{"id":4007,"date":"2018-01-23T16:15:42","date_gmt":"2018-01-23T14:15:42","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=4007"},"modified":"2018-01-23T16:15:42","modified_gmt":"2018-01-23T14:15:42","slug":"nakokulmia-pelaamisen-aikaiseen-kehollisuuteen-tarkastelussa-pelitutkimuksen-artikkeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/nakokulmia-pelaamisen-aikaiseen-kehollisuuteen-tarkastelussa-pelitutkimuksen-artikkeli\/","title":{"rendered":"N\u00e4k\u00f6kulmia pelaamisen aikaiseen kehollisuuteen – tarkastelussa pelitutkimuksen artikkeli"},"content":{"rendered":"

Kyse ei ole pelkist\u00e4 k\u00e4sist\u00e4 – Pelaamisen aikaisia kehollisuuden aspekteja<\/strong><\/p>\n

Jana Rambuschin artikkeli pyrkii k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n yksityiskohtaisesti kehon roolia digitaalisten pelien pelaamisen aikana. Tutkija muistuttaa esseess\u00e4\u00e4n kehollisuuden tarkoittavan paljon muutakin kuin itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 tai n\u00e4kyvi\u00e4 ruummiin liikkeit\u00e4. Kyseess\u00e4 on keskustelun avaus jonka on tarkoitus saada lukijat ja tutkijat havahtumaan pelaamisen aikaiseen rikkaan ja laajan kehollisuuden jatkuvaan l\u00e4sn\u00e4oloon siit\u00e4kin huolimatta ett\u00e4 pelaamisen kehollisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy meille tyypillisesti kapeasti. <\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti nojaa niin vuorovaikutteiseen teknologiaan kuin kognitioiden tutkimukseen, erityisesti tutkimuksiin tilannekognitioista (situated cognition) ja ruumiillisista kognitioista (embodied cognition). Artikkelissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n lopuksi my\u00f6s tarkemmin pelaamista kehollisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kuten peliohjaimen k\u00e4yt\u00f6n ruumiillisuutta ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 kehon kokemusta.<\/p>\n

Ruumiillinen kognitio ja tilannekognitio ovat k\u00e4sitteit\u00e4 joiden tarkastelu tieteiss\u00e4 on alkanut lis\u00e4t\u00e4 suosiotaan, ja jotka kirjoittajan mukaan tulisi ottaa huomioon my\u00f6s pelien tutkimuksessa. Erityisesti n\u00e4iden sosiaalinen ja kulttuurinen merkitt\u00e4vyys sek\u00e4 sensomotoriikka ovat nousseet puheenaiheiksi. Kognitioihin vaikuttaa syv\u00e4sti sek\u00e4 materiaalinen ett\u00e4 sosiaalinen todellisuus.<\/p>\n

Kehon ja mielen jakamisen dualismia on alettu kyseenalaistaa ja on v\u00e4itetty ettei t\u00e4t\u00e4 jakoa olisi syyt\u00e4 tehd\u00e4 niin vahvasti. T\u00e4ll\u00e4 on selkeit\u00e4 vaikutuksia pelaamisen ja siihen liittyvien kognitioiden tarkastelussa. Rambuschin mukaan pelaaminen ei ole mill\u00e4\u00e4n tapaa aktiviteetti joka sijoittuisi jonkinlaiseen virtuaaliseen kyberavaruuden tyhji\u00f6\u00f6n vaan pelaajan sensomotoriset kokemukset ja sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttavat kehoon ja kognitioihin jatkuvasti my\u00f6s pelin aikana. \u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Rambuschin mukaan digitaalisten pelien pelaamisen monimutkaisuutta voidaan hahmottaa tasasivuisella kolmiolla jonka kolmena ulottuvuutena ovat 1. sosiokulttuuriset tekij\u00e4t, 2. sensomotoriset tekij\u00e4t sek\u00e4 3. \u2018t\u00e4ss\u00e4 ja nyt\u2019 eli sen hetkinen, kulloinenkin maailma ja todellisuus. Jokainen ulottuvuuksista edustaa merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ja muutos kulloisessakin sivussa vaikuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s kahteen muuhun sivuun.<\/p>\n

