Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Pöydän äärellä tulee helposti lehteä, kirjaa ja puhelinta lukiessa nojatuksi toiseen käteen. Asento on toispuoleinen ja kaikki paino on nojatun käden puolella. Niskakin rasittuu. Katso alempaa, kuinka voit korjata asentoa paremmaksi. Kuva: Saara Lehtonen, TAMK

Istuminen ei ehkä tapakaan – asentoihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota

Istumisen kuolettavasta vaikutuksesta on puhuttu viime vuosina paljon. Asiantuntijoiden mukaan istumisesta ei kuitenkaan tulisi kantaa liikaa huolta. Olennaista on vaihdella asentoja ja tauottaa yhtäjaksoista istumista.
clock
4 min
Julkaistu:
21.10.2019
Kirjoittaja:

Istuminen on lähes jokaisen päivittäinen asento. Istumme muun muassa töissä, joukkoliikenteessä, tv:n äärellä ja syödessä.

Mediassa istuminen on usein otsikoitu tappavaksi. Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajien Tarja Tittosen ja Maria Maljasen mielestä istumisesta ei kuitenkaan pitäisi syyllistää.

– Kuormittuneessa asennossa pitkään istuttaessa istuminen voi toki olla fataalia. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, missä asennossa olet, vaan aika, jonka yhdessä istuma-asennossa käytät.

Tittonen laskeutuu tuolissaan varsin alas, suorastaan puolimakuulle ja toteaa, että vaikka kyseinen asento näyttää pahalta, se ei välttämättä ole selälle sen pahempi kuin moni muukaan asento.

– Aika on tässä kuormittava tekijä, eli kauanko tässä asennossa istun ja miltä ja missä tämä tuntuu.

Sohvalla rötvätessä tulee huomaamattaan laskeuduttua syvälle sohvan uumeniin ja nostettua jalat ylös sohvapöydälle. Tässä asennossa niska rasittuu, pakaralihakset ovat aktiivisena ja alaselkä joutuu tekemään koko ajan töitä. Nosta itsesi ylemmäs, selkä vasten selkänojaa. Nosta myös puhelin silmien tasolle. Niska ei enää kuormitu yhtä paljon, ja jalkapohjien ollessa lattiassa myöskään takareidet eivät kuormitu. Istuinsyvyydellä on iso merkitys. Selän kannalta paras olisi, että se tukeutuisi selkänojaan jalkapohjien ollessa lattiassa. HUOM: Yleensä istuessa tulee pidettyä jalkaa toisen päällä. Puolenvaihto silloin tällöin auttaa tasapuolisen kuormituksenjakautumista.

Keho kertoo, jos asento on huono

Tietokoneen äärellä työskentelevät kyyhöttävät usein pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti tavoilleen tyypillisissä asennoissa. Istumisen lopettamisen sijaan tärkeää olisi tunnistaa, milloin on syytä tehdä muuta tai vaihtaa asentoa. Asiantuntijat neuvovat istujia tunnistamaan olennaiset tekijät: ajan, kuormituksen ja kehotietoisuuden. Omiin asentoihin kannattaa kiinnittää aktiivisesti huomiota.

UKK-instituutin erikoistutkijan, terveystieteiden tohtorin ja fysioterapeutin Marjo Rinteen mukaan hyvä istuma-asento on sellainen, jossa pystyy hengittämään normaalisti. Esimerkiksi lysyssä sohvan nurkassa pitkään rötvätessä hengittäminen muuttuu vaivalloiseksi.

Eikö meillä voisi olla sisäänrakennettua havainnointijärjestelmää joka tunnistaisi, että hei, nyt ylös?

– Meillä itse asiassa on sellainen. Erilaiset hermopäätteet tunnistavat, että istuma-asento on huono. Nivel- ja lihasaistin sekä pinta- ja syvätunnon kautta tieto kulkee keskushermostoon, ja keho kertoo, että tässä ei ole hyvä olla, Rinne sanoo.

Toki sisäänrakennettu mittari menettää merkityksensä, jos sitä ei kalibroida riittävän usein.

Toimistotyöntekijät viettävät ison osan päivästä työskennellen tietokoneen äärellä. Kuin huomaamatta kyyristymme kohti näyttöä ja näppäimistöä ja istumme tuolin reunalla. Tässä asennossa selkä kuormittuu ja niska-hartiaseutu on kovilla. Siirrä itseäsi tuolissa syvemmälle ja lähemmäs työpöytää. Olisi hyvä, jos edes osa käsivarsista olisi pöytäpinnalla tai työtuolin käsinojilla, jolloin niska-hartiaseudun kuormitus kevenee. Jos teet työtä kannettavalla, voit myös näyttöä kääntämällä parantaa katseen suuntaa jolloin pään ja niskan asento saadaan ergonomisemmaksi. Muista myös tauottaa työtäsi. Käy kahvilla tai kävele tulostimelle. Oikaise samalla itseäsi tekemällä muutamia vetreyttäviä liikkeitä. 

Ota mallia lapsista

Istumisen kulttuuri on vahvasti mieleen iskostettua, ja esimerkiksi lapsia komennetaan usein istumaan peppu tuolin takaosassa kiinni ja selkä suorassa. Lapset kun istuvat herkästi tuolin etureunassa, jolloin lyhyet jalat edes jotenkuten yltäisivät lattialle. Rinne kertoo, että aikuisten kuuluisi itse asiassa istua samalla tavalla.

– Kun toimistotyöläinen istuu selkä suorana ja hyvässä ryhdissä, painopiste on lantiossa. Selkä joutuu tässä asennossa isoon kuormitukseen. Niinpä työpisteellä voisi istua tuolin etureunassa hyvässä haara-asennossa, jolloin paino tulee jalkaterille ja jakautuu täten tasaisemmin.

Tärkeintä on vaihdella asentoja ja tauottaa istumista liikunnalla. Istumisen tauottaminen, työasennon vaihtelut ja liikunta aktivoivat paitsi tuki- ja liikuntaelimistöä myös aivoja. Niinpä esimerkiksi kokouksissa kannattaisi nousta rohkeasti välillä seisomaan, olkoonkin, että ympäriltä saattaa tulla jokunen kummeksuva katse.

– Aina, kun on mahdollista, nouse ylös tai vaihda asentoa, Rinne kehottaa.

Voit myös liikuskella samalla, kun hoidat puheluita kuulokkeiden kautta. Kokoukset voi toisinaan hoitaa kävelypalavereina. Myös aktiivinen istuminen esimerkiksi satulatuolin tai pallon päällä tai seisominen tasapainolaudalla voivat olla hyviä keinoja muokata totuttuja tapoja.

Pöydän äärellä lehteä, kirjaa ja puhelinta lukiessa tulee helposti nojatuksi toiseen käteen. Asento on toispuoleinen, ja kaikki paino on nojatun käden puolella. Kohottaudu suoraan, jolloin paino jakautuu paremmin koko vartalolle ja myös jaloille. Niskan asento on huomattavasti parempi. Kohottautuessa voit tehdä vetreyttäviä liikkeitä kädet rennosti sylissä lepäillen. Venytä niskaa eri suuntiin ja anna vartalolle pientä kiertoa.