Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Korona on jo muuttanut koulunkäyntiä pysyvästi, ja muutoksen pitäisi vielä jatkua

Poikkeuskevät pakotti niin opettajat kuin koululaiset valtavaan digiloikkaan. Etäopiskelu tuli jäädäkseen, mutta opettajalta vaaditaan erityistä taitoa luoda vuorovaikutusta digiympäristössä - siellä pärjäävät parhaiten ne oppilaat, joille koulu on muutoinkin helppoa.
clock
6 min
Julkaistu:
12.08.2020
Kirjoittaja:

Keskiviikkona 18. maaliskuuta 2020 sadat tuhannet peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattikoululaiset aloittivat koronaviruksen vuoksi ensimmäisen etäkoulupäivänsä kotoaan käsin. Tämä tarkoitti Wilman kautta putoilevia koulutehtäviä, videoyhteyden kautta pidettyjä yhteistunteja ja omassa tahdissa vietettyjä välitunteja.

Ammatillisessa koulutuksessa muutos oli paikoin vielä rajumpi, kun työelämässä tapahtuvat opinnot vaihtuivat teoriaopintoihin, jotka soveltuivat etänä suoritettaviksi. Ammatillisten taitojen harjoittaminen – hiusten leikkaaminen tai metsäkoneen kuljettaminen – ei onnistu kotona.

Opettajille koronakevät tarkoitti ennennäkemätöntä muutosta. Vaikka koulutuksen ja opiskelun digitalisaatiota oli valmisteltu vuosia erilaisissa hankkeissa ja projekteissa, maaliskuussa jokaisen opettajan piti ottaa huima digiloikka päivän varoitusajalla.

Peruskouluissa etäkoulu kesti kuusi viikkoa, toisella asteella koko loppukevään ajan. Paluu lähiopetukseen ei kuitenkaan tarkoita paluuta vanhaan. Millaiseksi koronakevät muutti koulua?

Oppimisprosessi täytyy muotoilla uudelleen

Miten opiskelijoihin pidetään yhteyttä? Kuinka oppimista seurataan ja miten siitä annetaan palautetta? Kuinka ryhmänä vaihdetaan ajatuksia ja opitaan muilta? Kun etäkoulu pudotti opettajat digitalisaation syvään päähän, kaikki opettajat joutuivat ottamaan haltuun uusia työvälineitä.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Eero Ropo Tampereen yliopistosta pitää tätä hyvänä asiana, sillä aiemmin digitaalisia työvälineitä käytti vain osa opettajista – ne kaikkein kiinnostuneimmat.

– Niin kauan, kun asioita voi tehdä kuten aina ennenkin, kynnys hypätä uuteen, epävarmaan tapaan on korkea. Jos haluaa muuttaa ihmisten ajattelua, pitää muuttaa käyttäytymistä, Ropo sanoo.

Koska uudet opettamisen tavat piti ottaa käyttöön kiireessä, monessa kohtaa oli mentävä siitä, missä aita oli matalin. Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Hanna Ilola sanoo, että tämä tarkoitti sellaisten työkalujen ja -tapojen käyttöön ottamista, jotka pidemmän päälle kuormittavat opettajia paljon.

– Kun vanhan paradigman tapa opettaa siirrettiin digitaaliseen ympäristöön, uuden oppimisympäristön mahdollisuuksia ei pystytty hyödyntämään. Jatkossa pitäisi muotoilla koko oppimisprosessi uudelleen, Ilola sanoo.

Pelkän tiedon siirtämiseen nopeastikin käyttöön otetut työkalut ja viritelmät voivat toimia, Ropo sanoo. Paljon vaativampaa hänen mukaansa on sen sijaan miettiä, miten koulun muut tärkeät tehtävät – identiteetin rakentaminen ja vastuulliseksi kansalaiseksi kasvaminen – rakentuvat silloin, kun opettaja ja oppilaat eivät olekaan kasvokkain.

­– Verkon kautta annettu opetus voi olla kolkon asiallista ja he, jotka eniten tarvitsisivat opettajan positiivista palautetta, jäävät siitä paitsi, Ropo sanoo.

Opetuksen tarkoituksena on rakentaa kolmenlaista identiteettiä: persoonallista, yhteisöllistä ja globaalia. Professori Eero Ropo toivoo, että koronan jälkeisessä koulussa korostuisi globaali, aiempaa nöyrempi näkökulma.

