{"id":3021,"date":"2018-05-04T12:23:31","date_gmt":"2018-05-04T09:23:31","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=3021"},"modified":"2018-05-04T12:23:31","modified_gmt":"2018-05-04T09:23:31","slug":"puuttuvien-negatiivisten-tekijoiden-suhde-pelinautintoon-tarkastelussa-pelitutkimuksen-artikkeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/puuttuvien-negatiivisten-tekijoiden-suhde-pelinautintoon-tarkastelussa-pelitutkimuksen-artikkeli\/","title":{"rendered":"Puuttuvien negatiivisten tekij\u00f6iden suhde pelinautintoon &#8211; Tarkastelussa Pelitutkimuksen Artikkeli"},"content":{"rendered":"<p><strong>Puuttuvien negatiivisten tekij\u00f6iden suhde pelinautintoon &#8211;\u00a0<\/strong><strong>Tunteet, niiden n\u00e4ytt\u00e4minen ja vuorovaikutuksen j\u00e4nnitteet\u00a0<\/strong><strong>pelitilanteissa.<\/strong><\/p>\n<p><em>The Joys Of Absence &#8211; Emotion, Emotion Display, and Interaction Tension in Video Game Play.<br \/>\nSebastian Detering.<br \/>\n<\/em><\/p>\n<p>Vain harvat pelinautintoa k\u00e4sittelev\u00e4t teoriat keskittyv\u00e4t siihen mit\u00e4 pelikokemuksesta puuttuu verrattuna muihin kokemuksen konteksteihin. Vaikuttaisi silt\u00e4 ett\u00e4 peleiss\u00e4 puuttuva tunteidenhallinta voi olla t\u00e4rke\u00e4 mahdollistava tekij\u00e4 pelinautinnossa.<\/p>\n<p>Miksi pelaaminen on hauskaa? Yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana voi pit\u00e4\u00e4 peleist\u00e4 l\u00f6ytyvi\u00e4 olemassa olevia, positiivisia tekij\u00f6it\u00e4: nautintoa positiivisten asioiden olemassaolona. Kuitenkin k\u00e4rjistetyimm\u00e4tkin psykologiset teoriat ehdottavat, ett\u00e4 kokemuksen houkuttelevuus voi nousta kahdella tavalla: lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 positiivisia tekij\u00f6it\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 negatiivisia. N\u00e4in ollen pelaaminen voi olla nautinnollista my\u00f6s siksi, ett\u00e4 siit\u00e4 puuttuu joitain negatiivisia tekij\u00f6it\u00e4, joita esimerkiksi jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 kokemuksestamme l\u00f6ytyy. T\u00e4ll\u00f6in pelit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n puuttuvien negatiivisten tekij\u00f6iden mahdollistamana nautintona.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence01VilleSusi-1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-3013\" src=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence01VilleSusi-1.jpg\" alt=\"\" width=\"960\" height=\"439\" srcset=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence01VilleSusi-1.jpg 960w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence01VilleSusi-1-300x137.jpg 300w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence01VilleSusi-1-768x351.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 960px) 100vw, 960px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Positiivisten tekij\u00f6iden tutkimusta on paljon, puuttuvien tekij\u00f6iden tutkimusta hyvin v\u00e4h\u00e4n. Poikkeuksena voidaan pit\u00e4\u00e4 sosiologi Ervin Goffmania, jonka mukaan pelitilanteissa pelaajan spontaanisti haluama asia ja mik\u00e4 on miss\u00e4kin tilanteessa, sallittua tai kannustettavaa, ovat usein vahvasti linjassa kesken\u00e4\u00e4n toisin kuin muissa kokemisen konteksteissa. T\u00e4llainen interaktioon liittyv\u00e4n j\u00e4nnitteen (interaction tension) puuttuminen koetaan euforisena helpotuksen tunteena (euphoric ease).<\/p>\n<p>Teoriaan perustuvaa empiirist\u00e4 tutkimusta ei ole aiemmin tehty. T\u00e4m\u00e4 tutkimus aloittaa aukon t\u00e4ytt\u00e4misen tarjoamalla laadullista haastatteludataa liittyen tunteiden n\u00e4ytt\u00e4miseen ja hallintaan pelitilanteita j\u00e4lkeenp\u00e4in analysoimalla. \u00a0T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen data viittaisi siihen, ett\u00e4 peleiss\u00e4 puuttuva tunteidenhallinta voi olla t\u00e4rke\u00e4 mahdollistava tekij\u00e4 pelinautinnossa. Ilmi\u00f6 on havaittavissa selvimmin yksin pelattaessa. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 kontekstualisoidaan l\u00f6yd\u00f6t pelinautinnon tutkimuksen nykyn\u00e4kym\u00e4st\u00e4 avataan tutkimuksen puutteet ja pohditaan suuntia tuleville tutkimuksille.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence02Karvinen02.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-3015\" src=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence02Karvinen02.jpg\" alt=\"\" width=\"541\" height=\"667\" srcset=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence02Karvinen02.jpg 386w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence02Karvinen02-243x300.jpg 243w\" sizes=\"auto, (max-width: 541px) 100vw, 541px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Goffmanin mukaan kaksi t\u00e4rkeint\u00e4, toisiinsa kytkeytynytt\u00e4 mekanismia sosiaalisessa kanssak\u00e4ymisess\u00e4 ovat nolostuminen (embarassement) ja osallistuminen (involvement). Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muodostavat vuorovaikutuksen j\u00e4nnitteen. Asiat ovat vuorovaikutustilanteissa ainataipuvaisia joko sujumaan helposti tai olemaan ep\u00e4mukavia tai vastaanhankaavia. Kokemus juontaa juurensa siit\u00e4 miten hyvin osallistujat voivat luoda vuorovaikutustilanteen joka sek\u00e4 mahdollistaa ett\u00e4 s\u00e4\u00e4telee yhteist\u00e4 osallistumista. Normaalitilanteena voidaan pit\u00e4\u00e4 liev\u00e4n ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 (dysphoric tension) koska osallistujat joutuvat s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n olemistaan vastaamaan sosiaalisia normeja ja odotuksia, erityisesti tunteiden n\u00e4ytt\u00e4misen ja hallinnan suhteen.<\/p>\n<p>Pelitilanteissa helppo, euforinen vuorovaikutus on suhteellisen usein saavutettavissa ja pelaaminen usein hauskaa. Pelit ovat Goffmanin mukaan rakennettu olemaan \u201cmukaansatempaajia\u201d (engrossables) joissa pelien normit jopa vaativat syv\u00e4\u00e4 sitoutumista pelaamiseen. Pelit eiv\u00e4t tarjoa v\u00e4hemm\u00e4n tunteiden hallintaan liittyv\u00e4\u00e4 normistoa vaan mahdollistavat tietynlaisten tunteiden n\u00e4ytt\u00e4misen ja juuri n\u00e4iden tunteiden kokemiseen pelit on suunniteltu niin ett\u00e4 tunnety\u00f6t\u00e4 vaativa itsehallinta tai nolostuminen hellitt\u00e4v\u00e4t pelin aikana.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence03Hartigan.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-3011\" src=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence03Hartigan.jpg\" alt=\"\" width=\"746\" height=\"745\" srcset=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence03Hartigan.jpg 746w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence03Hartigan-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/JoysOfAbsence03Hartigan-300x300.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 746px) 100vw, 746px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Tutkimuksessa analysoitiin dataa laadullisesta haastattelusta liittyen normeihin, tunteisiin ja niiden n\u00e4ytt\u00e4miseen tarkastellen Goffmanin teoriaa pelinautinnosta euforisena helpotuksen kokemuksena. Pelaajat listasivat laajan ja rikkaan kirjon erilaisia sosiaalisia normeja tunteisiin liittyen. Tunteiden n\u00e4ytt\u00e4misen suhteen koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi se, ett\u00e4 se tuetaan toisten pelaajien nautintoa eik\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4 sit\u00e4, eik\u00e4 kuohujen tulisi loukata pahasti toisten tunteita. My\u00f6s peleihin liittyvien tunteiden erottelua syvemmist\u00e4 min\u00e4n tunteista ja pelin ulkopuolisesta sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Pelaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 siis tietynlaisen osallistumisen ja ei-osallistumisen paradoksin.<\/p>\n<p>Tarkemman analyysin my\u00f6t\u00e4 tutkijat ehdottavat kolmea tarkennusta Goffmanin teoriaan. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 euforinen helpotus ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan itsess\u00e4\u00e4n lopullinen positiivinen kokemus vaan v\u00e4lillinen, pelinautintoa mahdollistava tekij\u00e4. Toisekseen nimenomaan yksin pelaaminen, jossa tietokone toimii useimmiten vastustajan, on vapain vuorovaikutuksen j\u00e4nnitteest\u00e4 ja mahdollisesti nautinnollista. Yhdess\u00e4 tapahtuvissa pelitilanteissa t\u00e4t\u00e4 ei juurikaan havaittu. Kolmanneksi kaksi muuta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sosiomateriaalista tekij\u00e4\u00e4 tulisi ottaa huomioon vastaavissa tarkasteluissa: laajempi sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 miss\u00e4 tunteet ja niiden n\u00e4ytt\u00e4minen on eri tavoin legitimoitu sek\u00e4 fyysinen ymp\u00e4rist\u00f6 joka suojaa mahdollisesti ulkopuoliselta, pelitilanteen kuulumattomien ihmisten aiheuttamalta puuttumiselta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Alkuper\u00e4inen artikkeli saatavilla:<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><strong>https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/279294080_The_Joys_of_Absence_Emotion_Emotion_Display_and_Interaction_Tension_in_Video_Game_Play<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puuttuvien negatiivisten tekij\u00f6iden suhde pelinautintoon &#8211;\u00a0Tunteet, niiden n\u00e4ytt\u00e4minen ja vuorovaikutuksen j\u00e4nnitteet\u00a0pelitilanteissa. The Joys Of Absence &#8211; Emotion, Emotion Display, and Interaction Tension in Video Game Play. Sebastian Detering. Vain harvat pelinautintoa k\u00e4sittelev\u00e4t teoriat keskittyv\u00e4t siihen mit\u00e4 pelikokemuksesta puuttuu verrattuna muihin kokemuksen konteksteihin. Vaikuttaisi silt\u00e4 ett\u00e4 peleiss\u00e4 puuttuva tunteidenhallinta voi olla t\u00e4rke\u00e4 mahdollistava tekij\u00e4 pelinautinnossa. Miksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":164,"featured_media":3011,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[345,523,370],"class_list":["post-3021","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","tag-game-research","tag-psychology","tag-social-games","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3021","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/164"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3021"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3021\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3021"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3021"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3021"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}