Skip to content
Tampereen korkeakouluyhteisö
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Äitiyspakkaus voi pelastaa ihmishenkiä

Suomessa syntynyt äitiyspakkaus on levinnyt jo yli 60 maahan ympäri maailmaa. Se auttaa nyt teiniäitejä Kolumbiassa ja pakolaisleirin naisia Jordaniassa.
clock
4 min
Julkaistu:
27.10.2020
Kirjoittaja:

Suomi oli sata vuotta sitten maatalousvaltainen maa, jossa suurin osa väestöstä eli köyhyydessä.

Monissa perheissä oli puutetta välttämättömistä tarvikkeista, kuten vaatteista. Huono hygienia, heikko ravitsemus ja tarttuvat taudit johtivat siihen, että joka kymmenes lapsi kuoli ennen yhden vuoden ikää.

Vastaperustettu Mannerheimin Lastensuojeluliitto alkoi lainata vuonna 1922 vähävaraisille äideille kiertokoreja, jotka sisälsivät vapaaehtoisten ompelemia vaatteita ja lakanoita vauvalle.

– Kun vauva kasvoi, kiertokorien vaatteet pestiin, korjattiin ja annettiin seuraavalle perheelle, kertoo Kelan tutkija Ella Näsi, joka tekee väitöstutkimusta Tampereen yliopistoon.

Ensimmäiset julkisin varoin kustannetut äitiyspakkaukset jaettiin vähävaraisille äideille vuonna 1938. Neljää vuotta myöhemmin tarvikkeet alettiin pakata pahvilaatikkoon, joka oli suunniteltu vastasyntyneen vauvan ensimmäiseksi pediksi.

Lopulta vuonna 1949 äitiysavustus päätettiin antaa kaikille odottaville äideille, jotka kävivät raskausajan terveystarkastuksessa. Suomalainen äitiyspakkaus oli syntynyt.

Kuuluisat vauvat pahvilaatikoissaan

Vuonna 2013 äitiyspakkaus sai erityistä huomiota maailmalla.

Ensin Britannian yleisradioyhtiö BBC teki jutun siitä, miksi suomalaiset vauvat nukkuvat pahvilaatikoissa. Pian Kela lahjoitti äitiyspakkauksen prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle, jotka odottivat ensimmäistä lastaan.

Tämän jälkeen monet kansalaisjärjestöt ja muut tahot ryhtyivät perustamaan omia äitiyspakkaushankkeitaan ympäri maailmaa.

– Suomen edustustot maailmalla ovat esitelleet äitiyspakkausta esimerkkinä suomalaisesta sosiaalisesta innovaatiosta. Sitäkin kautta monet yhteistyökumppanit ovat saaneet tietoa ja innostuneet asiasta, kertoo tutkijatohtori Annariina Koivu Tampereen yliopistosta.

Vuoden 2020 äitiyspakkaus sisältää vaatteiden lisäksi muun muassa makuupussin, petivaatteita, hygieniatarvikkeita ja unilelun.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Koivu johti Tampereen yliopiston tutkimusryhmää, joka selvitti suomalaisen äitiyspakkauksen leviämistä maailmalle. Tutkimusryhmä löysi yhteensä 91 äitiyspakkausohjelmaa 63 eri maasta.

Ohjelmista poimittiin 29, joiden sisältöä ja tavoitteita selvitettiin tarkemmilla kyselyillä ja haastatteluilla. Puolet haastatelluista kertoi saaneensa idean hankkeeseen nimenomaan suomalaisesta äitiyspakkauksesta.

Ämpäreitä ja hyttysverkkoja

Suomalaista äitiyspakkausta ei ole kuitenkaan kopioitu hankkeissa sellaisenaan, vaan ohjelmat on räätälöity paikallisiin tarpeisiin.

Tarvikkeita ei välttämättä pakata pahvilaatikkoon, vaan esimerkiksi pussiin, ämpäriin tai punottuun koriin. Myös pakkausten sisällön suunnittelussa on otettu huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Esimerkiksi hyttysverkko sisältyy pakkaukseen monilla alueilla, joilla hyttyset levittävät malariaa ja muita tauteja.

– Äitiyspakkausohjelmilla on usein myös yleisempiä, äitien, vauvojen ja koko yhteisön hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Materiaalisen avun lisäksi äideille tarjotaan neuvontaa ja koulutusta esimerkiksi imetyksestä tai perhesuunnittelusta, Annariina Koivu kuvailee.

Ohjelmat on usein kohdistettu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille. Esimerkiksi Kolumbiassa äitiyspakkaus tarjotaan vähiten ansaitseville, teini-ikäisille tai yksin lasta odottaville äideille sekä Venezuelasta tulleille maahanmuuttajille. Ohjelman tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja lisätä väkivallatonta vanhemmuutta.

