Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Tiedon puolesta -kolumnin tunnuskuva

Kolumni: Suomen on varauduttava huolella maailmantilanteen muutoksiin - ne tarjoavat myös mahdollisuuksia

Talouskasvumme vauhdittaminen vaatii varsinkin markkinapalvelujen sekä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyysasteen elvyttämistä.
clock
3 min
Julkaistu:
24.01.2020
Kirjoittaja:

Kansainvälisesti vertaillen Suomen itsenäisyyttä sekä edustuksellista demokratiaa ja niihin vahvasti liittyviä kansalaisyhteiskuntaa ja taloutta on pidettävä harvinaisen toimivana kokonaisuutena. Tosin esimerkiksi hallitustemme viimeaikaiset ongelmat ja päätökset ruokkivat ainakin väliaikaisesti kuvaa poliittisen kenttämme vakauden järkkymisestä.

Suomen kansalaisten turvallisuus ei ole ollut vakavasti uhattuna 1940-luvun jälkeen kansainvälisistä kriiseistä huolimatta. Suomen omasta puolustuskyvystä ja maanpuolustustahdostakin on pidetty hyvää huolta. Suomi sijoittuu vähintään kärkipäähän ja usein terävimpään kärkeenkin lähes missä tahansa kansainvälisessä vertailussa.

Taloutemme nousua voitaneen pitää vähintäänkin menestystarinana. Tämä on tärkeää, koska kaikkien valtioiden, niin myös Suomen talous rajoittaa sen itsenäisyyttä. Mitä vahvempi on maan talous, sitä vankempi on maan itsenäisyys. Voidaan jopa väittää, että ei ole valtiollista itsenäisyyttä eikä varsinkaan riippumattomuutta ilman kohtalaista taloudellista itsenäisyyttä.

Kahdentoista viimeisen vuoden aikana maailman tilanne näyttää valitettavasti muuttuneen monelta osin ongelmallisempaan suuntaan. On syntynyt Ukrainan kestokriisi Krimin valtauksineen, Itämeren alueen ongelmallistuminen, Venäjän muu arvaamattomuus, laaja finassikriisi, EU:n uudet haasteet, arabikevät seurauksineen, Syyrian ulkoapäin ohjattu sisällissota, Isis, pakolaisvyöryt, terrorismin kasvu, ympäristön vakavoituvat haasteet, Kiinan vaikutusvallan kasvun arveluttavat piirteet ja globalisaation uudet uhat. Abstraktimpia mutta vakavia haasteita ovat demokratian ongelmallistuminen, populismin nousu, yleis- ja talouspoliittisen keskustelun tason lasku, kyberuhat sekä sivistyksen, tiedon, totuudellisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen vähättely.

Mitä vahvempi on maan talous, sitä vankempi on maan itsenäisyys.

Maailman johtavan suurvallan eli Yhdysvaltain edelliset presidentinvaalit tuottivat epävarmuustekijöiden kasautuman niin kansainvälisten suhteiden kuin maailman taloudenkin kannalta. Meille suomalaisille olisi tärkeää, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan ja varsinkin Itämeren alueen turvallisuuteen jatkuisi. Presidentti Trumpin hallinto onkin joutunut perääntymään jyrkimmistä ajatuksistaan tässä asiassa. Toisaalta olisi toivottavaa, että myös Trumpin esille nostaman kauppasodan uhka väistyisi. Trump voisi myös hidastaa valehtelunsa ja totuuden vääristelynsä vauhtia, koska laatulehti Washington Postin analyysien mukaan Trumpin totuuden vastaisten väitteiden määrä ylittänee 20.000 ensi marraskuun vaaleihin mennessä.

Trump on johtavan suurvallan presidenttinä keskeinen epävarmuutta ja epävakautta tuottava henkilö. Mutta monissa muissakin valtioissa ovat valtaan päässeet henkilöt, jotka eivät juuri arvosta totuudellisuutta, oikeudellisuutta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoisuutta, demokratiaa tai muitakaan myönteisiä arvoja.

EU:n tulisi pystyä entistä selkeämpiin toimiin niin talous- kuin turvallisuuspolitiikassaankin. Brexit vaikeuttanee useita näistä toimista, mutta pahiten Brexitistä taitaa joutua kärsimään Britannia itse.

Myös Suomen on varauduttava brexitiin, kuten muihinkin maailman tilanteen muutoksiin, huolella. Muutokset tuovat uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia. Näyttää turhan usein siltä, että mahdollisuudet jäävät suunnittelussa ja hyödyntämisessä uhkien varjoon. Esimerkiksi varsin vakavat ympäristöhaasteet ovat saaneet Euroopan parlamentin ottamaan tavoitteekseen Euroopan unionin hiilineutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä. Tämä puolestaan tarjoaa runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia ympäristöhaasteisiin vastaamaan pyrkiville yrityksille, siis myös monille suomalaisille yrityksille.

Suomen nykyisinä talousongelmina on pidetty matalaa talouskasvua, korkeahkoa työttömyyttä ja tahmeaa päätöksentekoa erityisesti rakennemuutoksien ja työmarkkinajoustavuuden osalta. Talouskasvumme vauhdittaminen vaatii varsinkin markkinapalvelujen sekä tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyysasteen elvyttämistä. Meidän olisi oltava valmiit kääntämään voitoksemme teknologian, tekoälyn, automaation, robotisaation, tuotannon suunnittelun ja liiketoimintaosaamisen, erityisesti markkinoinnin uudet haasteet. Myös tässä työssä on muistettava niin mahdollisuudet kuin uhatkin. Esimerkiksi Euroopan komissio on jo valmistellut tekoälystrategiaa, joka sisältää keinoja tekoälyn läpinäkyvyyden, luotettavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Samanaikaisesti maailmalla varoitellaan tekoälyyn liittyvien eettisten kysymyksien ratkaisemisen vaikeudesta, koska hallinnolliset säädökset uhkaavat jäädä jälkeen tekoälyn kehittymisvauhdista.

Kirjoittaja on yrityksen taloustieteen emeritusprofessori Tampereen yliopistossa.