Etäopiskelu tuli jäädäkseen

Sekä Ilola että Ropo uskovat, että etäopiskelu ja sen työkalut jäävät osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa kotona sairastavaan koululaiseen tai digitaalisesti järjestettyä, henkilökohtaista opinto-ohjausta.

– Toivon, että koronakevään jälkeen tehdään analyysiä siitä, mihin tarvitaan lähiopetusta ja minkä voi hoitaa etänä. Onko esimerkiksi opiskeluiden alussa tärkeämpää olla läsnä ja loppuvaiheessa tehdä enemmän digitaalisesti, Ilola pohtii.

Pitkien koulumatkojen kunnat ovat jo haaveilleet siitä, että osa koulupäivistä voitaisiin pitää etänä, jolloin koulumatkojen kustannukset ja niihin kuluva aika vähenisi.

Ilola uskoo, että esimerkiksi virtuaalisten opiskelijavaihtojen toteuttamisessa voisi hyödyntää digitaalisia oppimisalustoja.

­– Uskon, että voi tulla aivan uusia avauksia, jotka ovat nyt vasta idullaan.

Jotta etäopiskelu ei olisi vain Zoomin tai Teamsin kautta imitoitua lähiopetusta, Ilola kaipaa aikaa käydä läpi koronakevään kokemuksia. Vain siten opettajat voivat jatkossa tarjota etäopetusta tukevaa koulutusta.

– Etänä esimerkiksi luento muuttuu helposti monologiksi. Vaatii erityistä taitoa luoda vuorovaikutusta digitaalisessa oppimisympäristössä, Ilola sanoo.

Verkon kautta annettu opetus voi olla "kolkon asiallista", ja positiivinen palaute jää puuttumaan. Opettajilta vaaditaan erityistä taitoa luoda vuorovaikutusta digitaalisessa oppimisympäristössä.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Hyvä oppimispeli helpottaa opettamista

Yksi etäkouluun ja -opiskeluun luontevasti istuva ratkaisu ovat oppimispelit, jotka parhaimmillaan motivoivat koululaisia ja parantavat oppimistuloksia.

Oppimispelejä tutkiva kasvatustieteen professori Kristian Kiili Tampereen yliopistosta uskoo, että etäkevään aikana aiempaa useampi opettaja tutustui uusiin oppimispeleihin ja heille pelit jäävät työkalupakkiin.

Opettajat kohtaavat kuitenkin pelien kanssa myös vaikeuksia: kirjautuminen on vaikeaa, koululaisilla ei ole sopivaa laitetta käytettävissä tai kunnan tietosuojalinjaukset jarruttavat pelien käyttöä.

– Tilanteessa, jossa on pitänyt ottaa monta uutta asiaa haltuun, esimerkiksi pelien tunnusten jakaminen oppilaille on rajoittanut pelien hyödyntämistä, Kiili sanoo.

Vaikka digitaalisia oppimateriaaleja löytyy runsaasti, Kiili sanoo, että hyvän ja kohtalaisen oppimispelin tunnistaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Hyvässä pelissä pedagogiset ratkaisut ovat osa pelin maailmaa, antavat palautetta ja sopeutuvat pelaajan osaamistasoon.

Kiili kertoo kokeesta, jossa opettajaopiskelijat testasivat kahta graafisesti samankaltaista peliä, joista toinen oli pedagogisesti huomattavasti parempi. 90 prosenttia testaajista ei huomannut peleissä mitään eroa.

– Opettajille pitää opettaa oppimispelien lukutaitoa, sanoo Kiili, joka kollegoineen rakentaa parhaillaan aiheesta verkkokurssia.

Parhaimmillaan pelit paitsi parantavat oppimistuloksia, myös helpottavat opettajien työtä. Digitaalisten pelien tai muiden oppimisalustojen analytiikkaa voi käyttää arvioinnin tukena tai eriyttää opetusta tulosten perusteella.

Etäopiskelu kuormitti opiskelijoita

Etänä opiskelussa pärjäävät parhaiten oppilaat, joille koulu on muutoinkin helppoa, sanoo Ilola. Siis opiskelijat, jotka pystyvät jakamaan päivänsä opiskeluun, vapaa-aikaan ja nukkumiseen ja jotka osaavat asettaa tavoitteita sekä edetä suunnitelmansa mukaisesti.

