{"id":7234,"date":"2021-07-05T13:00:42","date_gmt":"2021-07-05T10:00:42","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=7234"},"modified":"2021-07-05T13:00:42","modified_gmt":"2021-07-05T10:00:42","slug":"katsaus-suomalaisen-peliajan-jurakauteen-epaonnistunut-amersoft-1984-1986","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/katsaus-suomalaisen-peliajan-jurakauteen-epaonnistunut-amersoft-1984-1986\/","title":{"rendered":"Katsaus Suomalaisen peliajan jurakauteen \u2013 ep\u00e4onnistunut Amersoft 1984-1986"},"content":{"rendered":"<p>Tero Pasanen (FT, digitaalinen kulttuuri, Turun yliopisto) ja Jaakko Suominen (professori, digitaalinen kulttuuri, Turun yliopisto) tutkivat julkaisussaan suomalaista pelialan yrityst\u00e4 nimelt\u00e4 Amersoft. T\u00e4m\u00e4 Amer-yhtym\u00e4n tyt\u00e4ryhti\u00f6 oli ensimm\u00e4inen suomalainen yritys, joka pyrki julkaisemaan laajasti kotimaisia tietokonepelej\u00e4 80-luvulla. Yritys ep\u00e4onnistui, mutta yhti\u00f6 ehti silti julkaista suomalaisten tekij\u00f6iden omiin ideoihin perustuvia pelej\u00e4 ja julkaisi my\u00f6s ensimm\u00e4iset suomalaiset lisenssitietokonepelit. Yhti\u00f6n menestynein ja kaupallisesti kannattavin peli, oli heid\u00e4n viimeinen julkaisunsa, joka perustui Uuno Turhapuro -elokuvaan eli Uuno-peli. Yritys ehti julkaista vuosina 1984\u20131986 yli kymmenen tietokonepeli\u00e4, sek\u00e4 hy\u00f6tyohjelmia ja tietokoneaiheisia kirjoja.<\/p>\n<p>Artikkelissa paneudutaan Amersoftiin osana suomalaista pelihistoriaa, alan ensimm\u00e4isi\u00e4 askeleita Amersoftin kautta ja miksi se ep\u00e4onnistui. Teoreettinen viitekehys artikkelissa rakentuu aikaisemman digiteollisuuden ja pelihistorian tutkimukseen, sek\u00e4 aihealuetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen. Alkuper\u00e4isl\u00e4htein\u00e4 tutkimukseensa Pasanen ja Suominen k\u00e4yttiv\u00e4t Amersoftin julkaisuja, niiden mainoksia, yrityksen henkil\u00f6st\u00f6- ja asiakaslehti\u00e4, sek\u00e4 haastatteluita entisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. Haastateltavien l\u00f6ydett\u00e4vyyteen k\u00e4ytettiin lumipallomenetelm\u00e4\u00e4 eli haastateltava on ehdottanut uusia haastateltavia. Huomioitavaa on, ett\u00e4 yrityksen varsinainen arkistomateriaali on h\u00e4vinnyt eli haastatteluiden painoarvo on siten ollut merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Miksi Amer-konserni l\u00e4hti monialakonsernina mukaan my\u00f6s tietokonealalle Amersoftina? Miksi suomalainen peliteollisuus ei k\u00e4ynnistynyt kunnolla 1980-luvulla, vaikka tietokoneet harrastuksena ja pelaaminen olivat suuressa nousussa? Artikkeli kysyy n\u00e4it\u00e4 tutkimuskysymyksi\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 aineistonsa pohjalta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niihin vastausta.<\/p>\n<p>Pasanen ja Suominen k\u00e4sittelev\u00e4t digipelikulttuurin muotoutumista Suomessa ja nostavat 1980-luvun merkitt\u00e4vyyden esille. Tietokoneet, sek\u00e4 tietokonepelaaminen olivat suositumpia kuin hallipelit, joiden maahantuonti oli v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 tai konsolipelit, jotka esimerkiksi olivat kalliita. Tietokonetta pidettiin taloudellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4 hankintana, sen monik\u00e4ytt\u00f6isyyden vuoksi \u2013 vaikka sit\u00e4 olisi k\u00e4ytetty p\u00e4\u00e4osin vain pelaamiseen. Pelilehdist\u00f6, joka koostui tietokoneaiheisista lehdist\u00e4, keskittyi my\u00f6s tietokonepelien ymp\u00e4rille. Valtamediassa ei pelej\u00e4 juurikaan k\u00e4sitelty.