{"id":2720,"date":"2018-04-16T10:13:52","date_gmt":"2018-04-16T07:13:52","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=2720"},"modified":"2018-04-16T10:13:52","modified_gmt":"2018-04-16T07:13:52","slug":"pelattavan-pelihahmon-rodun-vaikutus-aggressioon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/pelattavan-pelihahmon-rodun-vaikutus-aggressioon\/","title":{"rendered":"PELATTAVAN PELIHAHMON RODUN VAIKUTUS AGGRESSIOON"},"content":{"rendered":"

Priming-vaikutus vai Proteus-vaikutus? – Pelattavan pelihahmon rodun vaikutus aggressioon pelinj\u00e4lkeisiss\u00e4 tunteissa ja kognitioissa sek\u00e4 pelinaikaisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/p>\n

Tutkimus on 2×2 faktorikoe, jossa tarkastellaan syvemmin aiemmin havaittua pelattavan pelihahmon eli avatarin rodun Proteus-vaikutusta, jossa pelaaja alkaa k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pelihahmon ominaisuuksien viritt\u00e4mill\u00e4 tavoilla. Tarkastelu tapahtuu mittaamalla pelaajan pelinaikaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, stereotypioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pelihahmon luonnehtimisessa sek\u00e4 avatariin kohdistuvaa kehollista samaistumista (embodiment).<\/p>\n

Osallistujat pelasivat kokeessa digitaalista Fight Night 4 -nyrkkeilypeli\u00e4 valkoihoisena tai tummaihoisena avatarina valkoihoista tai tummaihoista tietokoneen ohjaamaa pelihahmoa vastaan. Tulokset eiv\u00e4t paljastaneet avatarin rodun aiheuttamia ensisijaisia vaikutuksia. Proteus-vaikutus havaittiin kuitenkin niill\u00e4, joilla oli vahva kehollinen samaistuminen avatariin. Havaittiin ett\u00e4 kehollinen samaistuminen s\u00e4\u00e4telee avatarin rodun ja pelin sis\u00e4isen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n

Proteus-vaikutus<\/strong><\/p>\n

Digitaalisissa peleiss\u00e4 pelaaja asettuu avatarin rooliin. Tutkimuksissa on havaittu avatarin ominaisuuksien vaikuttavan pelaajan asenteisiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen sek\u00e4 pelin aikana, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen. Vaikutusten on havaittu seuraavan pelaajan olettamista malleista jotka h\u00e4n liitt\u00e4\u00e4 avatarinsa ominaisuuksiin. Esimerkiksi naispuolisella hahmolla pelaavan pelaajan on havaittu k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n aggressiivisesti. Selitykseksi t\u00e4h\u00e4n on tarjottu oletettuja hahmon mukaisia sopivia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja. Ilmi\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 Proteus-vaikutus.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Rodulliset aggressioihin liitetyt stereotypiat, pelihahmoon samaistuminen ja kehollinen samaistuminen<\/strong><\/p>\n

Tummaihoisiin miehiin on tyypillisesti liitetty stereotyyppisi\u00e4 negatiivisia k\u00e4sityksi\u00e4 kuten aggressiivisuus. K\u00e4sitykset esiintyv\u00e4t vahvasti my\u00f6s mediassa. T\u00e4m\u00e4 ei rajoitu perinteiseen mediaan, vaikka vain v\u00e4h\u00e4n empiirist\u00e4 tutkimusta onkin tarjolla interaktiivisen median, erityisesti pelien kontekstissa. Tummaihoisten pelihahmojen on havaittu osoittavan aggressiivista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 digitaalisissa peleiss\u00e4. Peleihin liittyv\u00e4 toimijuus saattaa lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaikutusta pelaajaan.<\/p>\n

Samaistuminen on perinteisess\u00e4 ja interaktiivisessa mediassa k\u00e4ytetty k\u00e4site joka auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten rotuihin liittyv\u00e4t stereotypiat voivat ilmenty\u00e4 virtuaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Erityisen t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4site on digitaalisten pelien yhteydess\u00e4 koska k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t toimivat pelihahmoina pelk\u00e4n hahmon seuraamisen sijaan. Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 rotuun liittyv\u00e4 kehollinen samaistuminen (embodiment) lis\u00e4si aggressiivisuutta tummaihoisella pelihahmolla pelattaessa.<\/p>\n

