Hyppää pääsisältöön
TAMKin opiskelijan käsikirja

Tutkintosääntö ja sitä täydentävät ohjeet​

TAMKin tutkintosääntö

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1.8.2023 ALKAEN

Hyväksytty TAMK Oy:n hallituksessa 7.6.2023.

1 KOULUTUSTEHTÄVÄ
1 § Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)
2 § Tutkinnot ja niissä toteutettava opetus
3 § Tilauskoulutus
4 § Ammatilliset opettajankoulutukset
5 § Jatkuva oppiminen
6 § Laadunhallinta

2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN
7 § Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen
8 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen
9 § Vaihtoehtoisten ammattiopintojen tai suuntautumisten valinta
10 § Tutkinto-ohjelman, suuntautumisen tai koulutusalan vaihto (tutkintonimike säilyy samana)
11 § Vaihto-opiskelijaksi ottaminen

3 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS
12 § Lukuvuosi
13 § Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi
14 § Lukuvuosimaksuvelvollisuus ja opiskeluoikeus
15 § Opiskeluoikeusaika (normiaika ja lakisääteinen lisäaika)
16 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen (harkinnanvarainen lisäaika)
17 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja uudelleen myöntäminen
18 § Sora-lainsäädännön soveltaminen

4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN
19 § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
20 § Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen (Ahotointi)
21 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja harjoittelun hyväksyminen
22 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen
23 § Kielitaito
24 § Opintojaksolle ilmoittautuminen
25 § Opintosuorituksen arviointi
26 § Oikaisupyyntö koskien opintosuorituksia ja hyväksilukuja
27 § Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen
28 § Opintojen vanhentuminen
29 § Todistukset
30 § Ristiinopiskelu ja ennakollinen hyväksiluku

5 MUUT SÄÄDÖKSET
31 § Saavutettava oppimis- ja toimintaympäristö
32 § Vilppi

6 VOIMAANTULO
33 § Voimaantulo

1 KOULUTUSTEHTÄVÄ

1 § Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)

TAMKin koulutustehtävä on Ammattikorkeakoululain (932/2014) ja Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen (1129/2014) mukainen.

Valtioneuvosto on toimiluvalla 11.12.2014 myöntänyt TAMKille ne koulutusvastuut, joissa voidaan järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatillista opettajankoulutusta.

TAMKin koulutusvastuut, niiden täsmennykset ja tutkintonimikkeet (Liite 1).

TAMKin opetus- ja tutkintokieli on suomi, mutta opetusta voidaan järjestää opetussuunnitelmien mukaisesti myös muilla kielillä.

Tutkintosääntöä tarkentavia ohjeita julkaistaan intrassa.


2 § Tutkinnot ja niissä toteutettava opetus

TAMKissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.


Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 210, 240 tai 270 opintopistettä.

TAMKin ammattikorkeakoulututkintojen opinnot koostuvat:

1) perus- ja ammattiopinnoista

2) vapaasti valittavista opinnoista

3) harjoittelusta ja

4) opinnäytetyöstä.

 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.

TAMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnot koostuvat

1) syventävistä ammattiopinnoista

2) vapaasti valittavista opinnoista ja

3) opinnäytetyöstä.

 

Opetuksen toteuttaminen

Tutkintoon johtava opetus toteutetaan opintojaksoina. Niiden laajuudet, tavoitteet, sisällöt, arviointikriteerit, opiskelumuodot ja muut suorituksiin liittyvät asiat ovat luettavissa TAMKin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta ja opintojaksokohtaisista toteutussuunnitelmista.

Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat hyväksyy TAMKin korkeakouluneuvosto. Niissä on otettu huomioon eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseen liittyvät vaatimukset. Opetussuunnitelmien kuvaamisessa ja opintojen mitoituksessa noudatetaan TAMKin korkeakouluneuvoston hyväksymiä opetussuunnitelmatyön periaatteita ja eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, jotka helpottavat tutkinto-ohjelmien vertailua myös kansainvälisesti.

Opintojen mitoituksessa käytetään ECTS-pisteytystä, jonka mukaisesti yksi lukuvuosi on 60 opintopistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan opintojakson suorittamiseen käyttämää keskimäärin 27 tunnin työpanosta, johon lasketaan kaikki opintojakson edellyttämä työ, kuten kontaktiopetus ja opiskelijan itsenäinen opiskelu.
 

Lisätietoja: Opintojen rakenne


3 § Tilauskoulutus

Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa tilauskoulutuksena (Ammattikorkeakoululaki 932/2014; 13 §). Tilauskoulutuksesta peritään maksu ja sitä tuotetaan ryhmille ammattikorkeakoulun ja tilaavan tahon allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti. Maksua ei voi periä EU:n kansalaiselta. Tilauskoulutuksen opiskelijavalinnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yleisiä hakukelpoisuusehtoja. Valmistuakseen tilauskoulutuksesta ja saadakseen tutkintotodistuksen opiskelijan tulee saavuttaa tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet. Tilauskoulutuksen opiskelijalla ei ole lakisääteistä oikeutta lisäaikaan opintojen loppuun saattamiseksi eikä poissaolo-oikeutta.


4 § Ammatilliset opettajankoulutukset

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus järjestää ammatillista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille tai opettajiksi aikoville.

Ammatillinen opettajankoulutus järjestää myös ammatillista erityisopettajankoulutusta ja ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta.

Ammatilliset opettajankoulutusopinnot sisältävät

1) kasvatustieteellisiä perusopintoja

2) ammattipedagogisia opintoja

3) opetusharjoittelua ja

4) muita opintoja.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen rakenne määritellään opetussuunnitelmassa.
 

Koulutusten laajuudet ovat 60 op.


5 § Jatkuva oppiminen

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen lisätä, kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Tampereen ammattikorkeakoulussa jatkuvaa oppimista tarjotaan tarpeeseen vastaavilla sisällöillä ja monipuolisilla toteutustavoilla, mm. erikoistumiskoulutuksina, avoimen ammattikorkeakoulun opintoina ja maahanmuuttajien valmentavina opintoina. Lisäksi mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen tarjotaan myytävän koulutuksen ja TKIO-toiminnan kautta.


Erikoistumiskoulutukset

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia. Niiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa.