<\/p>\n<p>Amer-yhtym\u00e4 taas oli 1950-luvulla tupakkatehtaasta ponnistanut monialainen yritys, jonka liiketoimintaan kuuluivat 1980-luvulla tupakkatuotteiden lis\u00e4ksi autojen maahantuonti, urheiluv\u00e4lineet, vaatteet, sek\u00e4 paino- ja julkaisutoiminta. Kustannusliikkeen tekem\u00e4 julkaisusopimus tietokoneiden maahantuojan kanssa, koskien tietotekniikkakirjallisuuden julkaisua, toimi omalta osaltaan tekij\u00e4n\u00e4 Amersoftin perustamiselle muiden yhteiskunnallisten muutosten lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Suomalaisen peliteollisuuden, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Amersoftin, k\u00e4ynnistymisen esteen\u00e4 oli useamman asian yht\u00e4l\u00f6. N\u00e4it\u00e4 olivat esimerkiksi laajamittainen piratismi, pienet kotimaiset markkinat ja kansainv\u00e4lisyyden puute. Suomalaisia harvoin muutti ulkomaille tekem\u00e4\u00e4n pelikehityst\u00e4 ammattimaisesti. Yritys jakaantui pelien tekemisen ohella my\u00f6s tietokonekirjallisuuden julkaisuihin ja ammattiohjelmistojen maahantuontiin, t\u00e4m\u00e4n johdosta resurssien kohdennus ei suuntautunut ainoastaan pelienjulkaisuun. Yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4asialliset tulonl\u00e4hteet syntyiv\u00e4t muusta kuin peleist\u00e4 ja mainontaa kohdistettiin siten enemm\u00e4n n\u00e4ihin osa-alueisiin. Toiminta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut sill\u00e4 ammatillisella tasolla mit\u00e4 nykyaikana, ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut aikaisempaa kokemusta pelien julkaisusta ja tuottamisesta. Amersoftilla ei ollut palkkalistoillaan omia ohjelmoijia, yritys l\u00f6ysi tekij\u00e4t ohjelmointikilpailujen ja tietokonekerhojen kautta. T\u00e4m\u00e4 heijastui harrastelijamaisena tuottamisena, kontaktien puutteena ja kokeilunhaluna eli kaupallinen tuottavuus ei ollut aina ensisijainen n\u00e4k\u00f6kulma. Aineeton p\u00e4\u00e4oma tuotti my\u00f6s ongelmia. Suurimmaksi syyksi kannattomuudelle mainitaan kuitenkin pelien teko suomeksi ja t\u00e4ht\u00e4ys vain kotimaisille markkinoille toiminnan alkaessa. Yhti\u00f6ll\u00e4 oli my\u00f6hemmin suunnitelma aloittaa pelien vienti\u00e4 my\u00f6s ulkomaille, mutta t\u00e4t\u00e4 ei ehditty toteuttaa. Amersoft toteutui l\u00e4hinn\u00e4 Amer-yhtym\u00e4n kokeiluna l\u00e4hte\u00e4 mukaan kasvavaan tietokonebisnekseen, varsinaista johdonmukaista pelijulkaisutoiminnan strategiaa ei sill\u00e4 ollut.<\/p>\n<p>Pasanen ja Suominen kuitenkin toteavat, ett\u00e4 vaikka yritys suomalaisen peliteollisuuden k\u00e4ynnist\u00e4miseksi ep\u00e4onnistui, oli ep\u00e4onnistuminen liiketaloudellista ja johtui my\u00f6s yrityksen muista toiminta-alueista. Se onnistui kuitenkin julkaisemaan yhteens\u00e4 13 tietokonepeli\u00e4 ja on omalta osaltaan vaikuttanut suomalaiseen pelihistoriaan.<\/p>\n<p>_ _ _<\/p>\n<p>Julkaisu: Ep\u00e4onnistunut yritys suomalaisen digitaalisen peliteollisuuden k\u00e4ynnist\u00e4miseksi: Amersoft 1984\u20131986<br \/>\nTekij\u00e4t: Tero Pasanen ja Jaakko Suominen. Turun yliopisto.<br \/>\nJulkaisutaho: L\u00e4hikuva, L\u00e4hikuva-yhdistys<br \/>\nJulkaistu: Tammikuu, 2019, Vol 31 Nro 4 (2018): Mediateollisuus<br \/>\nDigitaalisena: https:\/\/doi.org\/10.23994\/lk.77932<\/p>\n<p>Kuva: kirjoittajan kuvakaappaus YouTube videosta seuraavin tiedoin kanavalta Myrryspeikko. Programmer: Pasi Hyt\u00f6nen \/ Musician: Jori Olkkonen (now: Petrik Salovaara) \/ Publisher: Amersoft, 1986 \/ Played by Myrryspeikko.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katsaus Suomalaisen peliajan jurakauteen \u2013 ep\u00e4onnistunut Amersoft 1984-1986. Tero Pasanen ja Jaakko Suominen tutkivat julkaisussaan suomalaista pelialan yrityst\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":92,"featured_media":7238,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[1150,1149,1151],"class_list":["post-7234","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","tag-peliala","tag-pelihistoria","tag-peliyhtio","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/92"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7234"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7234\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}