Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Johtajat
Kuva: Wikimedia Commons / Jonne Renvall

Korona pani johtajat testiin

Suomen poliittinen johto hoiti koronan ensimmäisen aallon mallikkaasti, mutta maailmalla päätöksentekijöiden heikkous on johtanut isoihin tartunta- ja kuolinlukuihin.
clock
6 min
Julkaistu:
03.09.2020
Kirjoittaja:

Kun koronakriisi keväällä iski, poliittiset johtajat Suomessa ja kaikkialla joutuivat kovan paikan eteen. Ennen näkemätön tilanne vaati ratkaisuja, mutta harvassa maassa epidemian hallintaan oli valmiita toimintamalleja. Euroopassa virus valloitti ensimmäisten joukossa Italian, jonka esimerkin säikäyttämänä muut maat tekivät päätöksiään.

– Voi olla, että muiden maiden esimerkki vaikutti siihen, että Suomi reagoi hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun Tanskassa ja Norjassa ryhdyttiin toimenpiteisiin, keskustelu alkoi vyöryä ja meillä haluttiin identifioitua niiden kanssa samaan joukkoon. Koska epidemia rantautui tänne vähän myöhemmin kuin moneen muuhun maahan, oli täällä myös mahdollista oppia muiden tekemisistä, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan tenure track -tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

Nyt tiedetään, että Suomi onnistui ensimmäisen aallon hoitamisessa erittäin hyvin. Korona-viruksen aiheuttama Covid-19 -tauti levisi maltillisesti, ja moneen muuhun maahan verrattuna kuolleita on ollut vain vähän.

Kriisitilanteissa tärkeintä on, että poliittinen päätöksentekokyky säilyy. Siinä Suomen hallitus selviytyi erinomaisesti, ja avainministereiden vakavat kasvot loivat luottamusta suomalaisiin lukuisissa tiedotustilaisuuksissa.

– Puoluepolitiikka jäi keväällä täysin taka-alalle, kun kaikki kerääntyivät lipun ympärille, tukemaan kriisin hoitoa hallituksen johdolla. Taustalla on suomalainen poliittinen kulttuuri; meillä arvostetaan konsensusta ja kansalaiset kaipaavat vahvaa johtajuutta. Oppositio pystyi ainoastaan vaatimaan kovempia keinoja, sillä riitely olisi voinut tehdä hallaa puolueiden maineelle, toteaa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.

Täysin virheettömästi hallitus ei toki onnistunut. Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi, että avoimuudessa ja viestintätavoissa olisi ollut parantamisen varaa.

– Hallitus korosti koko ajan, että päätökset pohjaavat tietoon, mutta monia tietoja ja lähteitä ei julkaistu tai ne julkaistiin vasta, kun niitä alettiin isosti vaatia. Siitä syntyi kuva, että kansalaisia kohdellaan kuin lapsia tai hallintoalamaisia, ja me täällä hallituksessa tai ministeriössä tiedämme paremmin. Kun viestintä on epämääräistä ja päätökset eivät ole läpinäkyviä, spekulaatioille jää enemmän tilaa, Tynkkynen sanoo.

Ruostetsaaren mukaan poliittisten päättäjien on syytä myöntää, jos virheitä on tapahtunut, ja juuri niin pääministeri Sanna Marin on tehnyt.

Hallitus korosti koko ajan, että päätökset pohjaavat tietoon, mutta monia tietoja ja lähteitä ei julkaistu tai ne julkaistiin vasta, kun niitä alettiin isosti vaatia. Siitä syntyi kuva, että kansalaisia kohdellaan kuin lapsia tai hallintoalamaisia, ja me täällä hallituksessa tai ministeriössä tiedämme paremmin.

Asiantuntijoilla iso rooli

Varsinkin kriisin alussa poliitikot nojasivat korostetusti asiantuntijatietoon. Hallitus esitti päätöksiään usein välttämättöminä juuri siksi, että ne perustuivat asiantuntijatietoon.

