Euroopan ja Pohjoismaiden poliittiset järjestelmät, 5 op

Nykymaailman lukuisissa maissa demokratisoituminen ja valtion­rakennus, päämääränä valtion vakautumisen edistäminen, tapahtuvat spontaanin, sisäsyntyisen kehityksen sijaan (tai ohessa) ulkoapäin tulevien paineiden ja houkutusvoiman alaisena. Kurssi tarkastelee tällaisia ulkoisia vaikuttamispyrkimyksiä ja erityisesti niiden merkitystä kohdemaan sisäiselle kehitykselle EU:n Länsi-Balkanille kohdistaman ehdollistamis­politiikan (engl. conditionality policy) ja tämän alueen maiden – Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Kroatian (EU-jäsen vuodesta 2013), Montenegron, Pohjois-Makedonian sekä Serbian – demokratia- ja valtiollisen kehityksen valossa.

Millaisena demokratian ja valtion kehitys näyttäytyy eri Länsi-Balkanin maissa? Millainen ja kuinka suuri rooli EU:n ehdollistamispolitiikalla, toisin sanoen kyseisten kohdemaiden sisäisen poliittisen kehityksen ehdollistumisella, on ollut tässä (vrt. spontaani, sisäsyntyinen kehitys)? Ja kertooko kohdemaiden vaihteleva edistyminen EU-tiellä demokratia- ja valtiollisen kehityksen etenemisestä käytännössä? Entä millainen merkitys demokratisoitumisella on valtion vakautumisen kannalta, millainen on näiden kehitysprosessien välinen dynamiikka?

Kurssin tarkoituksena on tuottaa opiskelijalle kokonaiskuva Länsi-Balkanin maiden poliittisista järjestelmistä ja niiden kehityksestä 1990-luvulta tähän päivään EU:n laajentumis- ja ehdollistamis­politiikan vaikutuksen alaisina sekä erilaisista demokratia- ja valtiollisen kehityksen empiirisen tutkimuksen työvälineistä.