Erikoistumiskoulutusta voivat järjestää ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta toimiluvan mukaisissa tutkinnoissa ja tutkintonimikkeissä sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Erikoistumiskoulutusten vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu on osapuolena ammattikorkeakoulujen keskinäisessä sopimuksessa. Opetushallitus pitää julkista luetteloa erikoistumiskoulutuksista.

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijan asema rinnastuu säädöstasolla tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevan opiskelijan asemaan. Erikoistumiskoulutuksen opiskeluoikeusaika määräytyy koulutuksen toteutusajan mukaisesti, opiskeluoikeusaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa kolmella kuukaudella. Erikoistumiskoulutuksen opiskelija ei voi ilmoittautua poissaolevaksi.
 

Avoin ammattikorkeakouluopetus

Ammattikorkeakoululain (L932/2014) mukaisesti avoimena ammattikorkeakouluopetuksena voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opiskeluoikeuden.

Avoin ammattikorkeakouluopetus on ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavassa koulutuksessa läsnä olevalle opiskelijalle maksuttomia, kun hän sisällyttää opinnot tutkintoonsa. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta on mahdollista hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän erillishaussa.


6 § Laadunhallinta

TAMKin laadunhallinta tukee toiminnan kehittämistä saatuun palaute- ja seurantatietoon pohjautuen. Opiskelijat, henkilöstö ja muut sidosryhmät antavat palautetta ja osallistuvat kehittämiseen. Palautteen antaminen on osa opiskelijan tehtäviä. Palaute käsitellään ja sitä hyödynnetään yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Osana käsittelyä annetaan vastaus saatuun palautteeseen. Kuvaus palautekäytännöistä ja toimintaohjeet löytyvät intrasta opiskelijan käsikirjasta.
 

Lisätietoja: Palaute koulutuksesta (intra.fi)

 

2 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN

7 § Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen

TAMKin korkeakouluneuvosto vahvistaa valintaperusteiden periaatteet. Koulutuksen vararehtori päättää hakukohteittain tutkintoon johtavan koulutuksen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisen opettajankoulutuksen valintaperusteista.

Opiskelijavalinnoissa käytetään yhteis- ja erillishakuja. Ammatillisten opettajankoulutusten valinnoissa käytetään opettajakorkeakoulujen yhteistä erillishakua. TAMK käyttää erilaisia valintatapoja ja valintakokeiden yksilöllisiä järjestelyitä varmistaakseen opiskelijavalinnan saavutettavuuden.

TAMK antaa sosiaali- ja terveysalaa sekä ammatillisiin opettajankoulutuksiin opiskelemaan pyrkivälle tiedon terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. TAMK harkitsee tapauskohtaisesti, onko aikaisemmalla peruutuspäätöksellä vaikutusta opiskeltavan alan kannalta.

Opiskelijaksi ottamisesta päättää koulutuksen vararehtori.

Opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta yhteishaussa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämään tai erillishauissa TAMKin määräämään ajankohtaan mennessä. Opiskelijaksi hyväksytyn on lisäksi ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun asettamaan määräaikaan mennessä tai hän menettää opiskeluoikeutensa. Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen asti, kunnes alkuperäiset haun perusteena käytetyt todistukset on tarvittaessa tarkastettu.

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta TAMKin määräämään ajankohtaan mennessä.

Opiskelijaksi hakenut voi pyytää TAMKin tutkintolautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskelijavalintaa koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Tutkintolautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.


8 § Siirto-opiskelijaksi ottaminen

Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettua opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy suomalaisesta korkeakoulusta toiseen.

Siirto-opiskelijaksi voidaan ottaa suomalaisessa korkeakoulussa kirjoilla oleva opiskelija, jolla on voimassa oleva opiskeluoikeus ja riittävä määrä tutkintoon sisällytettäviä opintoja käytettyyn opiskeluaikaan nähden. Siirron edellytyksenä on, että hakija täyttää siirtohaun valintaperusteet.

Toisesta suomalaisesta korkeakoulusta siirto-opiskelijoita otetaan vain lukukausien alussa ja siirtoa haetaan opintopolku.fi -palvelussa keväisin ja syksyisin.

Siirto-opiskelija on myös TAMKin sisällä tutkinto-ohjelmasta toiseen siirtyväksi hyväksytty opiskelija, jonka tutkintonimike vaihtuu.

TAMKin sisällä tutkinto-ohjelmasta toiseen siirtyviä opiskelijoita voidaan ottaa joustavasti jatkuvaa hakua hyödyntäen. Päätökset valinnoista tehdään pääsääntöisesti viikon 17 ja 45 jälkeen.

Ulkoisten ja sisäisten siirtojen osalta päätösesitykset valmistelee opinto-ohjaaja yhdessä osaamispäällikön tai hänen valtuuttamansa henkilön kanssa. Päätökset tekee koulutuksen vararehtori. Siirto-opiskelijan opiskeluoikeus ml. opiskeluoikeusaika siirtyy opiskelijan mukana uuteen tutkinto-ohjelmaan.

Jokainen siirtyvä opiskelija laatii ennen opintojen alkua alustavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta ilmenevät suoritettavat opinnot ja niiden ajoitukset. Opiskelija saa ohjausta opinto-ohjaajalta HOPSin laatimiseen. HOPSin hyväksyy tutkinnosta vastaava henkilö opintojen alkaessa. Tämän jälkeen opiskelija hakee sovitut hyväksiluvut.


9 § Vaihtoehtoisten ammattiopintojen tai suuntautumisten valinta

Niissä tutkinto-ohjelmissa, joissa on vaihtoehtoisia ammattiopintoja tai suuntautumisia, valinnat tehdään viimeistään kolmannen opiskeluvuoden aikana. Mikäli vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin tai suuntautumisiin ei voida ottaa kaikkia halukkaita, valintaperusteina ovat opiskelijan opintosuoritusten määrä ja opintomenestys muissa kuin vapaasti valittavissa opinnoissa. Päätöksen valinnasta tekee osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö.


10 § Tutkinto-ohjelman, suuntautumisen tai koulutusalan vaihto (tutkintonimike säilyy samana)

Saman koulutusalan sisällä siten, että tutkintonimike säilyy samana, opiskelijalla on mahdollisuus hakea tutkinto-ohjelman vaihtoa.

Jos hakija täyttää tutkinto-ohjelman hakukelpoisuuden, on opiskellut pääsääntöisesti yhden lukukauden ajan, on edennyt opinnoissaan hyvin ja opiskeluryhmässä on tilaa, osaamispäällikkö päättää vaihdosta hakemuksen perusteella.