Pelit ovat my\u00f6s aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tarkkoja heijastumia meid\u00e4n kulttuurisista taustoista ja kehollisista kokemuksista fyysisess\u00e4 maailmassa. Yhten\u00e4 yleisimp\u00e4n\u00e4 v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4 kehollisuuden ja pelien suhteessa voidaan pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 ett\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n liikett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t pelit olisivat v\u00e4hemm\u00e4n kehollisia. Keho on olemassa, elossa ja sen kokemus saatavilla aina – my\u00f6s ei niin ruumiillissa tai v\u00e4hemm\u00e4n liikett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 pelej\u00e4 pelattaessa.<\/span><\/p>\n

Edelliseen liittyen Rambusch huomauttaa ett\u00e4 huolimatta siit\u00e4 ett\u00e4 digitaalisissa peleiss\u00e4 vuorovaikutus on hyvin rajoittunutta, pelaajat voivat silti aistia kehon asennon ja liikkumisen pelimaailmassa. Esimerkiksi \u00a0lumisessa hitaassa maastossa tarpominen voi melkein suoraan tuntua pelaajalle kehollisena kokemuksena.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Rambusch toteaa kohtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 t\u00e4m\u00e4n esseen olevan tarkoitettu tarjoamaan kiinnostavia tuoreita n\u00e4k\u00f6kulmia pelaamiseen ja sen vaikutukseen koko ruumiin liikkeisiin. L\u00e4pik\u00e4yty pohdinta osoittaa h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n my\u00f6s ruumiillisuuden olevan suoraan yhteydess\u00e4 elettyyn hetkeen ja sosiokulttuurisiin tekij\u00f6ihin. Sensomotoriset prosessitt ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin pelkk\u00e4 kehon asento tai ilmeet ja eleet. <\/span><\/p>\n

Aiheeseen liittyvi\u00e4 kiinnostavia tarkastelun kohteita ja olennaisia tulevaisuuden tutkimuskysymyksi\u00e4 on Rambuschin mukaan ainakin kaksi. Ensiksikin pelaajan pelihahmon ilmentym\u00e4n eli avatarin ja sensomotoriikan suhteen kartoittaminen on tuleva t\u00e4rke\u00e4 tutkimuksen kohde. Toisekseen her\u00e4\u00e4 kysymys siit\u00e4 mik\u00e4 on elektronisen urheilun spektaattorien kehollinen suhde seuraamaansa lajiin verrattuna perinteisemp\u00e4\u00e4n urheiluun jossa seurattava lajiin voidaan suoraan kehollisesti el\u00e4yty\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Alkuper\u00e4inen artikkeli:\u00a0<\/strong><\/p>\n

Jana Rambusch – It\u2019s not just hands – Embodiment aspects in gameplay <\/strong><\/p>\n

kirjasta<\/strong><\/p>\n

Videogames and the mind – Essays on Cognition, Emotion and Affect Toimittaneet\u00a0Bernard Perron\u00a0ja Felix Schr\u00f6ter<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jana Rambusch laajentaa esseess\u00e4\u00e4n pelin aikaisen kehollisuuden tarkastelun itsest\u00e4\u00e4n selvien ruumiinliikkeiden ulkopuolelle.<\/p>\n","protected":false},"author":164,"featured_media":4009,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[828,854,858,852,829,345,853,856,855,859,857,860,302,430],"class_list":["post-4007","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","tag-affect","tag-controller","tag-embodied-cognition","tag-embodiment","tag-emotion","tag-game-research","tag-kehollisuus","tag-kognitio","tag-peliohjain","tag-ruumiillinen-kognitio","tag-situated-cognition","tag-tilannekognitio","tag-tunteet","tag-wii","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4007","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/164"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4007"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4007\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4009"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4007"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4007"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4007"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}