Pedagogiset konferenssit ja korkeakouluopettajien verkostoitumisen tärkeys

Viimein elo-syyskuussa, pitkän koronatauon jälkeen on ollut mahdollisuus osallistua ihan oikeisiin yliopisto-opetuksen livekonferensseihin, ensin Suomen Pedaforumiin ja sitten kansainväliseen SeFiin (European Society for Engineering Education). Niitä todella olen odottanut ja kaivannut! Korona-aikana meistä jokainen on varmasti tiedostanut asioita, joita ei ennen tullut ehkä kovin jäsennellysti ajatelleeksi. Ne vain olivat. Yksi tällainen asia kohdallani on se, että huomasin, miten tärkeää oman opettajuuden kehittymiselle on tavata opettajakollegoita ympäri maailman, tutustua uusiin yliopistojen opettajiin, ja mikä tärkeintä, saada keskustella heidän kanssaan livenä. Eikä unohdeta tässä yhteydessä opetuksen ja pedagogiikan livekonferensseihin osallistumisen tärkeyttä koko yliopistollemme. Niistä me opettajat tuomme ajatuksia ja ideoita, joita käytetään koko yliopiston opetuksen kehittämiseen.

Vaikka meillä yliopistossa opettavilla on niin sanottu oma ala, esimerkiksi jokin tekniikan ala, niin jokaisen opettajan toinen, aivan yhtä tärkeä ala, on opettaminen ja sen kehittäminen. Yliopisto-opettajuuden suuri haaste onkin, miten nämä kaksi todella tärkeää alaa saa yhdistettyä tasapainoisesti omaan työhönsä. Tässä auttavat vahvat verkostot, sekä sillä ”omalla alalla”, että opettamisessa, ja näitä verkostoja voi parhaiten luoda konferensseissa tapaamalla näiden alojen asiantuntijoita, keskustelemalla heidän kanssaan, ja tätä kautta avartamalla omia näkökulmiaan ja saaden aivan uusia ideoita.

Suomen ehdoton ykköstapahtuma korkeakouluopettamisen ja -pedagogiikan osalta on Pedaforum. Olen siellä tutustunut uskomattoman mielenkiintoisiin ihmisiin ja asioihin, ja sieltä olen kalastanut kasoittain ideoita oman ja koko yliopistomme opetuksen kehittämiseen, ja toivottavasti joku siellä on saanut inspiraatiota myös minun ajatuksistani. Pedaforum on aivan huippupaikka keskustella Suomen korkeakoulupedagogiikan ammattilaisten kanssa.

SeFi-konferenssissa on todella monipuolinen sisältö ja osallistujia ympäri maailman. Vaikka SeFi onkin Euroopan järjestö, on konferensseissa aina ollut mukana osallistujia myös Euroopan ulkopuolelta. SeFi-konferenssi kohdistuu kerrassaan erinomaisesti tekniikan ja luonnontieteiden opettajille, keskittyen juuri heitä kiinnostaviin ja askarruttaviin asioihin. SeFi-konferenssissa on monesti esillä asioita, jotka ovat muuten vasta nousemassa täällä meillä yliopisto-opetuksen keskusteluun. Yksi tällainen esimerkki on insinöörityön etiikka (Engineering Ethics). Se on suunnattoman tärkeä asia, mutta vasta viime vuosina se on noussut enemmän esille insinöörikoulutuksessa, ja paljolti mielestäni juuri SeFi-järjestön ja SeFi-konferenssin ansiokkaan työn tuloksena.

Korona-aikana konferensseja on järjestetty etäversioina. Ne ovat tietenkin parempi kuin ei mitään, ja omat tutkimustuloksensa on niissä saanut julkaistua oikein sujuvasti, samoin on voinut tutustua toisten tutkimustuloksiin. Mutta jotain todella oleellista etäkonferensseista puuttuu: ihan oikea kohtaaminen muiden osallistujien kanssa. Livekohtaamiset ja livekeskustelut ovat konferenssien ”pihvi”. Niissä luodaan verkostot ja ajatukset kehittyvät. Etäkonferensseissa on järjestetty esimerkiksi etälounaita ja etäkahvitunteja, mutta valitettavasti, ainakaan oman kokemukseni perusteella, ne eivät toimi ollenkaan sinne päinkään kuin oikeat kohtaamiset konferenssin käytävillä, auloissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Livekonferensseja siis todella tarvitaan, ja toivottavasti mahdollisimman moni pääsee niihin taas korona-ajan jälkeen osallistumaan.

Erja Sipilä, yliopistonlehtori, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, sähkötekniikka

Vuonna 2023 Pedaforum – Korkeakoulupedagogiikan päivät järjestetään Tampereella 6.–8.6.2023. Tervetuloa!