Skip to content
SearchHomeMenu
Useissa salaliittoteorioissa on taustalla ajatus varjohallituksesta, joka todellisuudessa johtaa maailmaa. Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Pidätkö itseäsi muita fiksumpana? – Kuulut salaliittoteorioiden riskiryhmään

Salaliittoteorioiden suosio herättää huolen siitä, mitä tapahtuu, kun luottamusta keskeisiin instituutioihin nakerretaan. Myös perinteisen median on oltava tarkkana.
clock
4 min
Julkaistu:
20.07.2021
Kirjoittaja:
Sari Laapotti

Salaliittoteorioiden valikoima on monipuolinen ja sosiaalinen media algoritmeineen ruokkii niitä ennen näkemättömällä tavalla. Mitä pöyristyttävämpi ja omituisempi väite, sitä varmemmin se saa ihmisten huomion.

Onneksi riittävän fiksu yksilö ei usko salaliittoteorioihin ja lähinnä pyörittelee niille silmiään. Vai kuinka?

– Jokainen meistä on altis salaliittoteorioille. Niihin uskotaan kaikissa tulo- ja yhteiskuntaluokissa. Ei voi ajatella, että salaliittoteorioiden kannattaja on tyhmä, kouluttamaton tai epäkriittinen, sanoo median ja journalismin tutkija Elina Tolonen Tampereen yliopistosta.

Taipumus pitää itseään keskimäärin muita fiksumpana itse asiassa altistaa salaliittoteoreettiselle ajattelulle.

Salaliittoteoriat resonoivat meille tyypillisten kognitiivisten vinoumien kanssa ja ovat siksi niin koukuttavia. Sen lisäksi, että tuppaamme pitämään itseämme muita älykkäämpinä, meillä on taipumus nähdä tarkoituksellista toimintaa ja syy-seuraussuhteita sielläkin, missä niitä ei ole. Luotamme myös mieluiten sellaiseen tietoon, joka tukee meidän maailmankuvaamme ja ennakkokäsityksiämme.

– Kuka tahansa politiikkaa seuraava tietää, että siellä on kähmintää, oman edun tavoittelua ja valehtelua. Siksi on niin helppo uskoa siihen, että eliitti johtaa harhaan ja pettää.

Kun todellisten tapahtumien ja yksittäisten faktojen välille punotaan keinotekoisia syy-seuraussuhteita, saadaan lopulta kasaan todisteiden verkko, joka osoittaa, että todellisuudessa maailmaa johtaakin varjohallitus.

Salaliittoteoriat voivat levitä myös perinteisen median välityksellä

Motiivit väärän tai virheellisen informaation tuottamiseen ja levittämiseen ovat vaihtelevia.

Monet salaliittoteorioiden levittäjät uskovat vilpittömästi, että teoria on totta ja he haluavat kyseenalaistaa heidän mielestään vääriä auktoriteetteja. Toisia taas ohjaavat kyynisemmät tarkoitusperät.

– Kun ihmisiä halutaan mobilisoida tiettyjen aatteiden taakse, voidaan tällaisten poliittisten syiden takia tuottaa ja levittää tunteisiin vetoavia teorioita.

Teorioita tehtaillaan myös trollaamisen ja huvittelun vuoksi. Teorioiden taustalla olevat ihmiset voivat itsekin pitää sisältöjä älyttöminä ja samalla naureskella niille, jotka ottavat ne tosissaan.

Henkilö tietokoneen ääressä, ruudulla Illuminatin tunnus.
Salaliittoteoriat puhuttelevat ihmisiä erityisesti silloin, kun he kokevat suurta voimattomuutta tai ajat ovat epävarmat.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Käyttäjien moninaisuutta ja motiiveja on vaikea tuoda journalismin kautta esiin. Siksi ilmiö tulee helposti niputetuksi.

– Salaliittoteorioilla voi olla negatiivisia seurauksia, mutta kaikkien käyttäjien tarkoitusperät eivät ole pahantahtoiset, Tolonen huomauttaa.

Mikä sitten on perinteisen median rooli salaliittoteorioiden leviämisessä? Ne ovat kiinnostava juttuaihe, ja esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä QAnon nousi vahvasti esiin.

