{"id":1302,"date":"2016-02-14T22:01:46","date_gmt":"2016-02-14T20:01:46","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=1302"},"modified":"2016-02-14T22:01:46","modified_gmt":"2016-02-14T20:01:46","slug":"sukellus-japanilaiseen-pelikulttuuriin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/sukellus-japanilaiseen-pelikulttuuriin\/","title":{"rendered":"Sukellus japanilaiseen pelikulttuuriin"},"content":{"rendered":"<p>Arcade Mania-kirja esittelee Japanin pelihalleja, niiden pelej\u00e4 sek\u00e4 pelaajia. Kirja on jaettu yhdeks\u00e4\u00e4n eri lukuun, joista jokainen k\u00e4sittelee yht\u00e4 pelihallipelien osa-aluetta. Jokaisessa luvussa esille on nostettu my\u00f6s yksi tai useampi pelaaja, joka on innostunut kyseisest\u00e4 aihealueesta. Mukana on lis\u00e4ksi pelintekij\u00f6iden haastatteluja sek\u00e4 katsauksia peligenrejen ja yksitt\u00e4isten pelien historiaan. Teos on kooltaan aika pieni, vain A5 kokoinen. Sivuja on 185 ja kannet ovat pehme\u00e4t. Kirjassa on vuorotellen v\u00e4rillisi\u00e4 ja mustavalkoisia aukeamia ja kuvia on paljon. Taitto on s\u00f6p\u00f6\u00e4, v\u00e4rik\u00e4st\u00e4, levotonta ja hyvin teemaan sopivaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\nEnsimm\u00e4inen luku esittelee &#8220;ufo-catcher&#8221;-kabinetit, joista yritet\u00e4\u00e4n saada palkintoja mekaanisten kourien avulla. Luvun pelaaja on Yuka Nakajima, jonka tavoite on pelastaa mahdollisimman monta Rilakkuma-pehmonallea pelihallien kabineteista.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade2.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1303\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1303 alignleft\" src=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade2.jpg\" alt=\"arcade2\" width=\"320\" height=\"240\" srcset=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade2.jpg 320w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade2-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/a>Toinen luku kertoo japanilaisten teinitytt\u00f6jen suosikkiharrastuksesta, tarrakuvaposeerauksesta. Vaikka tarrakuvakoneita ei mitenk\u00e4\u00e4n voi laskea peleiksi, ovat ne niin t\u00e4rke\u00e4 osa pelihallikulttuuria, ett\u00e4 ne ansaitsevat oman lukunsa. Kyseess\u00e4 ovat siis valokuvauskopit, jotka tulostavat kuvat tarra-arkeille. Mutta asiaan kuuluu my\u00f6s kuvien koristelu ja parantelu. Kopeissa on lcd-n\u00e4yt\u00f6t, joiden avulla poseeraajat voivat valita kuville tietokoneella tehtyj\u00e4 taustoja, kirjoittaa kuviin viestej\u00e4 sek\u00e4 valita niihin muitakin koristeita. Kamera ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ota vain tylsi\u00e4 naamakuvia, vaan kokovartalokuvat ja puolivartalokuvat ovat my\u00f6s mahdollisia. Jotkut kamerat jopa tekev\u00e4t poseeraajan kasvoista s\u00f6p\u00f6mm\u00e4t suurentamalla silmi\u00e4 ja tasoittamalla ihoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\nKolmas luku keskittyy rytmipeleihin, eli peleihin jossa tanssitaan tai soitetaan instrumentteja. Tanssipeli Dance Dance Revolution, dj-peli Beatmania ja rumpupeli Taiko no Tatsujin saavat eniten palstatilaa, mutta my\u00f6s l\u00e4nsimaissa v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja pelej\u00e4 sivutaan.\u00a0Nelj\u00e4s luku kertoo bullet hell-ampumispeleist\u00e4, jossa pelaajan ohjaama alus joutuu navigoimaan luotisateen l\u00e4pi kuolematta. N\u00e4iss\u00e4 peleiss\u00e4 pelaajalta vaaditaan nopeita hoksottimia, nopeita reaktioita ja uskallusta.