Tutkinto-ohjelmaa vaihtanut opiskelija laatii tulevaan tutkinto-ohjelmaan opinto-ohjaajan avustuksella henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta ilmenee suoritettavat opinnot ja niiden ajoitus.

Oman tutkinto-ohjelman sisällä voi hakea suuntautumisen, koulutustyypin (päivä-, monimuoto-, verkkototeutus) tai koulutuspaikkakunnan vaihtoa, josta päättää osaamispäällikkö.

Koulutusalalta toiselle siirtyminen tai tutkinto-ohjelman vaihto koulutusalan sisällä siten, että tutkintonimike muuttuu, edellyttää sisäistä siirtohakumenettelyä (8 §) tai yhteishakua.


11 § Vaihto-opiskelijaksi ottaminen

Vaihto-opiskelijaksi hyväksytään opiskelijoita ainoastaan niistä ulkomaisista korkeakouluista, joiden kanssa TAMKilla on voimassa oleva sopimus.

TAMK ei hyväksy vaihto-opiskelijaksi hakijaa, jolle ei voida tarjota pyydettyjä opintoja. Lisäksi voidaan edellyttää esitietovaatimusten täyttymistä. Osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö hyväksyy vaihto-opiskelijan kansainvälisten asioiden suunnittelijan ja kv-koordinaattorin esityksestä.
 

3 ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS

12 § Lukuvuosi

TAMKin lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi jakaantuu periodeihin, jotka määritellään erikseen. Lukuvuoden kokonaisaikataulu julkaistaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä intrassa opiskelijan käsikirjassa.
 

Lisätietoja: Lukuvuoden aikataulut


13 § Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi

Säilyttääkseen opiskeluoikeutensa opiskelijan on opiskeluoikeusaikana ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi. Lakisääteisen lisäajan osalta kirjaus tapahtuu automaattisesti opiskelijarekisteriin, kun opiskelija on tehnyt hyväksytyn opintosuunnitelman PAKKI - opiskelijan työpöydällä.

Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia tutkintoon johtavissa tutkinto-ohjelmissa opiskelevia sekä ammatillisissa opettajankoulutuksissa opiskelevia. Jatkava opiskelija ilmoittautuu PAKKI - opiskelijan työpöydällä.

Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijan tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata yhteystietonsa. Opiskelija on velvollinen pitämään opiskelijarekisterissä olevat yhteystietonsa ajan tasalla koko opiskelunsa ajan.

Jos opiskelija ei ole ilmoittanut muuttuneita henkilö- tai yhteystietojaan TAMKiin, hän ei voi vedota saamatta jääneisiin tietoihin koskien esimerkiksi opiskeluoikeuttaan. Henkilötietomuutokset (esim. nimen muutos) opiskelijan tulee ilmoittaa viipymättä opiskelun palveluihin.

Ensimmäiseksi lukuvuodeksi opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi vain, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna:

1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;

2) tarvitsee vapaata opinnoistaan lapsensa hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä (53/2022); tai

3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.
 

Jatkava opiskelija ilmoittautuu joko

- läsnä olevaksi koko lukuvuodeksi tai

- poissaolevaksi koko lukuvuodeksi tai

- läsnä olevaksi syyslukukaudeksi ja poissaolevaksi kevätlukukaudeksi tai

- poissaolevaksi syyslukukaudeksi ja läsnä olevaksi kevätlukukaudeksi.

 

Opintojaan jatkava opiskelija ilmoittautuu viimeistään 31.7. läsnä- tai poissaolevaksi seuraavalle lukuvuodelle. Lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ilmoittautuu viimeistään 31.5. mennessä maksamalla ensimmäisen osan seuraavan lukuvuoden lukuvuosimaksusta. Opiskelija voi halutessaan muuttaa kevätlukukaudelle tekemäänsä ilmoittautumista 30.11. mennessä ottamalla yhteyttä opiskelun palveluihin. Opiskelijan, jolle osaamisyksikön johtaja on myöntänyt opiskeluoikeusaikaan harkinnanvaraisen lisäajan, läsnäolotieto viedään opiskelijarekisteriin opiskelun palveluiden toimesta myönnetyn lisäajan mukaisena.

Opiskelija voi tehdä läsnäoloilmoitukseensa (läsnä/poissa oleva) muutoksen kesken lukuvuoden sähköisellä lomakkeella, joka löytyy opiskelijan käsikirjasta intrasta. Opiskelun palvelut tallentaa muutostiedon opiskelijarekisteriin. Kesken lukukauden poissa olevaksi tehty muutos kuluttaa opiskeluoikeutta kuluvan lukukauden kokonaan.

Opiskelijan, jolle osaamisyksikön johtaja on myöntänyt opiskeluoikeusaikaan harkinnanvaraisen lisäajan, läsnäolotieto siirtyy opiskelijarekisteriin myönnetyn lisäajan mukaisena.

Erikoistumiskoulutuksissa opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta.
 

Poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija

Poissaolevaksi opintojensa aikana ilmoittautunut opiskelija ilmoittautuu viimeistään 31.7. läsnä- tai poissaolevaksi seuraavalle lukuvuodelle. Ensimmäisen lukuvuoden poissaolevana ollut opiskelija ilmoittautuu ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla. Opiskeluoikeusaikaan lisäajan saaneella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissaolevaksi. Tarkemmat ohjeet läsnä-/poissaoloilmoittautumiselle löytyvät intran opiskelijan käsikirjasta.

Poissa olevalla opiskelijalla on käytössään TUNI-tunnukset ja opiskelijasähköposti, mutta ei kulkuoikeutta TAMKin tiloihin.

Poissa olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla ei ole opintojen suoritusoikeutta. Poissa olevalla opiskelijalla ei ole myöskään oikeutta opinto- tai ateriatukeen, matka-alennuksiin eikä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviin etuihin.

TAMK ei järjestä erikseen opintoja, jotka ovat muuttuneet tai loppuneet opiskelijan poissaolon aikana.
 

Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti

Ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti tarkoittaa opiskeluoikeuden menettämistä. Tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuden uudelleen hakemiselle ja myöntämiselle löytyvät intran opiskelijan käsikirjasta.
 

