Historian tohtoriohjelma, 240 op

- osaa tehdä itsenäistä tieteellistä tutkimusta

- omaa syvällisen näkemyksen omasta tieteenalastaan, ja tuntee oman tutkimusalueensa ajankohtaiset keskustelut

- hallitsee monipuolisesti tieteenalallaan käytettäviä lähestymistapoja ja osaa soveltaa ja muokata oman erityisalueensa teorioita ja tutkimusmenetelmiä

- pystyy osallistumaan keskusteluun tieteenalansa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tutkimuksensa merkityksestä

- tuntee tieteenalansa kentän siten, että hän pystyy ymmärtämään, seuraamaan ja edistämään alan tutkimusta ja tieteen kehitystä sekä toimimaan alansa asiantuntijana erilaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä

- hallitsee hyvän tieteellisen käytännön, tuntee tieteenfilosofisia kysymyksiä ja osaa soveltaa niitä tutkimustyössään

- hallitsee tutkimustyössä tarvittavat tiedonhankinnan ja aineistonhallinnan käytänteet

- osaa ajatella ja argumentoida itsenäisesti, kriittisesti ja rakentavasti sekä välittää tutkimustietoa sekä kirjallisesti että suullisesti

- ymmärtää ammattimaisen tutkijuuden vaatimukset ja osaa toimia aktiivisena kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenenä

Historian tohtoriohjelmassa koulutetaan tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on hyvät valmiudet analysoida yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa. Tämä tarkoittaa erityisesti muutoksen ymmärtämistä eli ilmiöiden ajallista, paikallista ja käsitteellistä vertailua. Tohtoriohjelman tavoitteena on vahvistaa väitöskirjatutkijan teoreettisia ja metodologisia taitoja, perehdyttää hänet oman alansa tutkimustraditioihin mutta myös antaa hänelle valmiuksia alan käytäntöjen uudistamiseen ja monitieteisessä tutkimusyhteisössä toimimiseen.

Tohtorin tutkinto historiassa antaa hyvät valmiudet tutkijan tehtävään ja lukuisiin hallinnon, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan vaativiin asiantuntijatehtäviin, joihin enemmistö tohtoreista sijoittuu. Tohtorin tutkinto antaa myös valmiuksia opiskelijoiden ohjaamiseen ja tutkimusryhmien johtamiseen.

Väitöskirjatutkijoiden tutkimusaiheet ovat hyvin monipuolisia, mutta valtaosa väitöskirjoista keskittyy oppiaineen vahvoille alueille. Näitä ovat modernisaation, kaupungistumisen ja kansalaisyhteiskunnan historia, kansainvälinen vuorovaikutus ja arjen historia Suomessa ja Euroopassa. Väitöskirjatutkija perehtyy syvällisesti omaan erityisalaansa, mutta hankkii myös laajan näkemyksen omasta oppialastaan yleisemmin.