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\nViidennen luvun teema on tappelupelit. Niiss\u00e4 pelaaja taistelee joko tietokonetta tai toista pelaajaa vastaan ja tavoitteena on piest\u00e4 vastustajan hahmo perusteellisesti. Japanissa pelikabinetit on sijoitettu yleens\u00e4 vastakkain ja yksinpeli tietokonetta vastaan voi muuttua miss\u00e4 vaiheessa tahansa taisteluksi ihmispelaajaa vastaan. Pelietikettiin kuuluu, ett\u00e4 vastustajan kasvoja ei kurkita ja kaksinpeli on n\u00e4in anonyymi\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\nKuudes luku keskittyy peleihin, joissa onnella on suuri merkitys. N\u00e4ihin kuuluvat muun muassa pachinko-peliautomaatit ja erilaisista tiilist\u00e4 koostuva mahjong. Seitsem\u00e4s luku k\u00e4sittelee erikoiskabinetteja, jotka on muotoiltu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi moottoripy\u00f6rilt\u00e4 tai autoilta. Toiseksi viimeinen luku esittelee retropelej\u00e4, joiksi kirjassa on m\u00e4\u00e4ritelty pelit 1970-luvulta 1990-luvun alkuun. Viimeinen luku keskittyy peleihin, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t ker\u00e4ilykortteja ja elektronisia pelilaitteita.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade3.jpg\" rel=\"attachment wp-att-1304\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-full wp-image-1304\" src=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade3.jpg\" alt=\"arcade3\" width=\"320\" height=\"240\" srcset=\"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade3.jpg 320w, https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-content\/uploads\/2016\/03\/arcade3-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/a>Kirja on kirjoitettu mielenkiintoisesti ja mukaansatempaavasti ja sit\u00e4 lukiessa oppii paljon hauskaa nippelitietoa pelien historiasta. Lyhyen sivum\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 takia mit\u00e4\u00e4n ei ehdit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 kovin syv\u00e4llisesti, mutta lukija saa silti hyv\u00e4n k\u00e4sityksen aiheista. Japanissa pelihallikulttuuri el\u00e4\u00e4 ja voi hyvin ja Arcade Mania tarjoaa hauskan katsauksen erilaiseen pelaamiseen kuin mihin itse on tottunut. Minusta oli mielenkiintoisinta huomata esiteltyjen pelaajien erilaisuus: Japanissa pelien pelaaminen ei ole rajoittunut tiettyyn sukupolveen tai tiettyyn sukupuoleen. Pelej\u00e4 pelaavat lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset. Pelaajia l\u00f6ytyy miehist\u00e4 ja naisista, opiskelijoista ja pukumiehist\u00e4. Pelaajia onyht\u00e4 paljon kuin on erilaisia pelej\u00e4kin.<\/p>\n<p>&nbsp;<br \/>\nSuosittelen kirjaa kaikille pelikulttuurista kiinnostuneille. Siit\u00e4 l\u00f6ytyy hauskaa ajanvietett\u00e4 sek\u00e4 t\u00e4ysin ummikolle, ett\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4mm\u00e4llekin harrastajalle!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Nimi: Arcade Mania! The Turbo-Charged World of Japan&#8217;s Game Centers<br \/>\nTekij\u00e4: Brian Ashcraft &amp; Jean Snow<br \/>\nJulkaisija: Kodansha International Ltd.<br \/>\nJulkaisuvuosi: 2008<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arcade Mania-kirja esittelee Japanin pelihalleja, niiden pelej\u00e4 sek\u00e4 pelaajia. Kirja on jaettu yhdeks\u00e4\u00e4n eri lukuun, joista jokainen k\u00e4sittelee yht\u00e4 pelihallipelien osa-aluetta. Jokaisessa luvussa esille on nostettu my\u00f6s yksi tai useampi pelaaja, joka on innostunut kyseisest\u00e4 aihealueesta. Mukana on lis\u00e4ksi pelintekij\u00f6iden haastatteluja sek\u00e4 katsauksia peligenrejen ja yksitt\u00e4isten pelien historiaan. Teos on kooltaan aika pieni, vain A5 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":17,"featured_media":1305,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[172],"tags":[],"class_list":["post-1302","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-features","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1302"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1302\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1305"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1302"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1302"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}