– En haluaisi nähdä sen tyyppisiä juttuja, joissa kohua herättävästi listataan, mihin kaikkeen QAnonin kannattajat uskovat. Näihin sisältyy riski, että osoitetaan polku salaliittoteorioiden pariin ja toimitaan sisäänheittäjinä.

Toimittajien pitäisikin aina miettiä, miten salaliittoteorioista kirjoitetaan, miksi juttu tehdään ja millaista todellisuutta se tuottaa.

– Nykyisessä yhteiskunnassa huomion antaminen tiedolle, joka ei ole totta, on myös sen vahvistamista ja levittämistä, vaikka tarkoitus olisikin varoittaa ilmiöstä.

Polarisaation ehkäiseminen vie elintilaa salaliittoteorioilta

Salaliittoteoriat ovat hankala vastustaja. Huhut leviävät internetissä tehokkaasti, ja salaliittoteoreettisen maailmankuvan omaksuneelle ihmiselle niiden oikaisuyritykset ovat usein vain todiste siitä, että salaliitto on todella olemassa.

– Elämme tiedollisen epävarmuuden ympäristössä, missä ehdottomia totuuksia ei tunnusteta ja asiantuntijatieto kyseenalaistetaan. Totuuden tavoittelusta on tullut henkilökohtainen projekti, jossa tietoa arvioidaan intuition, omien viiteryhmien ja kokemusten kautta. Totuuden pitää myös tuntua oikealta.

Nopeita ratkaisuja ei ole. Sosiaalinen media voi yrittää rajoittaa teorioiden leviämistä muuttamalla algoritmejä ja moderoimalla sisältöjä. Samalla kuitenkin nousevat esiin kysymykset sananvapaudesta ja siitä, onko kaupallisilla suuryrityksillä valta määritellä poliittisen keskustelun rajat.

Omien tunteiden ja itsensä kriittinen tarkastelu on vähintään yhtä tärkeää kuin kriittinen suhtautuminen mediasisältöihin.

Mediakasvatusta ja faktantarkastusta tarjotaan usein ratkaisukeinoiksi. Salaliittoteorioiden kohdalla ne eivät kuitenkaan yksin riitä.

– Tällaisten ilmiöiden torjuminen on vahvasti sidoksissa ihmisten hyvinvointiin yhteiskunnassa ja siihen, miten he kokevat tulevansa kuulluiksi. Kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään polarisaatiota ja vastakkainasettelua, ovat keskeisiä, Tolonen sanoo.

– Jos eri tavalla ajattelevia ihmisiä osattaisiin kuulla julkisuudessa paremmin ja rakentavammin, syntyisi vähemmän marginaaleja, joissa salaliittoteorioille on tilaa. Virheellinen tieto pitää kumota, mutta siitä kiinnostuneita ei saisi työntää enempää kohti ääriajattelua torjumalla heidät. Heidän huolistaan pitäisi pystyä keskustelemaan.

Kriittinen katse pitäisi osata kohdistaa myös itseensä.

– Pitäisi ymmärtää, mikä kaikki omaan ajatteluun vaikuttaa. Omien tunteiden ja itsensä kriittinen tarkastelu on vähintään yhtä tärkeää kuin kriittinen suhtautuminen mediasisältöihin.

Näin tunnistat salaliittoteorian

  • Teoria esittää, että salaliiton takana on suuri tai määrittelemätön joukko ihmisiä. Oikeat salaliitot, kuten poliittiset murhat, ovat yleensä pienen ryhmän toimia.
  • Teoria esittää paljastavansa jotain, mistä tiede tai uutismedia tietoisesti vaikenee. Sävy on tunteisiinvetoava ja sensaatiohakuinen. Sosiaalisessa mediassa voidaan käyttää hashtageja #wakeup #doyourresearch.
  • Teorian esittäjä ei ole alan asiantuntija tai tietojen lähde on epäselvä.
  • Teoria esittää olevansa ainoa totuus asiasta tai tuovansa esiin vallankumouksellista uutta tietoa.
  • Teorian mukaan mikään ei ole sattumaa. Kaiken välillä on nähtävissä syy-seuraussuhteita.
  • Teoria mustamaalaa tai demonisoi tiettyjä ihmisiä tai ihmisryhmää.