Suomen pelimuseon tutkija Niklas Nylund tarkastelee väitöskirjassaan digitaalisten pelien muuttumista kulttuuriperinnöksi. Virallisten organisaatioiden osallistuminen prosessiin mahdollistaa hänen mukaansa myös “pimeän kulttuuriperinnön” tarkastelun.  

Digitaalisten pelien kulttuuriperintöprosessi on ollut Suomen pelimuseon tutkijan, filosofian tohtori Niklas Nylundin mukaan käynnissä harrastajayhteisöissä jo useamman vuosikymmenen ajan. Verkosta löytyy lukuisia sivustoja, joille esimerkiksi pelitiedostoja on talletettu. 

Viime vuosina myös museot ja muut instituutiot ovat kiinnostuneet digitaalisten pelien sisällyttämisestä kokoelmiinsa. Museot voivat Nylundin mukaan olla harrastajia ulkopuolisempia toimijoita kulttuuriperintöprosessissa. Ne voivat esimerkiksi tarkastella valtarakenteita pelikulttuurin sisällä, kuten sitä, saavatko erilaiset pelaajat tilaa yhteisöissä. 

”Digitaaliset pelit ja esimerkiksi e-urheilu on totuttu näkemään miesten tiloina, jolloin naisten liittyminen niihin voi herättää joissakin vastustusta ja jopa vihan tunteita”, Nylund toteaa.  

Toimittaja: Lotta Karinen

Niklas Nylundin väitöskirja ”Game Heritage: Digital Games in Museum Collections and Exhibitions” tarkistettiin Tampereen yliopiston  informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 9.10.2020.

Digitaaliset pelit kulttuuriperintönä, Radio Moreenin Kuuntele tutkijaa 1.12.2020. 

Kuva: Deni Williams (CC-Search).