{"id":1544,"date":"2016-05-10T10:40:58","date_gmt":"2016-05-10T07:40:58","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=1544"},"modified":"2016-05-10T10:40:58","modified_gmt":"2016-05-10T07:40:58","slug":"kun-vaikeus-viehattaa-valitse-roguelike","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/kun-vaikeus-viehattaa-valitse-roguelike\/","title":{"rendered":"Kun vaikeus vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4, valitse roguelike"},"content":{"rendered":"

Roguelikej\u00e4 on nyt joka puolella. N\u00e4in kertoo amerikkalainen pelikirjailija John Harris Roguelike Radion haastattelussa<\/a> maaliskuussa 2016, jolloin julkaistiin h\u00e4nen kirjoittamansa e-kirja @Play: Exploring Roguelike Games.
\n\u201dRogueliket ovat nyt sit\u00e4, mit\u00e4 RPG-pelit olivat kymmenisen vuotta sitten\u201d, kertoo Harris Roguelike Radiolle.<\/p>\n

Roguelike-pelien perusominaisuudet on kuvailtu kansainv\u00e4lisess\u00e4 roguelike-pelien kehityskonferenssissa vuonna 2008. T\u00e4m\u00e4 Berliinin tulkintana tunnettu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/a> on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 genren harrastajien keskuudessa. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n kuuluu muun muassa se, ett\u00e4 kun pelihahmo kuolee, peli loppuu ja tallennusta ei voi ladata. Peliymp\u00e4rist\u00f6 generoituu sattumanvaraisesti joka pelikerralle. Ymp\u00e4rist\u00f6 muodostuu kesken\u00e4\u00e4n samankokoisista ruuduista, joista pelihahmo ja viholliset viev\u00e4t tilaa aina yhden ruudun verran. Seikkaillessaan pelaaja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 saatavilla olevia rajallisia resursseja. T\u00e4m\u00e4 vaatii tarkkasilm\u00e4ist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tutkimista.<\/p>\n

Rogueliket kiinnostavat espoolaista peliharrastajaa Oskari Saarta. H\u00e4nen innostuksensa syttyi ensimm\u00e4ist\u00e4 Dark Soulsia pelatessa.
\n\u201dSe oli ihan hirve\u00e4n vaikea peli ja min\u00e4 pidin siit\u00e4. Sen j\u00e4lkeen aloin etsi\u00e4 my\u00f6s muita haastavia pelej\u00e4\u201d, sanoo Saari.
\nYksinkertaiset peligrafiikat olivat h\u00e4nelle aluksi kynnys roguelike-pelien kokeilemiseen, mutta kiehtova pelimekaniikka vei kuitenkin voiton. Perinteiset rogueliket esitt\u00e4v\u00e4t maailmansa ASCII-merkkein\u00e4. T\u00e4llaisia roguelikej\u00e4 ovat esimerkiksi NetHack DevTeamin NetHack (1987) ja Thomas Biskupin Ancient Domains of Mystery eli ADOM (1994). Lajinsa ensimm\u00e4isiin peleihin kuuluu my\u00f6s Michael Toyn, Glenn Wichmanin ja Ken Arnoldin suunnittelema Rogue (1980).<\/p>\n

Vaikka roguelikeill\u00e4 on vankka asema digitaalisen pelaamisen historiassa, genre on edelleen elinvoimainen. Esimerkiksi ADOM julkaistiin viime marraskuussa uudelleen Steamissa Kickstarter-kampanjan tuella. Uudempaa roguelike-kantaa edustava DCSS Devteamin Dungeon Crawl Stone Soup (2006) on jatkuvan kehityksen alla. Pelin grafiikat ovat huomattavasti ASCII-grafiikkaa edistyneemm\u00e4t.
\nTamperelainen peliharrastaja Lasse Laukkanen ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 pelannut DCSS:n lis\u00e4ksi muita roguelikej\u00e4.
\n\u201dDCSS on vaikea, eik\u00e4 pid\u00e4 pelaajaa ihan tyhm\u00e4n\u00e4 niin kuin nykypelit pit\u00e4v\u00e4t\u201d, kertoo Laukkanen.
\n\u201dPelimekaniikat ovat suhteellisen tasapainoissa ja peli\u00e4 p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n usein\u201d, sanoo Saari.
\nHe pit\u00e4v\u00e4t my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 pelikehitt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tavoittele roguelikeill\u00e4 valtavia voittoja. Nykypeleiss\u00e4 yleiset mikromaksut eiv\u00e4t ole tyypillisi\u00e4 genrelle.
\n\u201dKaikki roguelike-pelit ovat open sourcea muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta\u201d, kertoo\u00a0Saari.
\n\u201dKehitt\u00e4j\u00e4t voivat keskitty\u00e4 itse peliin eik\u00e4 myyntiin\u201d, sanoo\u00a0Laukkanen.<\/p>\n

