{"id":1452,"date":"2016-04-19T08:54:58","date_gmt":"2016-04-19T05:54:58","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=1452"},"modified":"2016-04-19T08:54:58","modified_gmt":"2016-04-19T05:54:58","slug":"esikoululaiset-pelitutkimuksen-kohteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/esikoululaiset-pelitutkimuksen-kohteena\/","title":{"rendered":"Esikoululaiset pelitutkimuksen kohteena"},"content":{"rendered":"

Lasten #pelitutkimus menetelmi\u00e4 ovat paripelaaminen ja \u00e4\u00e4neen ajattelu. Pelin tapahtumia kerrataan pehmoleluilla. <\/em>
\nDigitaalisia pelej\u00e4 ja niiden yhteytt\u00e4 oppimiseen on tutkittu paljon ja erilaisia teorioita aiheen tiimoilta on useita. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n tabletilla pelattavaan tunteiden hallintaan liittyv\u00e4\u00e4n peliin sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekij\u00f6it\u00e4, jotka kiehtovat esikouluik\u00e4isi\u00e4 pelaamaan tunnepelej\u00e4.<\/p>\n

Annika Waern ja Gunnar Bohnen tutkimuksessa esikoululaiset pelasivat tabletilla Peppy Pals -peli\u00e4, miss\u00e4 ideana on opettaa lapsille tunteita ja tunnetiloja el\u00e4inhahmojen avulla. Pelaajan hiiren napautuksilla pelihahmot etenev\u00e4t erilaisissa tunnetiloja her\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 tilanteissa. Kiinnostavaa artikkelissa on tutkimusmenetelm\u00e4t, joita on k\u00e4ytetty lasten pelaamista tutkittaessa. Lapset ovat herkki\u00e4 tutkimuksen kohteita ja vaativat erilaisia tutkimusmenetelmi\u00e4 kuin aikuiset.<\/p>\n

Esitutkimuksessa lapset saivat pelata viikon ajan Peppy Pals-peli\u00e4 halutessaan sek\u00e4 kotona ett\u00e4 esikoulussa. Viikon lopussa muutamaa lasta pyydettiin esittelem\u00e4\u00e4n pelin tapahtumia pareittain tutkijalle, joka teki muistiinpanoja asiasta. Esitutkimusta ei kuvattu eik\u00e4 \u00e4\u00e4nitetty. T\u00e4m\u00e4 tekee tilanteesta luonnollisemman eik\u00e4 lapsia j\u00e4nnit\u00e4, mik\u00e4 saattaisi vaikuttaa tutkimustulokseen.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4tutkimuksessa lapsia pyydettiin pelaamaan pareittain. N\u00e4in pelihetken toivottiin synnytt\u00e4v\u00e4n keskustelua lasten v\u00e4lille sek\u00e4 pelikaveri toisi my\u00f6s turvaa kuvattuun tutkimustilanteeseen. Tutkija ohjasi lapsia tabletin pit\u00e4miseen k\u00e4siss\u00e4 sek\u00e4 pyysi heit\u00e4 ajattelemaan pelin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t ajatukset \u00e4\u00e4neen eli ‘think aloud’ -metodiin. Pelisession j\u00e4lkeen heid\u00e4t palkittiin ja pyydettiin leikkim\u00e4\u00e4n pehmoleluilla juuri pelattu peli eli esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pehmoleluilla samoja asioita mit\u00e4 pelin animaatiopelihahmot olivat peliss\u00e4 tehneet. T\u00e4m\u00e4n tutkimusmenetelm\u00e4 vaikuttaa hyvin lapsil\u00e4ht\u00f6iselt\u00e4 – pyydet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n asioita (leikki\u00e4), mik\u00e4 on luonnollinen tapa lapsille toimia.<\/p>\n

Pelisessio ja pehmoleluleikki tallenteet analysoitiin kahdessa osassa. Ensin tallenteista koostettiin ne osat, miss\u00e4 oli erotettavissa lasten ilmaisua puheella tai muulla tavoin pelaamiseen, tablettiin, toiseen lapseen tai tutkijaan. Toisessa osassa ilmaisutavat koostettiin kirjalliseen muotoon, mist\u00e4 tuloksia pystytiin muodostamaan.<\/p>\n

N\u00e4iden menetelmien avulla saatiin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 uutta tietoa esikouluik\u00e4isten pelaamisesta tabletilla. Menetelmist\u00e4 nousi esiin turvallisuuden tunteen tuominen, mit\u00e4 haettiin peliparilla. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus kaverin kanssa auttoivat tutkijoita my\u00f6s saamaan irti enemm\u00e4n tutkittavista lapsista puheen, keskustelun ja kehonkielen muodossa.<\/p>\n

Menetelmien avulla saatiin ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa, joiden p\u00e4\u00e4tuloksiksi nousivat lasten hyv\u00e4 ymm\u00e4rrys pelin sosiaalisista ja tunteisiin liittyvist\u00e4 elementeist\u00e4, vaikka peli sis\u00e4lsi hyvin v\u00e4h\u00e4n interaktiivisuutta. Erityisesti kehonkielell\u00e4 reagointi korostuu lasten tabletilla pelaamisessa. Laitteena tablet on helppo pit\u00e4\u00e4 k\u00e4siss\u00e4 ja kirjoittajat kannustavatkin suunnittelemaan enemm\u00e4n tabletin ominaisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 pelej\u00e4, miss\u00e4 itse tablet on pelilautana ja tehokkaammin mukana fyysisen\u00e4 pelielementtin\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Artikkeli: Affective and Bodily Involvement in Children\u2019s Tablet Play<\/p>\n

Kirjoittajat: Annika Waern & Gunnar Bohn\u00e9<\/p>\n

Julkaistu: DiGRA ’15 – Proceedings of the 2015 DiGRA International Conference<\/a><\/p>\n

Julkaisuosoite: http:\/\/www.digra.org\/wp-content\/uploads\/digital-library\/449ede37988250fe6b19f106520a3e9b2.pdf<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lasten #pelitutkimus menetelmi\u00e4 ovat paripelaaminen ja \u00e4\u00e4neen ajattelu. Pelin tapahtumia kerrataan pehmoleluilla. Digitaalisia pelej\u00e4 ja niiden yhteytt\u00e4 oppimiseen on tutkittu paljon ja erilaisia teorioita aiheen tiimoilta on useita. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n tabletilla pelattavaan tunteiden hallintaan liittyv\u00e4\u00e4n peliin sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tekij\u00f6it\u00e4, jotka kiehtovat esikouluik\u00e4isi\u00e4 pelaamaan tunnepelej\u00e4. Annika Waern ja Gunnar Bohnen tutkimuksessa esikoululaiset pelasivat tabletilla Peppy […]<\/p>\n","protected":false},"author":31,"featured_media":1454,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[429,445,446,347],"class_list":["post-1452","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","tag-lapset","tag-pelitutkimus","tag-tablet","tag-tunnepelit","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1452","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/31"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1452"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1452\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1452"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1452"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1452"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}