Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Äänetön kerrostaloasuminen tulisi niin kalliiksi, että sitä voi pitää mahdottomuutena. Niinpä esimerkiksi naapurin remontti-intoa täytyy toistaiseksi vain sietää.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Mitä kuuluu naapuriin – jos haluat hiljaisen kodin, kiinnitä huomiota näihin asioihin

Uudet asunnot ovat entistä hiljaisempia, koska rakenteiden kyvystä eristää ääntä tiedetään enemmän. Silti jotain aina kuuluu jostain. Täysin hiljaisen kodin materiaalikulut olisivat moninkertaisesti normaalia kalliimmat.
clock
4 min
Julkaistu:
11.11.2019
Kirjoittaja:

Entistä isompi osa ihmisistä asuu kaupungeissa, ja tulevaisuudessa kaupunkilaisten määrän ennustetaan vain kasvavan. Kaupunkiympäristössä tapahtuu aina, ja samalla syntyy melua. Siksi uusissa rakennuksissa melutasoon kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa.

– Ääntä pystytään hallitsemaan varsin hyvin, ja varsinkin häiritsevää ääntä on vain vähän. Ulkoa tulevaan meluun voivat vaikuttaa esimerkiksi rakennuksen sijoittelu ja muoto suhteessa ympäristöön, sanoo rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Toisin sanoen esimerkiksi sillä on paljon merkitystä, mihin suuntaan ovet ja ikkunat ovat, ja onko melulähteen ja rakennuksen välissä luonnollisia esteitä.

Normaalit äänet eivät kuulu naapuriin

Rakennuksen seinät torppaavat yleensä pääosan ulkopuolisesta melusta, ja ulkoa äänet kantautuvat asuntoon useimmiten ikkunoiden kautta. Varsinkin vanhoissa taloissa ikkunalasi on usein ohutta ja tiiviydessä toivomisen varaa.

– Uusissa taloissa ikkunat ovat yleensä hyviä, ja vanhoissakin taloissa tilanne paranee usein ikkunaremontin myötä, väitöskirjatutkija Jesse Lietzén Tampereen yliopistosta sanoo.

Sisätiloissa äänten kulkeutumista estetään eristävillä rakenteilla. Tavallisesti eristys mitoitetaan asuintalossa niin, että normaalit asumisen äänet eivät kuulu naapuriin. Esimerkiksi kovaääniset bileet eivät kuulu normaaliin asumiseen.

– Normaalirakenteilla bileet kuuluvat aina. Eroa voi tulla siinä, miten kauas musiikki kantautuu, lähimpiin huoneistoihin vai muuallekin. On olemassa keinoja rakentaa niin, että mitään ei kuulu, mutta se on niin kallista, että harvalla olisi varaa ostaa asuntoja, sanoo Lietzen.

Runkomelu puolestaan on rakenteita pitkin kantautuvaa ääntä, joka koetaan epämääräisenä matalana äänenä. Runkomelun torjunnassa eristävien rakenteiden rakentaminen oikein on erityisen tärkeää.

– Laadunvalvonnan pitää toimia niin, että todella tehdään suunnitellun mukaisesti. Jos esimerkiksi on suunniteltu kelluva rakenne välipohjaan ääntä eristämään, mutta rakenne tehdäänkin kiinni runkoon, äänet kulkeutuvat epämääräisenä meluna asunnosta toiseen, Jouko Lähteenmäki sanoo.

Jotkut hääiriintyvät kotiin kantautuvista äänistä helpommin kuin toiset.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Uusi mittaustapa vastaa ihmisen kokemusta

1920-luvulla askelääneneristyksen toimivuutta mitattiin pudottamalla pientä teräskuulaa lattiaan eri korkeuksilta. Mittaluvut saatiin merkitsemällä muistiin korkeus, josta kuula voitiin pudottaa niin, että mitään ääntä ei kuulunut.