Vastaavasti etäopiskelu kuormittaa erityisesti niitä oppilaita, joille oppiminen on jo valmiiksi hankalaa. Ja jos opiskelijan sosiaaliset verkostot ovat pääasiassa koululla, etäopiskelu kuormittaa entisestään.

Motivaation lasku ja stressin lisääntyminen näkyivät selvästi ammattikorkeakoululaisia edustavan SAMOK ry:n keväisessä kyselyssä, jonka mukaan opiskelun alussa olevista lähes 60 prosenttia kertoi opiskelumotivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen koronatilanteen vuoksi.

Poikkeuksiakin toki on. Osa lähiopetuksessa passiivisista on alkanut kukoistaa etäkoulussa ja osa SAMOKin kyselyyn vastanneista toivoi, että mahdollisuus opiskella etänä säilyisi jatkossakin. Myös ryhmässä tapahtuva koulukiusaaminen on vähentynyt, kun koulunkäynti tai opiskelu on siirtynyt verkkoon.

Ilolan mielestä viestit kuormittuneisuudesta kertovat kuitenkin siitä, että oppimisen ohjaukseen pitäisi etäopetustilanteissa jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota – ei vain opettajien, vaan myös kuraattoreiden, terveydenhoitajien ja opinto-ohjaajien.

Ammatillisessa koulutuksessa koronan aiheuttama myllerrys voi herättää pelkoa ammatillisesta tulevaisuudesta. Onko töitä muutaman vuoden kuluttua enää tarjolla tai millaiseksi työnkuva muuttuu?

Lähiopetuksessa opettajat pystyvät reagoimaan tähän luontevasti sivulauseissa opetuksen ohessa, mutta etäopetuksessa tämä on vaikeampaa.

– Kun jaksamisesta huolehtiminen ja tulevaisuuden uskon ylläpitäminen ei etätilanteessa tapahdu luonnostaan, sitä pitäisi suunnitella ja huolehtia siitä erikseen, Ilola sanoo.

Osa lähiopetuksessa passiivisista on alkanut kukoistaa etäkoulussa. Myös ryhmässä tapahtuva koulukiusaaminen on vähentynyt, kun koulunkäynti tai opiskelu on siirtynyt verkkoon.

Etänä opiskelussa pärjäävät parhaiten oppilaat, joille koulu on muutoinkin helppoa - jotka osaavat rytmittää päivänsä järkevästi, asettaa tavoitteita sekä edetä opinnoissa suunnitelmansa mukaisesti. Vastaavasti etäopiskelu kuormittaa erityisesti niitä oppilaita, joille oppiminen on jo valmiiksi hankalaa.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

”Maailman muutoksen pitäisi näkyä opetuksessa”

Koronakevät ei muuttanut vain tapaa opiskella. Se esimerkiksi myllersi tavan tehdä töitä, asetti tiukat rajat matkustamiselle ja horjutti myös uskoa siihen, että maailma on ihmisten hallittavissa.

Maailman muuttumisen pitää näkyä myös opetuksen sisällöissä, sanoo Eero Ropo.

– Opettajat ovat maailman tulkkeja lapsille. Siinä mielessä koulun pitää seurata aikaa ja pitäisi olla myös perspektiiviä tulevaisuuteen.

Käytännössä tämä voisi peruskoulussa tarkoittaa vaikka sitä, että mediakasvatuksen tai yhteiskuntaopin tunnilla koulu haastaa verkossa nopeasti liikkuvia valeuutisia, huhuja tai uskomuksia.

– Koulun tehtävä on tarjota mahdollisimman tutkitun tiedon näkökulmaa, Ropo sanoo.

Opetuksen tarkoituksena on Ropon mukaan rakentaa kolmenlaista identiteettiä: persoonallista, yhteisöllistä ja globaalia. Hän toivoo, että koronan jälkeisessä koulussa korostuisi globaali, aiempaa nöyrempi näkökulma.

– Aiemmin ajateltiin, että ihminen voi tehdä mitä vaan ja on hyvin voimaantunut. Siinä mielessä tämä on koko maailmalle kolaus: emme olekaan niin kovin asioista perillä ja emme pystykään hallitsemaan kaikkea.

Lue myös tutkimusuutinen: Koronakevät kuormitti huoltajia ja opettajia, oppilaiden kokemukset etäopetuksesta vaihtelivat