Lisätietoja:

Opintojen aloitus – ilmoittaudu opiskelijaksi

Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Unohtuiko ilmoittautuminen


14 § Lukuvuosimaksuvelvollisuus ja opiskeluoikeus

Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan on suoritettava lukuvuosimaksut ammattikorkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Lukuvuosimaksun laiminlyöminen johtaa opiskeluoikeuden menetykseen. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on lukuvuosimaksun, viivästysmaksujen (5 % maksun summasta per myöhästymiskuukausi) sekä käsittelymaksun maksaminen. Maksuvelvollisuus koskee kaikkia lukukausia, jolloin opiskelija on läsnä oleva ja hänellä on voimassa oleva opiskeluoikeus. Lukuvuosimaksun palautus harkitaan aina tapauskohtaisesti ja myönnetään vain seuraavilla perusteilla: kielteinen oleskelulupapäätös tai lakisääteisten vapautusperusteiden syntyminen (myönnetty kansalaisuus/oleskelulupa). Lisäksi vuosina 2017–2019 aloittaneiden opiskelijoiden osalta hyväksytty kansainvälisen liikkuvuusjakson päätös (opiskelijavaihto/kansainvälinen harjoittelu) voi olla peruste lukuvuosimaksun palautukselle.

Siirto-opiskelijoiden lukuvuosimaksuvelvollisuus määritellään opiskelijaksi ottamisen yhteydessä. Jos alkuperäinen siirron perusteena ollut opiskeluoikeus on alkanut koulutuksessa, jossa opiskelija ei ollut lukuvuosimaksuvelvollinen, ei hän ole maksuvelvollinen myöskään siirron jälkeen. Mikäli opiskelijalla on ollut aiemmassa korkeakoulussa myönnetty huojennus lukuvuosimaksuvelvollisuudesta, se ei siirry opiskeluoikeuden siirtyessä korkeakoulusta toiseen.

Kaksoistutkintototeutuksissa yhteistyökorkeakoulujen EU-ETA-maiden ulkopuolisiin opiskelijoihin sekä bilateraalisten sopimusten mukaisiin opiskelijoihin sovelletaan lukuvuosimaksua asianomaisen kaksoistutkintosopimuksen mukaisesti.
 

Apurahajärjestelmä

Ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tukemiseksi. Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden huojennus ensimmäisen vuoden lukuvuosimaksusta voi olla enintään 50 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden osalta enintään 20 %, kun opiskelija ottaa sitovasti paikan vastaan annettuun määräaikaan mennessä.

Seuraavina vuosina huojennus myönnetään opintomenestyksen perusteella erikseen määriteltävien kriteerien mukaisesti, jotka täsmennetään TAMKin toimintaohjeissa/intran opiskelijan käsikirjassa.
 

Lisätietoja: Vuosikurssikohtaiset ohjeet


15 § Opiskeluoikeusaika (normiaika ja lakisääteinen lisäaika)

Opinnot on suoritettava opiskeluoikeusaikana. Opiskeluoikeusaika alkaa, kun hakija on ottanut opiskelupaikan vastaan, TAMK on kirjannut hänet opiskelijaksi ja opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi.

Opiskelija on velvollinen pitämään opiskelijarekisterissä olevat yhteystietonsa ajan tasalla koko opiskelunsa ajan.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen normiaika on 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 3,5 vuotta, 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 4 vuotta ja 270 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa 4,5 vuotta.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka vapaan pitämisestä lapsen hoitamiseksi tämän syntymän tai adoption yhteydessä taikka oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemättömyydestä opintojensa aloittamiseen.

Siirto-opiskelijan oikeus suorittaa tutkinto määräytyy siirrossa saadun opiskeluoikeuden mukaisen tutkinnon perusteella. Tutkinnon suorittamisaikaan lasketaan myös se läsnä- ja poissaoloaika, jonka opiskelija on jo käyttänyt siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden aikana.
 

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden normiaikaa pidemmässä ajassa (lakisääteinen lisäaika) eli opiskeluoikeusaikana (L932/2014 § 30). Ammattikorkeakoulututkintoon täydentävät opinnot eli muuntokoulutus on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden suunniteltua kestoa pidemmässä ajassa.

Opiskelijan on esitettävä suunnitelma normiajan ylittävästä opiskelusta viimeistään marraskuun lopussa (30.11.) tai toukokuun lopussa (31.5.).  Suunnitelman tulee pohjautua yhdessä opettajatuutorin tai opinto-ohjaajan kanssa tehtyyn opintosuunnitelmaan. Opiskelija toimittaa suunnitelman tarkistettavaksi PAKKI-opiskelijan työpöydän kautta. Lakisääteinen lisäaika myönnetään opintojen loppuun saattamisen edellyttämän tarpeen mukaisena. Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan lisäaika myönnetään aina kokonaisena vuotena.
 

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen normiaika on määritelty tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa. Kokopäiväopiskelijalla on kuitenkin oltava mahdollisuus ammattikorkeakoululain (20.3.2015/325) 14 § mukaan suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opinnot vuodessa ja 90 opintopisteen laajuiset opinnot 1,5 vuodessa (tavoitteellinen suorittamisaika). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opinnot on suoritettava viimeistään yhtä vuotta niiden normiaikaa pidemmässä ajassa eli opiskeluoikeusaikana.
 

Ammatilliset opettajankoulutukset

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa opinnot on suoritettava opiskeluoikeusaikana, joka on kolme vuotta.
 

Tilauskoulutukset

Opiskeluoikeusaika tilauskoulutuksissa määräytyy tehdyn sopimuksen mukaisesti.

 

16 § Opiskeluoikeusajan jatkaminen (harkinnanvarainen lisäaika)

Mikäli opiskelija ei saa suoritettua opintojaan opiskeluoikeusaikana, hänen tulee hakea harkinnanvaraista lisäaikaa PAKKI - opiskelijan työpöydällä. Päätöksen lisäajasta tekee osaamisyksikön johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö ennen opiskeluoikeusajan päättymistä eli viimeistään marraskuun lopussa (30.11.) tai toukokuun lopussa (31.5.). Valmistuakseen opiskelija laatii opintosuunnitelman aikatauluineen yhdessä opinto-ohjaajan tai muun nimetyn henkilön kanssa. Opiskelijan on esitettävä ne erityiset syyt, joilla hän perustelee hakemustaan. Opiskeluoikeuden harkinnanvarainen lisäaika voidaan myöntää vähäisiin tutkinnosta tai opinnoista puuttuviin osiin, jos valmistuminen lisäaikana on mahdollista. Harkinnanvarainen lisäaika voidaan myöntää yksilöllisin perustein mm. terveydellisistä tai muista perustelluista syistä johtuen. Harkinnanvaraista lisäaikaa voi hakea lukukaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti enintään vuodeksi. Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan lisäaika myönnetään aina kokonaisena vuotena.

