät enemmän rikoksia ja uusivat rikoksensa todennäköisemmin kuin valkoiset, Ahopelto kertoo.

Tulos osoittautui kuitenkin vääristyneeksi. Algoritmien taustalta voikin löytyä erilaisia yhteiskunnan rakenteissa olevia rasistisia, seksistisiä tai muilla tavoilla syrjiviä oletuksia.

Ymmärtääkö robotti sarkasmia?

Emootioiden lisäksi ihminen on tekoälyyn nähden ylivoimainen kontekstien ymmärtämisessä. Sama sana voi olla toisessa yhteydessä sopimaton, toisessa harmiton vitsi. Ihmisellä on kyky ymmärtää ilmaisun sävyeroja ja syitä puhetapojen taustalla.

– Kategoria-analyysillä voimme tunnistaa puheen arvoja, kuten seksistisyyttä. Yhdistetäänkö puheessa esimerkiksi äitiys automaattisesti lapsenhoitoon, Ruusuvuori sanoo.

– Tekoäly voisi varmaan tehdä tällaista analyysiä, mutta ongelma on se, että kaikki toimintamme merkityksellistyy kontekstissa. Konteksteja taas on mittaamaton määrä. Tekoälyä kehitettäessä olisikin tärkeää vakioida mahdollisimman tiukasti konteksti, jossa sitä käytetään.

Tekoäly voi esimerkiksi tulkita työpaikkakiusaamiseksi sen, minkä ihminen ymmärtää ystävysten mustaksi huumoriksi. Ahopelto ja Ruusuvuori suhtautuvat epäillen siihen, voiko tekoäly koskaan kehittyä niin paljon, että se tunnistaisi kaikki viestintämme kontekstit ja rivien välit.

Apu arvojen kirkastamiseen

Asiantuntijat ovat siis yhtä mieltä siitä, että tekoäly ei voi korvata ihmistä johtajana, eikä tämä ole sen tarkoitus. Tekoäly voi kuitenkin auttaa johtajia ja kaikkia organisaation työntekijöitä ajattelemaan monipuolisemmin ja perusteellisemmin.

– Vaikka tekoälyraportti olisi kapea-alaisuudessaan ”väärin”, se voi silti olla hyödyllinen, jos keskustelemme algoritmien taustalla olevista oletuksista ja siitä, mitä näkökulmia analyysissa oli mukana. Tällaisen keskustelun käyminen voi selkeyttää päätöksentekoamme, kirkastaa arvojamme ja auttaa ymmärtämään, mitä haluamme tehdä ja miksi, Laine sanoo.

Kun puhutaan tekoälyn mahdollistamista hyödyistä, pitäisi keskustella myös siitä, mistä näkökulmasta hyöty määritellään.

Ruusuvuori ja Ahopelto painottavat, että kun puhutaan tekoälyn mahdollistamista hyödyistä, pitäisi keskustella myös siitä, mistä näkökulmasta hyöty määritellään. Onko ajan tai rahan säästymisestä lyhyellä tähtäimellä hyötyä, jos työn laatu, mielekkyys tai asiakaspalvelukokemus heikentyvät pitkäksi aikaa?

– Jos tekoäly on apuväline ihmiselle, se on hyvä asia, mutta pitäisi kysyä myös, missä se tarkalleen ottaen meitä auttaa, Ruusuvuori sanoo.

NewBI5

Monitieteellinen projekti, jossa tutkitaan edistyneen analytiikan mahdollisuuksia johtamisessa.

Projektin tavoitteita ovat johtamistyön syvällinen ymmärtäminen sekä tekoälyn mahdollistamien toimintojen, palveluiden ja vaikutusten löytäminen.

Tekoälyä tarkastellaan talouden, teknologioiden ja käyttäytymistieteiden näkökulmasta.

Projekti tekee yritysten kanssa yhteistyötä ideoinnista ideoiden kaupallistamiseen asti.