{"id":1045,"date":"2016-02-03T22:50:44","date_gmt":"2016-02-03T20:50:44","guid":{"rendered":"http:\/\/playlab.uta.fi\/?p=1045"},"modified":"2016-02-03T22:50:44","modified_gmt":"2016-02-03T20:50:44","slug":"naiset-digitaalisten-pelien-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/naiset-digitaalisten-pelien-maailmassa\/","title":{"rendered":"Naiset digitaalisten pelien maailmassa"},"content":{"rendered":"<p>Susanna Saarela, Anita Nuopponen &amp; Olli Raatikainen<br \/>\nArtikkelissa tutkitaan, miten digitaalisia pelej\u00e4 pelaavien naisten kielelliset keinot kuvaavat heihin kohdistuvia asenteita, sek\u00e4 miten heid\u00e4n kiinnostuksensa ja sitoutuneisuutensa pelaamiseen n\u00e4kyv\u00e4t aineistossa.<\/p>\n<p>Aineisto on koottu verkkokyselyst\u00e4, johon vastasi 622 digitaalisia pelej\u00e4 pelaavaa naista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n kyselyn kohtaan: \u201dOletko kokenut pelaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 tai kohdannut loukkaavia mielipiteit\u00e4 koska olet nainen?\u201d ja avoimeen kysymykseen. Aineistossa tuli esiin puolustuskannalla olo, joten Saarela, Nuopponen ja Raatikainen p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t muodostaa analyysins\u00e4 Jokisen puolustavan retoriikan keinojen varaan.<\/p>\n<p>Vuonna 2008 naisia oli digitaalisten pelien pelaajana 33%. Silti maskuliiniset mielikuvat pelaamisesta ovat vahvoja, eik\u00e4 pelej\u00e4 esimerkiksi markkinoida juurikaan naispelaajille.<\/p>\n<p>Vajaa viidesosa verkkokyselyyn vastanneista naispelaajista oli kokenut syrjint\u00e4\u00e4 sukupuolensa perusteella. Sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin perusteella syrjint\u00e4 esiintyi erityisesti naisten pelitaitojen v\u00e4h\u00e4ttelyn\u00e4, v\u00e4ittein\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 naiset eiv\u00e4t voi pelata samoja pelej\u00e4 miesten kanssa, ja ett\u00e4 peliharrastus on miesten harrastus sek\u00e4 nimittelyn\u00e4 ja ahdisteluna.<br \/>\nKun naispelaajien vastauksia verrataan peliharrastuksen kestoon, selvisi ett\u00e4 yli seitsem\u00e4n vuotta pelanneet luottivat pelitaitoihinsa kun taas alle seitsem\u00e4n vuotta pelanneiden vastauksista heijastui ep\u00e4varmuus harrastuksesta ja stereotyyppinen n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n<p>Artikkelissa l\u00e4hemp\u00e4\u00e4n kielelliseen analyysiin otettiin negatiiviset kokemukset. Vastauksissa n\u00e4kyy puolustavaa retoriikkaa, jonka Jokinen m\u00e4\u00e4rittelee keinoksi, jolla vahvistetaan omaa asemaa siten ett\u00e4 sit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4isi vahingoittamaan. Sen vastakohta on hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 retoriikka, jolla pyrit\u00e4\u00e4n vahingoittamaan vasta-argumenttia. Argumentaatiossa keskeist\u00e4 on kategorisointi, eli miten kielellisill\u00e4 valinnoilla luokitellaan asioita ja ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>Tekij\u00e4\u00e4 kategorisoitiin vastauksissa l\u00e4hinn\u00e4 s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n neutraaleilla ilmaisuilla kuten pelaaja,mies ja poika. Ilmaisut kertovat henkil\u00f6n et\u00e4isest\u00e4 suhtautumisesta tekij\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Solvauksen kohteeksi joutuneita asioita ja ihmisi\u00e4 kategorisoitiin viiteen eri ryhm\u00e4\u00e4n: pelaaja, pelaajan pelitaidot, pelaama peli, peliharrastus ja ei selv\u00e4\u00e4 kohdetta. Kohteen nime\u00e4mist\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sukupuoleen tai syntyper\u00e4\u00e4n perustuvan syrjinn\u00e4n keinona ja stereotypioiden vahvistajana.<\/p>\n<p>Tekoa kategorisoivat ilmaukset kertovat vastaajan suhtautumisesta tekij\u00f6ihin. Berndtsonin mukaan henkil\u00f6agentilliset verbit voi jakaa merkitykselt\u00e4\u00e4n asenteellisesti negatiivisiin, kuten haukkua, positiivisiin kuten kehua sek\u00e4 neutraaleihin kuten sanoa, joilla ei ole asenteellista merkityst\u00e4.<\/p>\n<p>Muita retorisia keinoja, joita vastauksista eriteltiin ovat yksityiskohdilla ja kertomuksilla vakuuttaminen, liittoutumisasteen s\u00e4\u00e4tely, et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen omista intresseist\u00e4, numeerinen ja ei-numeerinen m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4minen, \u00e4\u00e4ri-ilmaisut ja vahvistaminen konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla.<\/p>\n<p>Aineistosta voi huomata, ett\u00e4 naispelaajiin suhtautuminen on edelleen hieman vanhanaikaista ja stereotypist\u00e4. Tosin pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vain vajaa viidesosa oli kokenut syrjint\u00e4\u00e4 eli pelimaailma on suhteellisen tasa-arvoinen paikka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Susanna Saarela, Anita Nuopponen &amp; Olli Raatikainen Artikkelissa tutkitaan, miten digitaalisia pelej\u00e4 pelaavien naisten kielelliset keinot kuvaavat heihin kohdistuvia asenteita, sek\u00e4 miten heid\u00e4n kiinnostuksensa ja sitoutuneisuutensa pelaamiseen n\u00e4kyv\u00e4t aineistossa. Aineisto on koottu verkkokyselyst\u00e4, johon vastasi 622 digitaalisia pelej\u00e4 pelaavaa naista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n kyselyn kohtaan: \u201dOletko kokenut pelaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 tai kohdannut loukkaavia mielipiteit\u00e4 koska [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":207,"featured_media":862,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[237],"tags":[],"class_list":["post-1045","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-game-research-highlights","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1045","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/users\/207"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1045"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1045\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media\/862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1045"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1045"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tuni.fi\/playlab\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1045"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}