Vaikka roguelikeiss\u00e4 pelaaja taistelee yksin pelimaailmaa vastaan, pelaajat ovat itse luoneet genren ymp\u00e4rille vahvan yhteis\u00f6llisen pelaamisen kulttuurin. Alun perin rogueliket olivat yksin pelattavia offline-pelej\u00e4, mutta esimerkiksi DCSS-peliss\u00e4 on mahdollista seurata toisen pelaajan peli\u00e4 reaaliaikaisesti internetselaimessa.
\n\u201dSe on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4, melkein kuin leffaa katsoisi\u201d, kertoo Saari.
\nYksi pelikerta voi kest\u00e4\u00e4 kymmenenkin tuntia. Peliss\u00e4 on tunnetta mukana, koska yksikin suuri virhe koituu pelihahmon kohtaloksi.
\n\u201dEn olisi varmaan jaksanut pelata mit\u00e4\u00e4n roguelike\u00e4 l\u00e4pi, ellei Lasse olisi siin\u00e4 tsemppaamassa\u201d, sanoo Saari.
\nSaaren ja Laukkasen mukaan parasta on onnistumisen tunne, kun p\u00e4\u00e4see eteenp\u00e4in todella haastavissa tilanteissa.
\n\u201dPelaajilla on hauska motto: losing is fun. Mit\u00e4 hienommalla tavalla h\u00e4vi\u00e4\u00e4, sit\u00e4 hienompaa se on ja nettiin tulee hienoja tarinoita\u201d, kertoo Saari.<\/p>\n

Useita vanhoja roguelike-pelej\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n edelleen ja silloin t\u00e4ll\u00f6in ilmestyy my\u00f6s uusia haastajia. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on pelitutkija ja ammattipelaaja Mark R. Johnsonin tekem\u00e4 Ultima Ratio Regum, joka on viel\u00e4 kehitysvaiheessa. Johnson bloggaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti projektinsa etenemisest\u00e4.<\/a>
\nSaari haaveilee tekev\u00e4ns\u00e4 joskus oman rogueliken. Grafiikkaan ei tarvitse panostaa ainakaan alkajaisiksi, koska ASCII-pohjaisesta pelist\u00e4 voi aloittaa.
\n\u201dToisaalta koodi itsess\u00e4\u00e4n on todella paljon vaikeampaa moneen muuhun peligenreen verrattuna. Peliss\u00e4 on niin paljon interaktiota eri asioiden v\u00e4lill\u00e4\u201d, sanoo Saari.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Roguelikej\u00e4 on nyt joka puolella. N\u00e4in kertoo amerikkalainen pelikirjailija John Harris Roguelike Radion haastattelussa maaliskuussa 2016, jolloin julkaistiin h\u00e4nen kirjoittamansa e-kirja @Play: Exploring Roguelike Games. \u201dRogueliket ovat nyt sit\u00e4, mit\u00e4 RPG-pelit olivat kymmenisen vuotta sitten\u201d, kertoo Harris Roguelike Radiolle. Roguelike-pelien perusominaisuudet on kuvailtu kansainv\u00e4lisess\u00e4 roguelike-pelien kehityskonferenssissa vuonna 2008. T\u00e4m\u00e4 Berliinin tulkintana tunnettu m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":157,"featured_media":1545,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[172],"tags":[494,495],"class_list":["post-1544","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-features","tag-roguelike","tag-yhteisollisyys","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1544","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/157"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1544"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1544\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1545"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1544"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1544"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1544"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}