Itsenäisesti suoritettavat joustavat toteutukset tutkintoon kuuluvissa viestintä- ja kieliopinnoissa

1 syys 2022

Kielikeskus sai digipedagogiikan rahoitusta yliopiston strategiaa tukevien, ajasta ja paikasta riippumattomien toteutusten suunnitteluun.  Itsenäinen toteutusmuoto lisää yhden vaihtoehdon jo tarjolla oleviin lähi-, verkko- ja monimuotototeutuksiin.  Uuden toteutustavan kehittely tapahtui syksyllä 2021 ja pilotointi alkoi alkuvuodesta 2022. Jaamme tässä kirjoituksessajoitakin havaintoja siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita itsenäinen, aikatauluttamaton suoritustapa luo.

Kuva projektin esittelymateriaalista Kielikeskuspäivillä 2022.  

Mistä on kyse?

Itsenäinen ja joustava toteutus suunniteltiin englannin, ruotsin, akateemisen kirjoittamisen ja puheviestinnän opintojaksoille. Suoritustavan tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus aikaan, paikkaan tai tiettyyn ryhmään sitomattomaan opiskeluun. Itsenäinen toteutus tarjoaa mahdollisuuden suorittaa viestintä- ja kieliopintoja silloin, kun osallistuminen muille toteutusmuodoille ei onnistu. Vaihtoehto on marginaalisempi, sillä viestintä- ja kieliopinnoissa vuorovaikutus opettajan ja ryhmän kanssa on keskeistä. Tämän toteutuksen opiskelija tekee ensisijaisesti itsenäisesti, ilman opettajan tai ryhmän tukea ja itse päättämässään aikataulussa. Edellytyksenä kuitenkin on, että opiskelija esimerkiksi hankkii itse keskustelu- tai palautekumppaneita.

Pyrkiessään toteutukselle opiskelija täyttää hakemuksen, jossa hän kertoo valmiuksistaan itsenäiseen työskentelyyn ja perustelee, miksi tämä toteutusmuoto on hänelle sopivin. Lisäksi opiskelija kuvaa esimerkiksi kielitaitoaan, jotta hakemusta käsiteltäessä voidaan varmistaa, että se on riittävä ja mahdollistaa opintojakson sujuvan suorittamisen. Koska opintojakso edellyttää vahvaa itseohjautuvuutta ja tiettyä osaamistasoa, voidaan puhua niin sanotusti ylöspäin eriyttävästä opintojaksosta. 

Mahdollisuuksia ja haasteita

Pilotointivaihe on osoittanut, että opiskelijat ovat tehneet itsenäisiä opintojaksoja esimerkiksi päätoimisen työn ohessa, opintovapaalla tai vaikka ulkomailla vaihdon yhteydessä. Itsenäinen toteutus on ollut toimiva vaihtoehto myös jo lähtökohdiltaan vankan kielitaidon omaaville.

Kevään kokemuksen perusteella joidenkin opiskelijoiden osalta tämä toteutustapa toimii hyvin ja suoritusmerkinnän voi saada tarvittaessa nopeastikin. Sisältöjä on myös mahdollista kytkeä joustavasti arjen vuorovaikutustilanteisiin ja omiin kiinnostuksen kohteisiin. Esimerkiksi puheviestinnän opintojaksolla työssäkäyvä opiskelija voi tarkastella oman työtiimin toimintaa ryhmäviestinnän näkökulmasta.

Ensimmäinen vastaan tuleva haaste on se, tunnistaako opiskelija, mikä toteutusmuoto hänelle sopii. Itsenäisesti suoritettava opintojakso vaatii suurta itseohjautuvuutta. Pyrimme hakuvaiheessa kartoittamaan tätä, mutta kehittämisen varaa on muassa opiskelijoiden informoinnissa ja hakuprosessissa. Huomasimme, että tämän tyyppisillä toteutuksilla korostuvat aloittamisen vaikeus ja ajanhallintaongelmat, kun vastuu on opiskelijalla itsellään. Tulevaisuudessa onkin pohdittava esimerkiksi sitä, asetetaanko opintojakson suorittamiselle selkeä aikaraja.

Yhteistä pedagogista pääomaa

Yhteistyö vaatii aikaa ja sitä saimme irrotettua projektirahoituksen turvin. Suunnittelimme toteutukset neljän eri aineen opettajista koostuvan tiimin kanssa syksyllä 2021. Kunkin oppiaineen toteutukselle rakennettiin tällöin Moodle-alue. Varsinaisen pilotointivaiheen aikana keväällä 2022 kokoonnuimme vastuuopettajien kanssa säännöllisesti tilannekatsauksiin, joissa pohdittiin eteen tulleita ratkaistavia asioita.

Eri aineiden opettajien välinen yhteinen suunnittelu oli hyödyllistä. Pohdimme ja kehitimme muun muassa opiskelijoiden informointia, hakulomakkeita, Moodle-alueita ja ratkaisuja tehtävätyypeille, jotka vaativat keskustelu- tai palautekumppania. Keskustelimme paljon tehtävistä ja toimintatavoista, jotka tukevat itsenäistä opiskelua. Näissä keskusteluissa hahmottuivat myös eri oppiaineiden tarpeet, ja ymmärrys toisen oppiaineen opettajan työstä lisääntyi. Huomasimme olevamme myös isojen opetukseen ja oppimiseen liittyvien kysymysten äärellä: millainen on pedagogisesti toimiva, itsenäistä oppimista tukeva polku? Miten palaute ja ohjaus toimii, jos opettajan ohjausresurssit ovat pienet? Millaiset opintojaksojen toteutusmuodot ovat tarkoituksenmukaisia ja kuka ohjaa opiskelijaa valitsemaan hyödyllisimmän vaihtoehdon? Miten joustava on joustava vaihtoehto?

Uusien toteutusmuotojen kehittämiseen kuuluu isoja kysymyksiä ja kaikki eivät ratkea heti. Työtä on jatkettava luottaen siihen, että prosessi jäsentää itse itseään ja tuottaa vastauksia. Kantava voimavara kehittämisessä on yhteistyö. Sen avulla kasvatimme arvokasta pedagogista pääomaa, joka tuotti uutta ajattelua ja vastauksia – tai ainakin riittävän toimivia ratkaisuja, joita jalostaa ajan myötä.

Piia Jokiranta, yliopisto-opettaja, puheviestintä
Milja Merta, yliopisto-opettaja, englannin kieli
Katariina Pitkänen, yliopisto-opettaja, suomen kieli, tieteellinen kirjoittaminen
Anna Tunkkari, yliopisto-opettaja
Heidi Jauni, kehittämispäällikkö