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa harkinnanvaraista lisäaikaa voidaan myöntää pääsääntöisesti yhdeksi lukukaudeksi. Lisäaikaa ei myönnetä, mikäli opiskelijalla on jo tutkintoon tai opintoihin vaadittavat suoritukset.

Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksenmukainen maksu.
 

Lisätietoja: Lisäaika



17 § Opiskeluoikeuden menettäminen ja uudelleen myöntäminen

Opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija, joka on laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa normiaikana läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskelija, joka ei ole määräaikana hakenut lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa.

Edellä mainituista syistä menetetystä opiskeluoikeudesta ei ilmoiteta erikseen.

Opiskelija, jolle ei ole myönnetty harkinnanvaraista lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa ja saa päätöksen tiedoksi.
 

Opiskeluoikeuden uudelleen myöntäminen

Mikäli opiskelija on opiskeluoikeusaikana laiminlyönyt ilmoittautumisvelvollisuutensa ja hakee opiskeluoikeutta uudelleen, se myönnetään aikaisintaan hakemuskuukauden alusta alkaen. Sähköisen hakemuksen käsittelee opiskelun palvelut. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksenmukainen maksu. Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan on lisäksi maksettava mahdollinen puuttuva lukuvuosimaksu.

Opiskelija, joka ei ole määräaikana tehnyt lakisääteiseksi lisäajaksi opintosuunnitelmaa PAKKI - opiskelijan työpöydällä tai ei ole hakenut harkinnanvaraista lisäaikaa opintoihinsa, voi hakea opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä koulutuksen vararehtorilta. Opiskelija valmistelee hakemuksen yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmat ohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa. Hakemuksen käsittelystä peritään asetuksenmukainen maksu.

Opiskelija voi hakea TAMKin tutkintolautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden uudelleen myöntämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. TAMKin tutkintolautakunnan päätöksestä opiskelijalla on oikeus hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Jos opiskelija haluaa luopua opiskeluoikeudestaan eli erota TAMKista, hänen tulee täyttää sähköinen eroilmoitus. Mikäli opiskelija myöhemmin haluaa jatkaa kesken jääneitä opintojaan, on hänen pääsääntöisesti haettava opiskelijaksi uudelleen normaalia hakumenettelyä käyttäen. TAMKista kirjallisesti eronneelle opiskelijalle voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää opiskeluoikeus uudelleen hakemuksesta koulutuksen vararehtorin päätöksellä. Valmistelu tehdään yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja hakemuksesta peritään asetuksenmukainen maksu. Tarkemmat ohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa.
 

Lisätietoja:

Opiskeluoikeuden uudelleen myöntäminen

Opiskeluoikeudesta luopuminen



18 § SORA-lainsäädännön soveltaminen

SORA eli soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädännön tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta sekä lisätä korkeakoulun mahdollisuuksia puuttua alalle soveltumattomuuteen. Tavoitteena on myös parantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä opiskelijan oikeusturvaa.

TAMKissa SORA-lainsäädäntö koskee sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmia. SORA-lainsäädäntöä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. Lisäksi sitä sovelletaan sosiaali- ja terveysalan avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoihin.
 

Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Opiskelijavalinnoissa arvioidaan hakijan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä muita laissa mainittuja asioita, jotka voivat olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle ja eivät ole kohtuullisin toimin poistettavissa (L932/2014 § 26).
 

Rikostaustaotteen esittäminen

Opiskelijan tulee TAMKin pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Mikäli opiskelija kieltäytyy rikostaustaotteen esittämisestä, häneltä voidaan pidättää opiskeluoikeus siihen saakka, kunnes hän on esittänyt rikostaustaotteen.
 

Opiskelijan ohjaus

Ennen mahdollista opiskeluoikeuden peruuttamista opiskelijalla on oikeus tulla kuulluksi. Yhdessä opiskelijan kanssa tulee pohtia mahdollisia tukitoimenpiteitä ja keinoja, joilla opiskelijaa voidaan tukea.
 

Opiskeluoikeuden pidättäminen

Jos opiskelija kieltäytyy TAMKin edellyttämistä terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen saakka, kunnes hän suostuu tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Päätöksen opiskeluoikeuden pidättämisestä tekee Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.

Opiskeluoikeuden pidättämisen menettelyohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa.
 

Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos

  • opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa
  • opiskelija ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä
  • opiskelija on hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen
  • opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksesta, joka voi olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle.

Ennen peruuttamispäätösesitystä opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja keskustelee opiskelijan kanssa mahdollisuudesta hakeutua tai siirtyä muuhun tutkinto-ohjelmaan.
 

Opiskeluoikeuden palauttaminen

Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen esteen poistuneen.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelta.

Opiskeluoikeuden peruuttamisen ja palauttamisen menettelyohjeet ovat intran opiskelijan käsikirjassa.
 

Lisätietoja:

SORA-menettelyohjeistus

Laki ammattikorkeakoululain 33§:n muuttamisesta (voimaan 1.1.2023)

 

4 OPINTOJEN SUORITTAMINEN

19 § Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)

Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) tutkintorakenteen ja tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman määräämissä rajoissa. Opiskelijan velvollisuutena on huolehtia henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ajantasaisuudesta ja tarkistaa se vuosittain yhdessä opettajatuutorin tai muun nimetyn henkilön kanssa. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta HOPSin suunnittelua varten.

Kun opiskelijan HOPS poikkeaa opetussuunnitelmasta (perus- ja ammattiopintojen osalta), tutkinnosta vastaava henkilö hyväksyy HOPSin.


20 § Opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen (Ahotointi)

Opintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja tai erillisellä sopimuksella sovittuja korkeakoulutasoisia opintoja. Aloittavat opiskelijat hakevat hyväksiluvut pääsääntöisesti ensimmäisen periodin aikana ja jatkavat opiskelijat kolme viikkoa ennen kyseisten opintojen alkua. Päätös hyväksiluvusta tehdään ennen opinnon alkua. Päätöksen hyväksiluvusta tekee tutkintovastaava tai osaamispäällikkö. Opintojen hyväksilukujen arvioinnit merkitään lähtökohtaisesti alkuperäisen arvioinnin mukaisina.
 

