Tuulia Nevala (Tampereen yliopisto) tutkii artikkelissaan pelaamisen elinkaarta ja miten ihmisen elinkaaren aikana pelien merkitys muuttuu. T\u00e4m\u00e4 koskee digitaalisen pelikehityksen aikana lapsista aikuisiksi varttuneita suomalaisia, joista ker\u00e4ttiin tutkimusaineistoa haastatteluilla. Metodina k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat esimerkiksi muistitietotutkimus ja lumipallomenetelm\u00e4. Haastateltavat olivat syntyneet 1978\u20131985 v\u00e4lill\u00e4, asuneet Etel\u00e4-Pohjanmaalla ja olivat haastattelun aikana 29\u201336-vuotiaita. Sukupuoleen perustuvaa vertailua tutkimuksessa ei tehty, sill\u00e4 haastateltavien joukossa oli vain kaksi naista. Julkaisussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi digitaalisten pelien historiaa inhimillisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaaren varrella. Rajauksena el\u00e4m\u00e4nkaari on kasvu lapsesta aikuiseksi.<\/p>\n
Nevala nostaa haastattelutuloksisista lapsena koetun uutuuden vieh\u00e4tyksen ja innostuksen digitaalisia pelej\u00e4 koskien. T\u00e4h\u00e4n vaikutti i\u00e4n lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 laitteet olivat vasta yleistym\u00e4ss\u00e4. Pelimuistot lapsuudesta ovat syntyneet usein omien laitteiden parissa, mutta my\u00f6s kodin ulkopuolella. Laitteet ovat olleet tietokoneita ja konsoleita. Konsoleiden yleistyess\u00e4 ne her\u00e4ttiv\u00e4t osassa lapsissa kiehtovuuden tunnetta, sill\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto oli tietokoneeseen verrattuna nopeampaa ja helppoa. Tutkimuksessa nousi my\u00f6s nuorena toteutettu pelien laiton kopiointi ja miten sit\u00e4 ei edes pidetty ongelmana. Pelej\u00e4 kopioitiin ja lainattiin paljon yst\u00e4vien kesken, mik\u00e4 osaltaan johtui tiettyjen pelien tai laitteiden korostumiseen. Vanhemmat suhtautuivat pelaamiseen p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sallien, osa my\u00f6hemmin liittyen mukaan. Lasten pelaamista ei juurikaan rajoitettu ja koska pelej\u00e4 ei voinut tallentaa, k\u00e4ytettiin yhdell\u00e4 pelikerralla usein paljon aikaa pelin parissa.<\/p>\n
Kun lapsesta kasvoi nuori, haastatteluista selvisi, ett\u00e4 osalla pelaaminen v\u00e4hentyi tai saattoi jopa loppua hetkeksi. Nuorilla verrattuna lapsiin oli mahdollisuuksia useisiin erilaisiin ajanviettotapoihin, mik\u00e4 n\u00e4kyi pelaamisen v\u00e4hentymisen\u00e4. Osalla se taas muuttui kehityksen my\u00f6t\u00e4, mutta ei v\u00e4hentynyt. Kaikki tietokoneet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pystyneet py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia uusia pelej\u00e4, joten hankinnat my\u00f6s korostuivat. Moninpelit ja internetpelit alkoivat yleistym\u00e4\u00e4n, jolloin korkeakouluaikana esimerkiksi peliporukat muodostuivat. Laajakaistojen yleistyminen vei pelaamisen uuteen suuntaan ja teki pelaamisesta sosiaalisempaa. Pelien sosiaalisuus ja yhteis\u00f6llisyys alkoi vahvistumaan, sek\u00e4 koettiin joidenkin haastateltujen mielest\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Seuraavat suuret muutokset tapahtuivat tutkimuksen mukaan pelaajien aikuisuudessa, arkiel\u00e4m\u00e4 aikuisena rajoitti kiireineen pelaamisen resursseja. Aineistossa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Nevalan mukaan my\u00f6s haastatteluvastauksien lyhyk\u00e4isyydess\u00e4. Pelaaminen oli muuttunut monella lyhyemm\u00e4ksi ja harvemmaksi, osalla kokonaan loppunut. Muutamalla se oli yh\u00e4 edelleen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4 vahvasti. My\u00f6s monen haastateltavan suhde peleihin oli kehittynyt pelaamisen elinkaaren aikana. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi kiinnostuksena alaan, kytk\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai pelien ker\u00e4\u00e4minen harrastuksena. Odotukset olivat my\u00f6s muuttuneet, niit\u00e4 k\u00e4ytettiin esimerkiksi rentoutumiseen ja stressin lievent\u00e4miseen.<\/p>\n
Yhteenvetona Nevala toteaa, ett\u00e4 pelimuutoksia tapahtuu paljon el\u00e4m\u00e4nkaaren kehitysten mukaan. N\u00e4it\u00e4 ovat el\u00e4m\u00e4n eri k\u00e4\u00e4nnekohdat kuten opintojen aloittaminen ja astuminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Digitaalisten pelien kehitys my\u00f6s osaltaan vaikutti pelien ja pelaamisen kokemiseen. Lapsena vanhempien kanssa saatettiin pelata, mutta nuorena yhteinen pelaaminen vanhempien kanssa h\u00e4visi, vaikka nuori k\u00e4yttikin aikaa pelaamiseen. Aikuisuudessa taas pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee tulosten mukaan huomattavasti, mutta niiden merkitys on moninaisempi pelaajille. Tutkimuksen tulokset tukivat my\u00f6s sosiaalisen pelaamisen merkityst\u00e4 aikaisempiin alan tutkimuksiin pohjautuen.<\/p>\n
_ _ _<\/p>\n
Julkaisu: Pelaamisen elinkaari \u2013 pelien merkitykset el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa
\nTekij\u00e4: Tuulia Nevala. Tampereen yliopisto
\nJulkaisutaho: Pelitutkimus.fi, Pelitutkimuksen vuosikirja & Suomen Pelitutkimuksen Seura
\nJulkaistu: Marraskuu 2017, Vuosikirja 2017
\nDigitaalisena: http:\/\/www.pelitutkimus.fi\/vuosikirja2017\/pelaamisen-elinkaari-pelien-merkitykset-elaman-eri-vaiheissa<\/p>\n
Artikkelin kuva: Photo by Youcef Chenguitti on Unsplash<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Artikkelissa tutkitaan pelaamisen elinkaarta ja miten ihmisen elinkaaren aikana pelien merkitys muuttuu. <\/p>\n","protected":false},"author":92,"featured_media":7241,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[1152,1153,445],"class_list":["post-7239","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","tag-pelaaminen","tag-pelienmerkitys","tag-pelitutkimus","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7239","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/92"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7239"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7239\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7239"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}