Sittemmin mittaustavat kehittyivät, mutta silti viime vuosiin asti ääneneristystä on mitattu irrallaan siitä, millaisina ihmiset kokevat erilaiset äänet.

– Seurauksena oli se, että rakenteet pantiin väärään järjestykseen suhteessa ihmisten kokemukseen. Vanhoissa rakennuksissa on siis käytössä rakenteita, jotka näyttävät mittaluvun valossa paremmalta kuin ne todellisuudessa ovat, kertoo tekniikan tohtori Mikko Kylliäinen.

Hän väitteli askeläänten mittausluvuista Tampereen yliopistossa elokuussa.

Käytännössä osa rakenteista on tuottanut paljon ääniä alle sadan hertsin taajuudella. Huono eristävyys on erityisesti, jos kantavan rakenteen päällä on jäykkä ja ohut eristekerros, kevyt levy tai sementtipohjainen materiaali.

Tällainen rakenne eristää huonosti varsinkin askelääniä, jotka ihmiset yleisesti ottaen kokevat melko häiritsevinä. Ne antavat suoraa tietoa siitä, mitä naapuriasunnossa tapahtuu, ja kiinnittävät siksi huomiota.

– Siihen, mikä häiritsee, vaikuttaa äänen voimakkuus ja taajuusalue. Suomessa ollaan sisällä yleensä ilman kenkiä, mikä tuottaa 10–15 desibeliä enemmän ääntä alle sadan hertsin taajuusalueella kuin kenkien kanssa kävely. Matalat äänet korostuvat ja ne koetaan häiritsevinä, Kylliäinen sanoo.

Siinäkin on tietysti eroja, kuka häiriintyy mistäkin. Toinen ärsyyntyy sisäpihalta kulkeutuvista leikkimisen äänistä, kun taas toinen kaipaisi enemmänkin ääntä ympärilleen, ettei tuntisi elävänsä aivan tyhjiössä.

Normaalien asumisen äänten ei pitäisi kuulua naapuriin. Matalat äänet kantautuvat asunnosta toiseen helpommin kuin korkeat.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Haluatko hiljaisen kodin? Kiinnitä huomiota näihin asioihin:

  • Millaisia ääniä rakennuksen ympäristössä kuuluu? Vilkas liikenne ja esimerkiksi teollisuuslaitokset aiheuttavat väkisinkin ääniä, jotka kantautuvat myös sisätiloihin.
  • Mitä muuta rakennuksessa tehdään kuin asutaan? Ainakin vanhemmissa taloissa ravintola, kuntosali tai päivittäistavarakauppa voivat olla äänilähteitä.
  • Mikä on rakennuksen ikä? Uudet rakennukset on yleensä ääneneristetty paremmin kuin vanhat.
  • Kuuntele, mitä asunnossa kuuluu? Jos mahdollista, käy paikan päällä useana eri ajankohtana, jotta voit bongata erilaiset äänet.
  • Missä hissi sijaitsee? Jos se on jonkun huoneen seinän vastaisesti, ääniä kuuluu todennäköisesti.
  • Ilmanvaihto ja patteriputkisto, kuuluuko niistä ääniä. Missä ilmanvaihtokanavat sijaitsevat? Kantautuuko naapurien puhe sitä kautta?
  • Millä korkeudella asunto sijaitsee? Ylhäällä on yleensä hiljaisempaa kuin maan tasalla.
  • Millaisia rakenteita on käytetty? Jos ymmärrät rakennekuvista jotain tai isännöitsijä tietää asiasta, kysy esimerkiksi, onko kelluvia rakenteita käytetty.
  • Kuinka vanhat ikkunat ovat? Vanhoissa taloissa ikkunat ovat usein heikoin lenkki, mutta jos ne on uusittu, tilanne on todennäköisesti parempi.
  • Voiko eristystä parantaa? Jos tulossa on remontteja, eristys yleensä paranee.