– On väärä lähtökohta, että kriisissä päätöksiä ei politisoida. Terveydenhuoltoon ja laajemminkin yhteiskuntaan liittyvät päätökset ovat aina valintoja, Tynkkynen sanoo.

Toisaalta taas kriisin edetessä Suomessa jopa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisällä asiantuntijat olivat välillä erimielisiä.

Edelleen tasapainoillaan sen kanssa, miten paljon yhteiskunnan voimavaroja voidaan käyttää yhden sairauden torjuntaan. Kääntöpuolena on se, että terveydenhuollon muu toiminta, ihmisten hyvinvointi ja Suomen talous kärsivät.

– Keväällä ihmiset eivät uskaltaneet hakeutua hoitoon, ja monia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ajettiin alas. Kouluun tai esimerkiksi kirjastoon ei päässyt. Eristystoimista johtuvat tai niistä pahentuneet ongelmat ulottuvat hyvin laajalle terveydenhuoltoon ja tietysti myös talouteen, Tynkkynen toteaa.

Asiantuntijoiden merkitys kriisin hoidossa on ollut suuri erityisesti Ruotsissa. Siellä poliitikot ovat jääneet usein taka-alalle, kun äänessä on ollut valtion epidemiologi Anders Tegnell. Samaan aikaan, kun Suomessa muun muassa suljettiin koulut, päiväkodit ja ravintolat sekä pyrittiin välttämään kaikkia ylimääräisiä kontakteja, Ruotsissa elämä jatkui paljon vapaampana.

– On kiinnostavaa, että Suomi ja Ruotsi valitsivat hyvin erilaisen tavan hoitaa tilannetta, vaikka yhteiskunnat ovat varsin samanlaisia. Epidemiologeillakin on todennäköisesti hyvin samankaltainen koulutus, mutta Ruotsissa on tukeuduttu asiantuntijoihin vielä enemmän, Ruostetsaari sanoo.

Liina-Kaisa Tynkkynen nostaa esiin, että Ruotsin erilainen tapa hoitaa kriisiä johtuu osittain siitä, ettei laki salli vallan keskittämistä hallitukselle.

– Vielä on mahdotonta sanoa, minkä maan strategia on onnistunut parhaiten. Onnistumisen arviointi on myös aina suhteellista ja riippuu siitä, mitä arvioimme: Sitä, kuinka vähän ihmisiä kuoli suoraan viruksen aiheuttamaan tautiin tai kuinka moni kuoli, koska ei koronan vuoksi saanut muihin vaivoihinsa hoitoa vai sitä, kuinka moni menetti työnsä, Tynkkynen kysyy.

Ruostetsaari ja Tynkkynen
Ilkka Ruostetsaaren mukaan päättäjät voivat luoda syviä haavoja suhteessaan kansalaisiin, jos koronaepidemian ensimmäisen aallon jälkihoidossa ei noudateta taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Liina-Kaisa Tynkkynen on havainnut, että viruksen toisen aallon pelossa moni suomalainen toivoo yhä vahvaa johtajuutta ja selkeitä toimintaohjeita, vaikka hallituksella ei ole enää samanlaista päätösvaltaa kuin kevään poikkeusoloissa. Kuva: Jonne Renvall

Johtajuus koetuksella

Pandemia on tuonut esiin erot eri maiden kulttuureissa ja johtajien päätöksentekokyvyssä. Esimerkiksi Venäjällä Putin, Valko-Venäjällä Lukašenka ja Brasiliassa Bolsonaro ovat vältelleet päätöksiä ja vähätelleet kriisiä. Samoissa maissa tartuntojen ja kuolintapausten määrät ovat suuria, ja ainakin Lukašenkan ja Bolsonaron kannatus on epidemian aikana vähentynyt.

– Kriisi on näkynyt myös kansainvälisessä politiikassa. Venäjä lähetti suojavarusteita Italiaan, mikä oli osoitus vanhasta pyrkimyksestä nakertaa EU:n yhtenäisyyttä. Trump puolestaan käytti virusta Kiinan syyllistämisen välineenä, Ruostetsaari sanoo.