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Tunnustettavan osaamisen tulee olla tutkinto-ohjelman opintojaksojen osaamistavoitteiden mukaista. Aloitteen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Osaamisen tunnistaa ja tunnustaa opintojaksosta vastaava opettaja tai tutkinnosta vastaava henkilö.

Arvioinnissa noudatetaan pääsääntöisesti samaa arviointikriteeristöä ja arviointiasteikkoa kuin opintojaksoilla, jotka sisältävät vastaavat osaamistavoitteet. Harkinnan mukaan voidaan noudattaa myös arviointia suoritus hyväksytty (S).

Opintojen ja osaamisen hyväksilukemisen menettelyohjeet ovat intrassa.
 

Lisätietoja:

Osaamisen hyväksiluku

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen



21 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja harjoittelun hyväksyminen

TAMK noudattaa Euroopan unionin hyväksymää opintosuoritusten siirtojärjestelmää, joten ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot hyväksiluetaan ja harjoittelu hyväksytään täysimääräisinä suoritettavaan tutkintoon, mikäli suoritukset ovat ennakkoon sovitun mukaiset (Learning Agreement).

Ulkomaille vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee tehdä ennen lähtöään kirjallinen sopimus opintosuunnitelmasta (Learning Agreement -lomake). Opintosuunnitelman hyväksyy osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö yksikön kv-koordinaattorin esityksestä. Opintojen päätyttyä vastaanottavan vaihtokorkeakoulun tulee antaa opintosuoritusote ja/tai todistus, josta käy ilmi opintojen toteutuminen ja opintomenestys. Kv-koordinaattori kirjaa suoritukset opintorekisteriin ulkomaisen opintosuoritusotteen tai todistuksen mukaisesti.

Kaikki vaihtokorkeakoulussa hyväksytysti suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon.

Hyväksytysti suoritetut opinnot ja hyväksytty harjoittelu siirretään opiskelijarekisteriin seuraavan arviointiasteikon mukaisesti: A = kiitettävä (5), B = erittäin hyvä (4), C = hyvä (3), D = tyydyttävä (2), E = välttävä (1) ja FX = hylätty (0) tai poikkeustapauksissa merkinnällä suoritus hyväksytty (S).

Jos opiskelija ei suorita vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksoaan ennalta sovitulla tavalla, opiskelijalle mahdollisesti myönnetty apuraha voidaan periä takaisin osittain tai kokonaan. TAMKissa opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon ja harjoitteluun liittyvät keskeytyspäätökset ja kotimaahan kutsumiset sekä niihin liittyvät rahoituksen takaisinperintäpäätökset tekee koulutuksen vararehtori.

TAMK lähettää opiskelijoita ainoastaan niihin korkeakouluihin, joiden kanssa TAMKilla on voimassa oleva sopimus ja/tai erillis- tai vaihto-ohjelma.


22 § Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen

Opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen opintojensa ajan. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen ohjaukseen ja ottaa vastuu opintojensa edistymisestä.

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkinto-ohjelmaan kuuluvat opintojaksot ja niiden suositeltu etenemisen ajoitus. Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua opintojaksojen työmuotoihin siten, että opintojaksojen tavoitteet saavutetaan. Mikäli tavoiteltava osaaminen ja opintojen toteuttamistapa edellyttävät pakollista läsnäoloa, opettajan tulee kirjata se opintojakson toteutussuunnitelmaan Peppiin.

Opintojaksokuvauksissa määritellään osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit ja mahdolliset edeltävät opinnot. Jos opintojakson suorittamiselle on määritelty edeltäviä opintoja, niistä tulee olla maininta opintojaksokuvauksessa. Kunkin opintojakson sähköisessä toteutussuunnitelmassa kuvataan opintojakson työmuodot, suoritusvaatimukset, suoritusjärjestys, aikataulu, läsnäolovaatimukset, arviointimenetelmät sekä suoritusten uusintapäivät. Ne käsitellään tarkemmin opintojakson toteutuksen alussa.

Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista ammattitaitoa edistävää harjoittelua. Harjoittelussa opiskelija perehtyy ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta harjoitteluun tutkinto-ohjelman harjoittelusta vastaavalta henkilöltä.

Ammattikorkeakoulututkinnoissa opinnäytetyön tavoitteena on soveltaa ammattiopinnoissa saatuja tietoja ja taitoja työelämän tarpeisiin. Vieraskielisessä koulutuksessa opinnäytetyö laaditaan pääsääntöisesti opetuskielellä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen.

Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia. Vastaavasti englanninkielisiin tutkintoohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia.


23 § Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen sekä

2) sellainen koulutuksen mukainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (A1129/2014 § 7).

Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänet voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista. Muut perusteet kielitaitovaatimuksista vapauttamiselle on määritelty intran opiskelijan käsikirjassa. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita opinto-ohjaajan kanssa sovittuja opintoja. Päätöksen vapauttamisesta tekee osaamisyksikön johtaja.

Vapauttamisen perusteet löytyvät intran opiskelijan käsikirjasta.

Opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa riippuen koulusivistyskielestä. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, opiskelija voi valita suomen tai englannin kypsyysnäytteen kieleksi. Suomessa koulusivistyskieli määräytyy ammatillisen tutkinnon suorittaneilla peruskoulun päättötodistuksen (perusopetuslaki 628/1998) mukaan. Lukion suorittaneilla koulusivistyskieli määräytyy lukion äidinkielenä opiskellun suomen tai ruotsin kielen (lukiolaki 629/1998) mukaan.

Kun TAMKin opiskelija suorittaa kaksoistutkinnon (Double Degree) yhteistyökorkeakoulussa, tulee hänen kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte edellä mainittujen ohjeiden mukaisella kielellä.

Kun yhteistyökorkeakoulun opiskelija suorittaa kaksoistutkinnon (Double Degree) TAMKissa, tulee hänen laatia opinnäytetyöstään englanninkielinen tiivistelmä ja kirjoittaa opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte englanniksi.
 

Lisätietoja:

Kieliopinnot – 9. Kieliopinnoista vapauttaminen


24 § Opintojaksolle ilmoittautuminen

Opiskelija ilmoittautuu opintojaksolle PAKKI – opiskelijan työpöydän kautta toteutussuunnitelmassa ilmoitettuna ajankohtana. Opintojakson toteutuksen vastuuopettajan tulee valita ja hyväksyä opiskelijat opintojaksolle ennen opintojakson alkua.

