Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Tiedon puolesta -kolumnin tunnuskuva

Kolumni: Corporate Corona Exit Strategy – jotain tarttis vissiin tehrä?

Maailmalla on puhuttu valtioiden Corona Exit -strategiasta, mutta samaa konseptia tarvitaan yritystasolla. Miten palaamme työpaikoille etätyöpisteiltä, ja mitä on huomioitava muutosprosessissa takaisin kohti normaalia?
clock
2 min
Julkaistu:
13.05.2020
Kirjoittaja:

Koronapandemian aiheuttamia rajoituksia on käyty purkamaan Suomessa toukokuussa 2020. Vielä ei tarkkaan tiedetä, kuinka kauan tämän uusi vieras on kanssamme, mutta on itsestään selvää, että myös yritystoiminnan on jatkuttava. Mitä siis on tehtävissä?

Maailmalla on valtioiden tasolla puhuttu Corona Exit -strategiasta, mutta ihan samaa konseptia tarvitaan yritystasolla. Moni yritysjohtaja ja henkilöstöhallinnon edustaja miettii konkreettisesti, miten palaamme työpaikoille etätyöpisteiltä ja mitä on huomioitava tässä muutosprosessissa takaisin kohti normaalia?

Suomi ei ollut eturintamassa koronapandemiassa, joten voimme mahdollisesti oppia muiden maiden kokemuksista. Asiasta on kirjoitettu aktiivisesti myös kansainvälisissä julkaisuissa, esimerkiksi artikkelissa "What Makes an Office Building “Healthy” (Harvard Business Review 29.4.2020)

Keinoja on monia kohti normaalia. Voimme esimerkiksi:

1. Vaiheistaa ihmisten paluuta rakennuksiin eli kriittisimmät henkilöt ensin.

2. Käyttää vuoroja työskentelyyn ja tehostaa siivousta vuorojen välillä.

3. Aikatauluttaa töihin saapumisen kellonajat harvemmiksi.

4. Käyttää vähemmän tiivistä istumisjärjestystä.

5. Hyödyntää toimistoilla edelleen etäkokousvälineitä isommissa sisäisissäkin tilaisuuksissa.

6. Varmistaa ilmanvaihdon toiminta ja ilman puhtaus.

7. Käyttää erillisiä ilmanpuhdistimia.

8. Tehostaa käsienpesua & -desifiointia.

9. Käyttää hengityssuojaimia.

10. Tehdä ohjeistus, että työpaikoille ei tulla, jos epäilee saaneensa hengitystieinfektion.

Monet listalla mainituista keinoista eivät ole erityisen dramaattisia. Me pärjäämme niiden kanssa kyllä jopa pidempäänkin, jos on tarvis. Henkilökohtainen suosikkini on #10. Josko nyt oppisimme, että kipeänä ei työpaikalle tulla?

Olen viime aikoina saavuttanut ”kyllästyspisteen” erilaisista negatiivisista talousuutisista. Toivottavasti kun aika koittaa, myös positiivisista talousuutisista pidetään yhtä suurta meteliä. Tämän varjolla yritin jo nyt kerätä käytännön esimerkkejä siitä, että mitä positiivisia asioita olemme oppineet koronan aikana:

  • Etätyöskentely onnistui sangen mallikkaasti kotitoimistolta käyttäen tarvittaessa Microsoft Teamsiä, Zoomia, jne. Itse asiassa tämähän oli oikea digikylpy suomalaisille!
  • Myyminen onnistuu myös todistettavasti verkon välityksellä. Monet kauppaketjut tekivät verkkomyynnissä uusia ennätyksiä, varmaan myös sen vessapaperin myynnissä ja kotiin toimittamisessa.
  • Digimarkkinointi otti aimo harppauksen eteenpäin, kun enää ei voitukaan matkustaa ympärimaailmaa erilaisiin tapahtumiin. Tämä on syrjäisten talouksien, kuten Suomen, etu pitkässä juoksussa. Mekin pystymme markkinoimaan täältä tasavertaisesti ympäri maailmaa digimarkkinoinnin avulla.
  • Kriisi- ja valmiusjohtamisen suunnitelmat on usein koettu ”pakkopullana” yrityksissä. Enää ei. Korona nosti varautumistamme seuraavaan kriisiin kertaheitolla. Seuraavalla kerralla olemme valmiimpia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Aamulehden haastattelussa seuraavasti: "Tuntuvan lisävelkaantumisen vastapainoksi Niinistö toivoo isoa innostusta ja jälleenrakentamisen buumia."

Tuohon toiveeseen on helppo yhtyä.

**

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston alumni, hallitusammattilainen ContractZen Oy, Oy Auto-way Ltd ja Qviba Oy