Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma, 180 op

Kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija

• kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
• tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
• tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
• ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
• osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
• osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
• osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
• osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
• osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet

Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuva opiskelija osaa analysoida systemaattisesti niin kirjallisia kuin muitakin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekstikäytänteitä. Opiskelijalla on monipuoliset metodiset valmiudet eritellä ja vertailla kirjallisia esitystapoja, kulttuurisia konteksteja sekä tekstien tuottamiseen ja lukemiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija pystyy tuottamaan hyvin argumentoitua ja julkaisukelpoista asiatekstiä sekä kirjoittamaan analyyttisesti taiteen ja kulttuurin eri ilmiöistä. Opiskelija hallitsee tutkimuksen tekemisen perustaidot ja ymmärtää teorioiden, metodien ja aineistojen suhteita. Opiskelija pystyy omaehtoiseen tieteellisen tutkielman laadintaan sekä hallitsee akateemisen keskustelun ja kommentoinnin taidot. Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on kattava tietämys kirjallisuuden poetiikasta ja filosofiasta, kirjallisuushistoriasta, kirjallisuuden ja kulttuurin nykyilmiöistä sekä erilaisista tekstilajeista. Opiskelija tuntee suomalaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden perinteen, nykyvirtaukset sekä kirjallisuus- ja kulttuurielämään vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät. Opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen keskeiset paradigmat ja pystyy osallistumaan kriittisesti oman tieteenalansa keskusteluun.

Kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot:

Yhteiset opinnot 25op:

- Ihminen ratkaisee 5op

- Opiskeluvalmiudet 5op

- Viestintä- ja kieliopinnot 15op

Perusopinnot 25op

Aineopinnot 45op

Vapaasti valittavat opinnot 85op

- sisältyy vähintään yksi 20op kokonaisuus

Yhteensä 180op

Opiskelija perehtyy opintojensa kuluessa kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja menetelmiin sekä kirjallisuuden ominaispiirteisiin ja ilmiöihin. Opinnoissa painottuvat poetiikka, kertomuksen teoria, kirjallisuushistoria sekä kirjallisuusinstituution ja kirjallisten käsitteiden muutos. Koulutus tarjoaa ajantasaisen näkemyksen kirjallisuudesta osana taiteen ja kulttuurin kenttää sekä perehdyttää kirjallisten esitysmuotojen historiaan ja kirjallisuudentutkimuksen nykymetodeihin. Valmistuttuaan opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuudesta ja kirjallisuustieteestä oppialana.

Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistunut voi toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Globalisoituvassa ja medioituvassa maailmassa eri suunnista tulevilla kulttuurisilla esityksillä ja niihin kytkeytyvillä diskursseilla on yhä suurempi rooli todellisuuskäsitystemme tuottajina, identiteettityön välineinä ja maailman merkityksellistämisen malleina. Kirjallisuudentutkimus tarjoaa käsitteellisiä välineitä ja näkökulmia esitysten ja puhetapojen kriittiseen erittelyyn. Ohjelmasta valmistuu monenlaisiin työtehtäviin päteviä kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita. Lisäksi valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys.

HOPS-opettajat ja vastaanottoajat opetusperiodien aikana (jos erikseen mainittu, muuten sopimuksen mukaan):

Perusopinnot: Maria Laakso

Aineopinnot: Saija Isomaa, Maria Mäkelä, Lieven Ameel, Hanna Samola