Jos opintojaksolle ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin voidaan ottaa, etusijalla ovat ne tutkinto-ohjelman omat opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen. Kaikille yhteiseen tarjontaan tarkoitetuille ja vapaasti valittaville opintojaksoille opiskelijat otetaan pääsääntöisesti ilmoittautumisjärjestyksessä.

Opintojakso voidaan perua, jos sille ei osallistu riittävä määrä opiskelijoita.


25 § Opintosuorituksen arviointi

Opintojakson osaamistavoitteita vastaavat arviointiperusteet kuvataan opintojaksokuvauksissa. Opintosuoritus, aiemmin hankittu osaaminen tai muulla tavoin hankittava osaaminen arvioidaan osaamista kuvaavalla asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1) ja hylätty (0). Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa tai HOPSissa poikkeuksellisesti erikseen merkityt opintojaksot arvioidaan merkinnällä suoritus hyväksytty (S).

Ammatillisissa opettajankoulutuksissa opintosuoritukset arvioidaan pääsääntöisesti merkinnällä suoritus hyväksytty (S).

Opintojakson toteutuksen arviointimenetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti opintojakson toteutussuunnitelmassa ja ne käsitellään opiskelijoiden kanssa jokaisen opintojakson toteutuksen alussa. Toteutuksen suoritukseen mahdollisesti liittyvä tentti tai muu näyttö osaamisesta on pääsääntöisesti järjestettävä kyseisen opintojakson toteutusaikana. Suorituksesta annettu arvosana annetaan tiedoksi opiskelijalle merkitsemällä se opintosuoritusrekisteriin kolmen viikon kuluessa suorituksesta. Arvioinnin ja uusintasuorituksen välillä tulee olla kohtuullisesti valmistautumisaikaa. Opettajien vapaajaksoja ei lueta mukaan arviointiaikaan.

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta suorituksestaan. Lisäksi opiskelijalla on oikeus tutustua arvioituun opintosuoritukseen ja saada tietoa arviointiperusteiden ja arviointimenetelmien soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijan velvollisuus on lukuvuosittain tarkistaa opintosuoritusotteensa ajantasaisuus ja ilmoittaa mahdollisista puutteista välittömästi opettajatuutorille tai opinto-ohjaajalle.

Jokaisen lukuvuoden opintosuoritukset tulee opettajan kirjata opiskelijarekisteriin 31.7. mennessä. Opintojakson opintopistemäärää ei voida opintosuorituksen merkitsemisen jälkeen enää muuttaa. Opettajan on säilytettävä arviointiperusteet ja opintosuoritukset vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta.

Opiskelijalla on oikeus saada pyynnöstä opintojen kuluessa ote opiskelijarekisteristä, josta käyvät ilmi suoritetut opinnot ja arvosanat. Opiskelijarekisteriin kirjattuja opintoja ei poisteta rekisteristä eikä numeerista arviointia voi muuttaa merkinnäksi S (suoritus hyväksytty) jälkikäteen.


26 § Oikaisupyyntö koskien opintosuorituksia ja hyväksilukuja

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojensa tai muulla tavoin osoitetun osaamisensa hyväksilukemiseen.

Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisupyyntö on tehtävä arvioinnin suorittaneelle opettajalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä päätöksen tehneelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuorituksen arviointiin tai hyväksilukemiseen liittyvät oikaisupyynnöt on käsiteltävä kiireellisinä ja päätökset on annettava kirjallisesti.

Opintosuorituksen arviointiin tai hyväksilukemiseen liittyvän oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Tampereen ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunnalle tehtävässä oikaisupyynnössä on ilmoitettava, miten päätöstä tulisi oikaista ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Oikaisupyyntö toimitetaan TAMKin kirjaamoon. Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

Tutkintolautakunnan puheenjohtajan, jäsenet ja heidän varajäsenensä nimittää Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus.


27 § Opintosuorituksen uusinta ja arvosanan korottaminen

Opintojakson toteutukseen liittyvä osaamisen osoittaminen on pääsääntöisesti järjestettävä kyseisen opintojakson toteutusaikana. Osaamisen osoittamisen suoritustavat kuvataan opintojakson toteutussuunnitelmassa samoin kuin suoritusten uusintapäivät.

Jos opiskelija saa hylätyn arvioinnin, hänellä on kaksi uusintasuorituskertaa. Jos opiskelijalla ei ole perusteltua syytä olla osallistumatta uusintaan, poissaolo katsotaan hylätyksi suoritukseksi. Jos opiskelijalla on perusteltu syy poissaoloon (esim. sairaus), poissaoloa ei katsota hylätyksi suoritukseksi.

Uusinnat tulee pääsääntöisesti suorittaa saman lukuvuoden aikana sähköisessä tenttiympäristössä tai tutkinto-ohjelmassa erikseen sovitulla tavalla. Jos opiskelija ei uusinnoissa saa hyväksyttyä arviointia, hänen tulee ilmoittautua uudelleen opintojaksolle ja suorittaa se opettajan kanssa sovittavalla tavalla.

Arvosanan korottamisessa noudatetaan samoja arviointikriteereitä ja -periaatteita kuin varsinaisessa opintosuorituksessa. Korotusmahdollisuus ei koske toteutusten osia, jollei tietoa korotusmahdollisuudesta ole kirjattu opintojakson toteutussuunnitelmaan. Mikäli arviointi perustuu suoritustapaan, jonka arviointimenetelmää ei voida toistaa (esimerkiksi pari- tai ryhmätentti tai harjoittelu), ei opiskelijalla ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole mahdollista korottaa arvosanoja.

Opiskelija saa korottaa hyväksytyn opintojakson arvosanaa yhden kerran pääsääntöisesti opintojakson uusinnan yhteydessä tai erikseen määriteltyinä ajankohtina sähköisessä tenttiympäristössä. Jo hyväksytyn opintojakson toteutukselle ei voi osallistua uudelleen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa aiemmin hyväksiluettu opintojakso uudelleen osaamispäällikön tai hänen valtuuttamansa henkilön päätöksellä.


28 § Opintojen vanhentuminen

Opintojen yleinen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Osaamispäällikkö voi tutkinto-ohjelmakohtaisesti päättää poikkeavasta vanhentumisajasta.


