Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Vaihtoehtohoidot, kuvituskuva
Länsimainen lääketiede on menestystarina, joka on osoittautunut luotettavaksi tavaksi hoitaa terveyttä. Tutkijoiden mukaan lääketiedekriittisyyden taustalla on halu parantaa terveydenhoitoa. Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Lääketieteeseen luotetaan, vaikka sitä kritisoidaan

Monet käyttävät vaihtoehtohoitoja, mutta ne eivät korvaa lääkärin vastaanotolle hakeutumista.
clock
3 min
Julkaistu:
27.05.2020
Kirjoittaja:

Noin kaksikymmentä prosenttia suomalaisista käyttää vaihtoehtoehtohoitoja, kuten esimerkiksi akupunktiota, homeopatiaa tai lisäravinteita. Luku on suurempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta vaihtoehtohoitojen suosio on vakaata ja se ei näytä olevan lisääntymään päin.

Vaihtoehtohoitoihin turvautuminen ei tarkoita sitä, etteikö sen lisäksi käytettäisi perinteisen lääketieteen hoitoja.

– Suomessa luotetaan vahvasti tieteeseen. Useimmat menevät lääkäriin, jos heille tulee vakava tai hankala vaiva, sanoo sosiologian dosentti Pia Vuolanto Tampereen yliopiston Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksesta.

Tutkijat eivät suosittele puhumaan vaihtoehtohoidoista huuhaana, koska se lisää vastakkainasettelua. Sitä paitsi, vaihtoehtohoitoja käyttävät myös terveydenhuollon ammattilaiset. Tutkimushankkeessa tehtiin kysely hoitajille (kätilöt, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja työterveyshoitajat), ja kyselystä kävi ilmi, että osa hoitajista oli käyttänyt vaihtoehtohoitoja ja suositellut niitä potilailleen tai lähipiirilleen. Jotkut hoitajista olivat hankkineet myös koulutusta vaihtoehtohoidoista.

Pia Vuolanto johtaa terveystieteiden tutkijatohtori Johanna Nurmen kanssa Aaltosen säätiön rahoittamaa tutkimusta, jossa kartoitetaan vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvää lääketiedekriittisyyttä.

Lääketiedekriittisyys näkyy tutkimuksen mukaan ainakin kolmella tavalla: terveydenhuollon hoitokäytäntöjen arvosteluna, lääketieteellisen tutkimuksen kritiikkinä ja hoitosuositusten kyseenalaistamisena.

– Hoitotyön käytäntöjä kritisoidaan muun muassa kiireen tai väärien ratkaisujen vuoksi, Vuolanto sanoo.

Lääketieteen tutkimus saa huutia sen vuoksi, että kriitikot näkevät lääketeollisuuden vaikuttavan liikaa siihen, mihin sairauksiin lääkkeitä ylipäätään kehitetään ja miten lääkkeitä ja rokotteita tutkitaan. Hoitosuositukset nähdään liian yleispätevinä, minkä pelätään johtavan siihen, että ihmisten yksilölliset erot eivät tule huomioiduiksi hoidossa.

Syyllistäminen ei auta

Rokotekriittisyyttä pidetään yleisesti kielteisenä ilmiönä. Mutta jos katsotaan Suomen korkeaa rokotekattavuutta, voidaan päätellä, että rokotekriittisyys ei akuutisti uhkaa kansanterveyttä.

Aikaisempien tutkimusten ja nyt tehtyjen terveydenhuoltohenkilöstön haastattelujen perusteella tiedetään, että vanhemmat, jotka epäröivät rokotteiden antamista lapsilleen, saattavat silti hyvinkin antaa lapselleen osan tai kaikki rokotusohjelman rokotteista.

– Epäilyjen ja tekojen välillä on selvä ero, Johanna Nurmi sanoo.

Rokotteesta kieltäytymisen takana on usein pelko tai epäilys rokotteen aiheuttamasta haitasta, ja silloin syyllistäminen pahentaa asiaa. Sen sijaan lapsensa rokottamista epäröivää voi auttaa se, että huolet otetaan neuvolassa vakavasti ja niistä keskustellaan ilman syyllistämistä.

Lääkkeeksi dialogia

Luottamus lääketieteeseen saatetaan menettää, jos ihmisen omaa näkemystä ei pidetä arvokkaana hoitotilanteessa. Pia Vuolanto muistuttaa, että ihmisen kokemukset itsensä hoitamisesta tuottavat hyvää terveyttä.

– Lääkärin vastaanotolla olisi tärkeää perehtyä siihen, mitä ihminen jo tietää. Todennäköisesti hän on etsinyt tietoa ja hoitanut vaivaansa kotona jo ennen vastaanotolle tuloa.

Hyvä uutinen on se, että luottamusta voidaan kasvattaa yksinkertaisella keinolla, nimittäin kuuntelemalla. Avoin dialogi ja ihmisen kohtaaminen ennaltaehkäisisivät monia ongelmia.

Tärkeää on myös muistaa, että kriitikot pyrkivät kehittämään lääketiedettä.

Johanna Nurmi huomauttaa, että pohjoismaisessa terveydenhoitojärjestelmässä oletetaankin ihmisen olevan aktiivinen. Ihminen saa päättää hoitopaikkansa, miksi hän ei saisi osallistua myös hoitoonsa?

– Ihannepotilas ottaa vastuuta omasta hoidostaan ja hakee tietoa itsenäisesti. Kriittinen asenne kuuluu toimintatapaan, Nurmi sanoo.

Nurmen ja Vuolannon tutkimuksessa havaittiin, että myös lääketieteen sisällä esiintyy kritiikkiä esimerkiksi hoitotyön käytännöistä ja lääketeollisuuden roolista lääketutkimuksissa.

– Lääketieteen sisäinen kritiikki ja keskustelu on muutosvoima, jonka ansiosta käytännöt voivat muuttua, Pia Vuolanto sanoo.

Vaihtoehto- tai täydentävät hoidot

  • Joukko hoitomuotoja, joita ei tietyssä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa pidetä valtavirtalääkinnän osana eikä niitä ole integroitu terveydenhoitojärjestelmään
  • Käytetyimpiä hoitomuotoja Suomessa 2008­–2018 olivat suun kautta otettavat tuotteet kuten luontaistuotteet, ravintolisät ja rohdosvalmisteet. Muita yleisesti käytettyjä hoitoja olivat akupunktio ja kiropraktiikka

Lähde: Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa (2020) -tutkimus