Tutkimuksen tavoitteet<\/strong><\/p>\n

Tavoitteita on kaksi. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tutkimus tarkastelee sit\u00e4 asettaako pelaaja tyypillisesti tummaihoisiin liitetyt aggressiivisuuden stereotypiat my\u00f6s tummaihoiseen avatariin joka johtaisi nousseisiin aggressiivisuuden arvoihin pelin sis\u00e4isess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja pelin j\u00e4lkeisiss\u00e4 tunteissa ja kognitioissa. Toisekseen tutkimus selvitt\u00e4\u00e4 voidaanko videopelit n\u00e4hd\u00e4 mediana jossa implisiittiset asenteet tulevat esiin ja niit\u00e4 voidaan havaita pelinaikaisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 Proteus-efektin kautta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hypoteesit ja tutkimuksen tulokset<\/strong><\/p>\n

Tutkimuksessa suoritettiin sarja regressiokokeita. Jokaisen hypoteesin kohdalla selvitettiin erikseen, tukeeko tulokset kyseist\u00e4 hypoteesia. P\u00e4\u00e4hypoteeeja oli viisi. Ensimm\u00e4inen hypoteesi oletti pelaajan kuvaavan stereotyyppisesti pelihahmoja. Sek\u00e4 tummaihoisten ett\u00e4 valkoihoisten pelihahmojen kuvailussa ei havaittu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 stereotypioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/p>\n

Toisessa hypoteesissa pelattavan pelihahmon rodun ennustettiin olevan vaikuttamassa agressiiviisuuteen. Tummaihoisella avatarilla pelattaessa vaikutusta ei havaittu. Kolmannessa hypoteesissa ennustettiin stereotyyppien k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaikuttavan aggressioon. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta ei havaittu k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 mutta pelinj\u00e4lkeisiss\u00e4 kognitioissa vaikutus havaittiin niin ett\u00e4 tummaihoista pelihahmoa pelanneet osoittivat pelin j\u00e4lkeen v\u00e4hentynytt\u00e4 aggressivisten kognitioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kuitenkin pelinj\u00e4lkeisten aggressivisten tunteiden havaittiin merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyneen.<\/p>\n

Nelj\u00e4nness\u00e4 hypoteesissa kehollisen samaistumisen ennustettiin olevan merkitt\u00e4v\u00e4 s\u00e4\u00e4telij\u00e4 avatarin ja aggression v\u00e4lill\u00e4. Havaittiin ett\u00e4 avatarin rotu on merkitt\u00e4v\u00e4 ennustaja pelinaikaisessa aggressiivisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4, kun kehollinen samaistuminen on suurta.
\nViidenness\u00e4 hypoteesissa oletettiin aggressivisuuden olevan suurinta pelaajan valitessa tummaihoinen avatar pelatessaan valkoihoista pelihahmoa vastaan. Oletettua vaikutusta ei l\u00f6ydetty.<\/p>\n

 <\/p>\n

Alkuper\u00e4inen artikkeli:<\/b><\/p>\n

Priming or Proteus Effect? – Examining the Effects of Avatar Race on In-Game Behavior and Post-Play Aggressive Cognition and Affect in Video Games<\/p>\n

Erin Ash<\/p>\n

Games and Culture 2016, Vol. 11(4) 422-440<\/p>\n

http:\/\/journals.sagepub.com\/doi\/pdf\/10.1177\/1555412014568870<\/b><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tarkastelussa tutkimus videopelien pelattavan pelihahmon rodun ja kehollisen samaistumisen vaikutuksista aggressioon pelinj\u00e4lkeisiss\u00e4 tunteissa ja kognitioissa sek\u00e4 pelinaikaisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":164,"featured_media":2730,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[345,340,523,192],"class_list":["post-2720","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","tag-game-research","tag-pelihahmo","tag-psychology","tag-suomeksi","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2720","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/164"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2720"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2720\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2730"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2720"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2720"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2720"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}