– Äitiyspakkauksen saamisen ehtona saattaa lisäksi olla, että äiti osallistuu raskausajan terveystarkastukseen tai synnyttää klinikalla eikä kotona. Äitiyspakkaus voi siis pelastaa ihmishenkiä olosuhteissa, joissa terveyspalvelujen käyttö on muuten vähäistä, Koivu lisää.

Työtä pakolaisleirin naisille

Useat äitiyspakkausohjelmat on kohdistettu naisille ja lapsille, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan luonnonkatastrofien tai konfliktien vuoksi.

Esimerkiksi Jordaniassa Za’atarin pakolaisleirillä naiset voivat ansaita elantonsa valmistamalla äitiyspakkauksia, joita jaetaan leirillä synnyttäville äideille.

– Ohjelma hyödyttää naisia tuotantoketjun molemmissa päissä. Se kannustaa pakolaisnaisia osallistumaan raskausajan terveyspalveluihin ja tarjoaa heille työtä ja toimeentuloa, joka vahvistaa heidän toimijuuttaan ja vähentää eristäytymistä, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Jad Abuhamed, joka on itse kotoisin Syyriasta.

Äitiyspakkausta voidaan hyödyntää vaikeissakin olosuhteissa ja räätälöidä väestöryhmille, jotka tarvitsevat apua eniten.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Tulevaisuudessa pakolaisuus ja siirtolaisuus vain lisääntyvät, kun ilmastonmuutos ja poliittiset levottomuudet pakottavat ihmisiä jättämään kotinsa. Tämä luo humanitaarisia haasteita, joiden ratkomisessa tarvitaan innovaatioita ja yhteistyötä.

– Äitiyspakkauksella on tässä paljon potentiaalia. Sitä voidaan hyödyntää vaikeissakin olosuhteissa ja räätälöidä väestöryhmille, jotka tarvitsevat apua eniten, Abuhamed sanoo.

Tutkimustietoa tarvitaan lisää

Annariina Koivun mukaan äitiyspakkaushankkeiden vaikutuksia on vain harvoin seurattu tieteellisillä asetelmilla ja mittareilla. Siksi on vaikea todentaa, millaisia hyötyjä ohjelmista on oikeasti.

– Toivon, että meillä tulevaisuudessa kertyisi enemmän näyttöä siitä, miten äitiyspakkausta voidaan käyttää erilaisissa olosuhteissa ja eri ihmisryhmien kohdalla, jotta saavutetaan hyvinvointihyötyjä, hän summaa.

Suomessakaan äitiyspakkauksen vaikutuksia ei ole systemaattisesti tutkittu. Sen jälkeen, kun äitiyspakkaus Suomessa syntyi, lasten kuolleisuus on laskenut valtavasti. Äitiyspakkauksen merkitystä on kuitenkin mahdoton erottaa muusta kehityksestä, kuten neuvolajärjestelmästä, antibiooteista ja rokotuksista.

Ella Näsin mukaan olisi mielenkiintoista tutkia, mikä äitiyspakkauksen merkitys on nykyisin suomalaisessa yhteiskunnassa. Onko kyseessä vain taloudellinen etuus, vai koetaanko se muistakin syistä tärkeäksi?

– Äitiyspakkauksella saattaa olla sukupolvia yhdistävä, symbolinen merkitys. Voi olla, että se jo pelkällä olemassaolollaan ilmaisee sitä, että suomalainen yhteiskunta välittää vauvoista ja haluaa tukea lasten ja perheiden hyvinvointia, hän pohtii.

Annariina Koivu, Yen T. H Phan, Ella Näsi, Jad Abuhamed, Brittany L Perry, Salla Atkins, Mikko Perkiö, Meri Koivusalo: The baby box. Enhancing the wellbeing of babies and mothers around the world. Kelan erillisjulkaisu. 2020.

Rahaa tai tavaraa

Äitiysavustukseksi voi Suomessa valita joko äitiyspakkauksen tai 170 euron verottoman rahasumman.

Äitiysavustuksen saamisen edellytyksenä on, että odottava äiti on käynyt terveystarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä.

Vuoden 2020 äitiyspakkauksessa on yhteensä 56 tuotetta, minkä lisäksi äitiyspakkauslaatikkoa voi käyttää vuoteena. Vaatteiden lisäksi pakkaus sisältää muun muassa makuupussin, petivaatteita, hygieniatarvikkeita ja unilelun.

Monikkoperheet saavat äitiysavustuksen moninkertaisena.

Lähde: https://www.kela.fi/aitiysavustus