Mikä muokkaa opettajuuttasi? Miten arvomaailmasi näkyy opetuksessasi?

Tämä blogiteksti nostaa esiin Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran tutkimuspäivillä ajatuksia herättäneitä teemoja.

Osallistuimme 4.-5.11.2021 Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran tutkimuspäiville eli tuttavallisemmin MALU-päiville Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuspäivät ovat seuran jokavuotinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen sekä ainelaitosten että kasvatustieteiden puolella toimivia opetuksen tutkijoita ja opettajankouluttajia. Tutkimuspäivillä kuulimme lukuisia mielenkiintoisia esityksiä tutkimus- ja kehittämisprojekteista.

Opettajan identiteetti matematiikan koulutuksen kontekstissa: epäonnistumiskokemusten rooli

Sonja Lutovac on tutkinut luokanopettajaopiskelijoiden ja matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden käsityksiä omasta opettajuudestaan ja opettajaidentiteetin muodostumista. Tutkimuksensa yhteydessä hän on havainnut aiempien epäonnistumisen kokemusten olevan merkittävässä roolissa oman opettajuuden rakentumiselle. Lutovac kollegoineen onkin tutkinut asiaa tarkemmin haastattelemalla opettajaopiskelijoita. Epäonnistumisen kertomusten tilanteet vaihtelevat: epäonnistumiseksi koettiin esimerkiksi matematiikan kurssin reputus, mutta toisaalta myös omien tavoitteiden alittaminen, vaikka tulos silti olisi ollut hyvällä tasolla. Osa epäonnistumisen kertomuksista koski hyvinkin varhaisia tilanteita koulumaailmasta, osa yliopistoaikaa. Yhtä kaikki, opiskelijoiden mukaan epäonnistumistilanteet vaikuttivat vahvasti heidän opettajuutensa rakentumiseen sekä positiivisesti että negatiivisesti: omat vaikeudet auttoivat ymmärtämään oppilaan vaikeuksia, toisaalta taas oma aiempi epäonnistuminen saattoi aiheuttaa epävarmuutta opettajuudessa.

Lutovacin esitelmä herätti paljon keskustelua. Pohdittiin esimerkiksi positiivisten ja epäonnistumisen kokemusten välistä suhdetta opettajuuden rakentajana: mikä muokkaa opettajuutta eniten, millaiset kokemukset ovat ratkaisevia? Voiko positiivinen kokemus kantaa epäonnistumisenkin yli? Yhdessä todettiin, että opettajaopiskelijoiden olisi varmasti hyödyllistä päästä yhdessä keskustelemaan omista kokemuksistaan opetettavan aineen opiskelun parissa. Tilaisuus purkaa omia epäonnistumisia turvallisessa ympäristössä olisi ehkä hyväksi yliopisto-opettajillekin ja voisi avata silmiä opettajaidentiteetin muodostumisen suhteen.

Luonnontieteellisestä lukutaidosta kestävyyskasvatukseen, toimijuuteen ja tulevaisuusajatteluun

Antti Laherto käsitteli omassa esitelmässään erityisesti fysiikan opetuksen visioita: mikä on opetuksen ja opetussuunnitelman takana oleva käsitys siitä syystä, jonka vuoksi fysiikkaa opiskellaan? Ensimmäisenä hän esitteli vision 1 ”disiplinaarinen autenttisuus”, jonka mukaan fysiikan opintojen tarkoitus on valmistaa tuleviin opintoihin. Visio 2 oli ”henkilökohtainen relevanssi”, jossa opintojen merkitys on tiedon myöhempi käyttäminen arjessa ja yhteiskunnassa. Uusimpana näkemyksenä mukaan on tullut visio 3 ”toimijuus”, joka esittää opiskelun tarkoitukseksi arvopohjaisen muutoksen aikaansaamista yksilössä ja yhteiskunnassa. Nämä visiot ja niiden näkyminen peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa herättivät paljon keskustelua. Kaikkien visioiden todettiin olevan tärkeitä ja näkyvän tavalla tai toisella myös opetuksessa, mutta painotus vaihtelee eri kouluasteilla.

Laherto esitti, että vision 3 olisi noustava entistä merkittävämpään rooliin yhteiskuntamme kohdatessa suuria globaaleja haasteita. Ei enää riitä, että opitaan reaktiivisuutta (visio 2), vaan tarvitaan proaktiivisuutta (visio 3). Yhteisten arvojen on tultava enemmän esiin myös luonnontieteissä. Ilmaston muutos, biodiversiteetin väheneminen ja muut globaalit uhat vaativat uutta asennoitumista. Esitelmä saikin pohtimaan sitä, miten visiot näkyvät yliopiston luonnontieteiden opetuksessa ja miten niiden tulisi näkyä. Mikä on meidän opetuksemme päämäärä?

Tampereen yliopistosta tutkimuspäivillä oli tänä vuonna kolme esitelmää, jotka kaikki liittyivät tavalla tai toisella käynnissä olevaan MathFlip-tutkimusprojektiin. Tässä projektissa selvitetään tekniikan alan matematiikan opintojaksojen ”flippaamisen” vaikutuksia mm. opiskelijoiden oppimiseen, ajankäyttöön, minäpystyvyyteen, tavoiteorientaatioihin ja oppimisen lähestymistapoihin.

Ensi vuonna MALU-päivät järjestetään Vaasassa. Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tutkimusyhteisöön!

Riikka Kangaslampi
Yliopistonlehtori, matematiikka, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Terhi Kaarakka
Yliopistonlehtori, matematiikka, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Teknologialla tuetun matematiikan opetuksen tutkimusryhmä