{"id":2055,"date":"2016-11-28T14:10:41","date_gmt":"2016-11-28T12:10:41","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=2055"},"modified":"2016-11-28T14:10:41","modified_gmt":"2016-11-28T12:10:41","slug":"elektronisten-laitteiden-lisaaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/elektronisten-laitteiden-lisaaminen\/","title":{"rendered":"Elektronisten laitteiden lis\u00e4\u00e4minen roolipeleihin vaatii suunnittelusuosituksia"},"content":{"rendered":"
\"noppia\"<\/a>
Kuva: Gemma V. 2014<\/a> , CC BY-NC-SA 2.0<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Liikkeisiin perustuva #roolipelaaminen ja laskemista helpottavat #laitteet vaativat #suunnittelusuosituksia.<\/p>\n

Roolipeleihin lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4t elektroniset laitteet ovat juuri nyt tutkimusalueena suosittuja. O\u011fuz Turan Buruk Istanbulin Ko\u00e7-yliopistosta ja O\u011fuzhan \u00d6zcan Turkin Ar\u00e7elik Research Center for Creative Industries- tutkimuskeskuksesta halusivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisia muutoksia liikkeisiin perustuva pelaaminen ja p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 tekniikka aiheuttavat roolipelien suunnitteluun. Heid\u00e4n moniosainen tutkimuksensa tuotti kahdeksan suositusta, jotka ohjaavat pelisuunnittelijoita yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n digitaalisia laitteita roolipeleihin parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n

Tutkimus aloitettiin 16 tuntia kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 suunnitteluty\u00f6pajalla, jonka 25 osallistujaa oli valittu hakemusten perusteella. Osallistujat olivat roolipelien pelaajia ja pelinjohtajia, cosplay-harrastajia sek\u00e4 vuorovaikutteisen suunnittelun tai korujen suunnittelun ammattilaisia. Osallistujista muodostuneet ryhm\u00e4t suunnittelivat ja toteuttivat toimimattoman prototyypin, jota roolipelaajat voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ranteessaan pelin aikana. Ty\u00f6paja p\u00e4\u00e4ttyi ryhmien haastatteluihin ja \u00a0prototyyppien esittelyihin.<\/p>\n

\"hands\"<\/a>
Kuva: Buruk, O.T. & \u00d6zcan, O. 2016.<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6pajan perusteella Buruk ja \u00d6zcan hahmottelivat viisi ulottuvuutta, jotka pit\u00e4isi ottaa huomioon puettavien laitteiden suunnittelussa. Niit\u00e4 olivat: liikkeisiin perustuva pelaaminen joka ei rajoita roolipelielementtej\u00e4, vuorovaikutus lis\u00e4laitteiden kanssa, laskutoimitusten nopeutuminen, laitteiden kyky kuvastaa hahmojen ominaisuuksia sek\u00e4 uusien pelillisten ominaisuuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ilman, ett\u00e4 ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t roolipelielementit varjoonsa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ulottuvuudet huomioon ottaen Buruk ja \u00d6zcan suunnittelivat WEARPG-nimisen roolipelin sek\u00e4 valmistivat prototyypit ranteessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 laitteesta ja Luck Globe<\/em> -nopasta. Pelin hahmojen luonti perustuu viiteen eri elementtiin: tuuleen, maahan, tuleen, veteen ja s\u00e4hk\u00f6\u00f6n. Jokaisen hahmon ominaisuudet perustuvat kahteen eri elementtiin. Prototyyppirannekkeeseen kiinnitettiin elementtej\u00e4 edustavat kivet hahmonluonnin yhteydess\u00e4, mutta muunlaisia toimintoja kyseisell\u00e4 prototyypill\u00e4 ei ollut. Luck Globen<\/em> toimiva prototyyppi muodostui ohjelmoitavasta Sphero<\/em>-pallosta ja sen ymp\u00e4rill\u00e4 olevasta 3D-tulostetusta kehikosta. Laitteen tarkoitus on korvata nopat ja laskeminen. Kun siis normaalissa roolipeliss\u00e4 heitett\u00e4isiin noppaa ja verrattaisiin tulosta hahmon ominaisuuksia esitt\u00e4viin lukuihin, Luck Globe<\/em> tekee laskelmat pelaajan puolesta. Siihen ohjelmoidaan hahmon ominaisuudet ja se my\u00f6s kalibroidaan jokaiselle pelaajalle sopivaksi, niin ett\u00e4 esimerkiksi pelaajan oma voima ei vaikuta liikkeiden onnistumiseen.<\/p>\n

\"pallero\"<\/a>
Kuva: Buruk, O.T. & \u00d6zcan, O. 2016.<\/figcaption><\/figure>\n

Tilanteissa joissa hahmo joutuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ominaisuuksiaan, pelaaja tekee Luck Globen<\/em> avulla yhden tai useamman aktivaatioliikkeen ja heitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 sitten nopan tapaan. Aktivaatioliikkeet kuuluvat nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n: voimaliikkeisiin, refleksiliikkeisiin, tarkkuusliikkeisiin ja keskittymisliikkeisiin. Niiden aikana laitetta liikutellaan k\u00e4dess\u00e4 tuntoaistiin liittyv\u00e4n palautteen ohjaamana. Liikkeisiin kuuluu esimerkiksi heiluttaminen, puristeleminen, v\u00e4istely, t\u00e4ht\u00e4ys ja py\u00f6ritt\u00e4minen eri suuntiin. Yrityksen onnistuminen riippuu siis hahmon ominaisuuksista, voimaliikkeiden onnistumisesta sek\u00e4 laitteen heitt\u00e4misest\u00e4 tulleesta numeroluvusta.<\/p>\n

Aiempaan ty\u00f6pajaan osallistuneet pelinjohtajat testauttivat peli\u00e4 ja prototyyppej\u00e4 omilla pelaajillaan ja testaajia oli kaiken kaikkiaan 15 kolmessa eri ryhm\u00e4ss\u00e4. Pelaajat suhtautuivat positiivisesti liikkeisiin perustuvaan pelimekaniikkaan ja tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 se lis\u00e4si pelaajien sitoutumista peliin. Haittoina pelaajat kokivat mahdollisen tylsistymisen samankaltaisiin liikkeisiin pitkiss\u00e4 kampanjoissa sek\u00e4 pelinjohtajan kuormittumisen monien sivuhahmojen ja vihollisten aktivaatioliikkeiden tekij\u00e4n\u00e4. Puettava ranneke lis\u00e4si taasen pelaajien samaistumista hahmoihinsa, mutta jotkut n\u00e4kiv\u00e4t sen vain visuaalisena elementtin\u00e4. Kysymyksi\u00e4 nostatti my\u00f6s rannekkeen mahdollisuudet tukea useita eri pelihahmoja.<\/p>\n

Pelitestauksen perusteella tutkijat hahmottelivat kahdeksan suositusta elektronisten laitteiden suunnittelijoille:<\/p>\n