Myöskään Trump ei ole näyttäytynyt vahvana kriisijohtajana, ja Yhdysvallat onkin maailman johtava maa sekä koronatartuntojen että virukseen kuolleiden määrässä. Siitä huolimatta on Ruostetsaaren mukaan mahdoton sanoa, heikentääkö pandemia Trumpin suosiota presidentinvaaleissa.

– Trumpilla on vahva kannattajakunta, joka tukee häntä joka tapauksessa. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat ja heihin kriisin hoidolla voi olla vaikutusta.

Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä on ollut selvä ero siinä, millaisin toimin epidemiaa torjuttiin. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa taudin vakavuus pääsi yllättämään ja kovia keinoja oli pakko ottaa käyttöön.

– Näissä maissa ei ole yhtä vahva auktoriteettiusko kuin meillä, ja perheen ja suvun rooli on vahvempi. Pohjoismaissa olemme tottuneet, että hyvinvointivaltio pitää meistä huolta ja suhde eliittiin on läheisempi, Ruostetsaari sanoo.

Monissa Aasian maissa demokratia ei ole yhtä vahvaa kuin Euroopassa, ja siksi äärimmäisen tiukkojen rajoitusten toteuttaminen on siellä mahdollista. Esimerkiksi Singaporessa epidemia pystyttiin alussa pitämään hyvin hallinnassa tiukan testauksen ja karanteenien avulla.

Ihmiset ovat olleet valmiita kiristämään vyötä ja olemaan eristyksissä, ja vastineeksi odotetaan nyt taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Politiikka palaa keskusteluihin syksyllä

Parhaillaan Suomessa jännitetään epidemian toista aaltoa, ja vahvan johtajuuden kaipuu nostaa jälleen päätään.

– Kun emme elä enää poikkeusoloissa, hallituksella ei ole enää samanlaista valtaa tehdä päätöksiä kuin keväällä, ja toimeenpanovalta on siirtynyt kunnille ja aluehallintovirastoille. Moni tuntuu silti edelleen toivovan, että pääministeri kertoo, onko nyt oikea aika lähteä mökille, Tynkkynen toteaa.

Jo ensimmäisen aallon jälkeen on selvää, että virukset vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Talousvaikutukset ulottuvat laajalle, ja terveydenhuollossa puretaan koronan aiheuttamia hoitojonoja pitkään. Edessä on vaikeat ajat, ja Ruostetsaaren mukaan poliittiset päättäjät voivat luoda syviä haavoja suhteessaan kansalaisiin, jos jälkihoito ei ole oikeudenmukaista.

– Ihmiset ovat olleet valmiita kiristämään vyötä ja olemaan eristyksissä, ja vastineeksi odotetaan nyt taloudellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 1990-luvun laman hoitoa ei koettu oikeudenmukaiseksi, sillä silloin pelastettiin pankit ja isot yritykset ja pienet yritykset ja kansalaiset kärsivät. Nyt pitäisi toimia eri tavalla, Ruostetsaari sanoo.

Puolueiden kannatuksessa epidemian onnistunut hoito on näkynyt ainakin sillä tavalla, että pääministeri Sanna Marinin puolueen SDP:n kannatus on noussut korkeammaksi kuin aiemmin tällä vaalikaudella. Oppositiopuolueiden kannatus sen sijaan on vähentynyt.

– Politiikka palaa keskusteluun viimeistään syksyllä, kun eduskunnassa keskustellaan budjetista ja siitä, miten kriisistä selvitään taloudellisesti. Galluplukematkin tulevat todennäköisesti muuttumaan, kun vallassa olevat puolueet joutuvat tekemään säästöjä ja menoleikkauksia, jotka eivät koskaan kohdistu täysin tasaisesti eri väestöryhmiin, Ruostetsaari arvioi.