29 § Todistukset

TAMK antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen sekä suomeksi että englanniksi ja sen liitteenä selvityksen opintosuorituksista. Todistuksesta ja sen liitteistä käyvät ilmi suoritettu tutkinto ja sen laajuus, tutkintonimike, tutkinto-ohjelman nimi, opintosuunta tai vaihtoehtoiset ammattiopinnot sekä tutkinnon keskeinen sisältö. Lisäksi opiskelija saa kansainväliseen käyttöön tarkoitetun Diploma Supplement -liitteen.

Tutkintotodistuksen liitteineen myöntää ja allekirjoittaa rehtori ja hänen estyneenä ollessaan koulutuksen vararehtori.

Tutkintotodistusta ei luovuteta opiskelijalle ennen kuin hän on toimittanut opinnäytetyön kirjastoon opinnäytetyön ohjeiden mukaisesti. Hyväksiluettujen opinnäytetöiden osalta tarkemmat ohjeet on julkaistu intrassa.

Tutkintotodistuksen myöntämispäiviä on kaksi kertaa kuukaudessa. Elokuussa ja tammikuussa tutkintotodistuksen myöntämispäiviä on vain yksi. Heinäkuussa ei voi valmistua. Opiskelijan tulee jättää sähköinen tutkintotodistushakemus HOPS-tarkistuksen jälkeen pääsääntöisesti vähintään kaksi viikkoa ennen tutkintotodistuksen luovutuspäivää. Opiskelijan tulee samalla tarkistaa opintosuoritusten ja muiden todistukseen tulevien tietojen oikeellisuus. Hakemus on jätettävä opiskeluoikeusaikana, jolloin kaikkien suoritusten tulee olla rekisteröityinä.

TAMK antaa sähköisen todistuksen suoritetusta ammatillisesta opettajankoulutuksesta, erityisopettajankoulutuksesta ja opinto-ohjaajankoulutuksesta sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi opiskelija saa kansainväliseen käyttöön tarkoitetun Certificate Supplement -liitteen.

Ammatillisten opettajankoulutusten todistukset liitteineen allekirjoittaa rehtori ja hänen estyneenä ollessaan koulutuksen vararehtori.

Ammatillisen opettajankoulutusten todistusten myöntämispäiviä on kaksi kertaa kuukaudessa. Elokuussa ja tammikuussa todistuksen myöntämispäiviä on vain yksi. Heinäkuussa ei voi valmistua.

TAMK antaa suoritetusta erikoistumiskoulutuksesta sähköisen todistuksen suomeksi. Englanninkielisistä erikoistumiskoulutuksista valmistuvat saavat sekä suomen- että englanninkielisen todistuksen.

Erikoistumiskoulutusten todistukset allekirjoittaa rehtori ja hänen estyneenä ollessaan koulutuksen vararehtori.


30 § Ristiinopiskelu ja ennakollinen hyväksiluku

Läsnä oleva opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisten opettajankoulutusten pakollisiin, vaihtoehtoisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin kuuluvia ja soveltuvia opintoja korkeakouluissa, joiden kanssa TAMKilla on erillinen sopimus. Näiden opintojen suorittamiseen opiskelijalle myönnetään erillinen opiskeluoikeus. Tarkemmat ristiinopiskeluohjeet löytyvät intran opiskelijan käsikirjasta.

Mikäli suoritettavat opinnot on ennakolta sovittu hyväksiluettavaksi opiskelijan ammattikorkeakoulututkintoon tai ammatillisiin opettajankoulutuksiin, ei opiskelijan tarvitse erikseen hakea opintojen hyväksilukua. Nämä opinnot on kuvattu TAMKin opetussuunnitelmissa tai opetustarjonnassa. TAMKin läsnä olevalle opiskelijalle rekisteröidään erillinen opiskeluoikeus yhteistyökorkeakoulussa suoraan TAMKin opiskeluoikeuden perusteella ennen opintojen alkua.

Opetuksen tarjoava yhteistyökorkeakoulu vastaa opintojen arvioinnista ja oikaisumenettelystä. Opiskelijan tulee noudattaa ristiinopiskelussa yhteistyökorkeakoulun sääntöjä ja ohjeita.
 

Lisätietoja:

Tampereen korkeakoulujen ristiinopiskelu
 

5 MUUT SÄÄDÖKSET

31 § Saavutettava oppimis- ja toimintaympäristö

Tavoitteena on, että TAMKin toiminta on saavutettavaa, opiskelijoita ja henkilöstöä osallistavaa sekä häirinnästä ja rasismista vapaata.

Koulutuksen järjestämisessä sekä opetuksessa ja ohjauksessa otetaan kohtuullisin toimin ja mahdollisuuksien mukaan huomioon opiskelijan tarve yksilöllisille opiskelujärjestelyille.

Yksilöllisillä opiskelujärjestelyillä ei voi muuttaa tutkinnolle tai opintojaksolle asetettuja osaamistavoitteita, vaan niillä pyritään tukemaan tavoitteiden saavuttamista silloin, kun siihen on erityinen tarve.
 

Lisätietoja:

Saavutettavuus ja yksilölliset opiskelujärjestelyt opiskelijalle


32 § Vilppi

TAMK soveltaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä.

Vilpit voivat koskea opinnäytetyötä, opintojaksojen suorituksia, harjoittelua tai muuta opintoihin muuten liittyvää suoritetta tai työtä. Opiskelijan sääntöjen rikkomuksista on erikseen määritelty seuraamukset, jotka noudattavat ammattikorkeakoululakia. Seuraamus riippuu rikkomuksen vakavuudesta ja toistuvuudesta.

Vilppitapauksia koskevat menettelytapaohjeet kuvataan intrassa kohdassa Opiskelun etiikka ja hyvä tieteellinen käytäntö.
 

Lisätietoja:

TAMKin menettelytapaohjeet vilppitapauksissa

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet


6 VOIMAANTULO

33 § Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö on voimassa 1.8.2023 lähtien ja kumoaa edellisen 1.9.2022 voimaan tulleen tutkintosäännön. Tutkintosääntöä sovelletaan heti sen voimaantulon jälkeen kaikkiin opiskelijoihin.

 

Lisätietoa: johdontuki.tamk [at] tuni.fi

 

Julkaistu: 29.1.2019
Päivitetty: 27.10.2023