Tulokset (7)

Opinnäytetyö (ohje opiskelijalle, TAMK)

TAMK

1 Johdanto

1.1 Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on opintoihisi kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Opinnäytetyön laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (op) ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 op.  Opinnäytetyöstä saat erillisen arvosanan opintorekisteriotteeseen.

Opinnäytetyöprosessiin kuuluu tutkinto-ohjelmakohtaisesti opettajajohtoista opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Sisällölliset vaatimukset määritellään tarkemmin kussakin koulutuksessa.

1.2 Tutkintojen tavoite

Ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on muun muassa kehittää ja osoittaa valmiuksiasi soveltaa tietojasi ja taitojasi ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on muun muassa kehittää ammattitaitoasi ja kykyäsi soveltaa tutkimustietoa oman alasi vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Opinnäytetyön tasolliset vaatimukset on esitetty eurooppalaisessa osaamisen (EQF) ja kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä (FiNQF). Opinnäytetyötä ja sen tekemistä ohjeistetaan myös ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

2 Opinnäytetyön aihe, tavoite ja tarkoitus

Ammattikorkeakoulussa tehtävien opinnäytetöiden aiheet ovat yleensä työelämän tarpeista lähteviä. Ne voivat liittyä TAMKin hankkeisiin, ne voivat tulla ammattikorkeakoulun ulkopuoliselta toimeksiantajalta tai voit ehdottaa aihetta itse. Opinnäytetyön aihe on hyvä silloin, kun se kiinnostaa sinua, lähtee käytännön tarpeista, liittyy ammattialaan ja sen kehitysnäkymiin, ottaa huomioon valmiutesi ja taitosi, on taloudellisesti kiinnostava, ajankohtainen ja "ajan hermolla". Rohkeus, luovuus ja omaperäisyys ovat valttia opinnäytetyön aihetta valittaessa.

Tavoitteena on, että jokainen opiskelija harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan ja tiedon kriittiseen analysointiin, ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoon, työkäytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään.

Opinnäytetyöllä on aina jokin tutkiva tai kehittävä tavoite, esimerkiksi työpaikan uuden henkilökunnan perehdyttämiskäytäntöjen kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoitus kuvaa tavoitteen saavuttamista varten tehtäviä konkreettisia toimia. Esimerkkejä perehdytyskäytäntöjä kehittävistä toimenpiteistä eli opinnäytetyön tarkoituksesta ovat muun muassa perehdytyskansion laatiminen tai erilaisten perehdytyskäytäntöjen kartoittaminen. Lisää alakohtaisia esimerkkejä opinnäytetyön tavoitteesta ja tarkoituksesta esitetään tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Opinnäytetyössä asetetaan kysymyksiä jäsentämään, rajaamaan ja suuntaamaan sen toteuttamista. Määrällisen tutkimuksen yhteydessä näitä kysymyksiä kutsutaan yleensä tutkimusongelmiksi ja laadullisen tutkimuksen yhteydessä tutkimustehtäviksi.

3. Opinnäytetyöprosessi

3.1 Opinnäytetyöprosessin vaiheet

Opinnäytetyön tekeminen etenee vaiheittain aiheen valinnasta valmiin opinnäytetyön arviointiin ja julkaisemiseen. Prosessi on kuvattu pääpiirteissään oheisessa kuviossa, opinnäytetyön porttimalli (kuvio 1). Kunkin vaiheen saavuttaminen mahdollistaa portin läpäisemisen ja etenemisen seuraavaan vaiheeseen. Opinnäytetyöprosessiin liittyviä yksityiskohtia tarkennetaan prosessikaaviossa ja seuraavissa alaluvuissa sekä tutkinto-ohjelmakohtaisissa opintojaksojen toteutussuunnitelmissa.

TAMK opinnäytetyön porttimalli

KUVIO 1.  Opinnäytetyön porttimalli

Teet opinnäytetyön yksilötyönä tai yhteistyönä toisen opiskelijan kanssa ottaen huomioon tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet ja tarkoituksenmukaisuuden. Myös monialaiset kahden tai useamman tutkinto-ohjelman väliset opinnäytetyöt ovat mahdollisia. Silloin kun yhteistyössä tehdystä opinnäytetyöstä annetaan opiskelijoille erilliset arvosanat, tulee voida osoittaa ala- tai opinnäytetyökohtaisesti kunkin opiskelijan itsenäinen osuus.

Joissakin erityistapauksissa opiskelijan on mahdollista saada opinnäytetyö kokonaan tai osittain hyväksiluetuksi.  Hyväksiluvusta sovitaan erikseen tutkinto-ohjelmakohtaisesti, ja siihen liittyy tarkempi ohjeistus.

3.2 Opinnäytetyön tyyppejä

Erilaisia opinnäytetyön tyyppejä ovat esimerkiksi tutkimus, toiminnallinen opinnäytetyö, projekti, teoreettinen opinnäytetyö, taidetekotyyppinen opinnäytetyö ja case-tyyppinen opinnäytetyö. Opinnäytetyöt voivat olla erilaisia yhteiskunnan ja käytännön työelämän tarpeisiin tehtäviä selvitys-, suunnittelu-, valmistus- ja kehittämistehtäviä.

Opinnäytetyö voi olla luonteeltaan tutkimus, joka sisältää mittauksia, haastatteluja tai kyselyitä ja niihin liittyviä analyysejä tulkintoineen. Se voi olla myös esimerkiksi tilaisuuden suunnitteleminen, järjestäminen ja organisointi, markkinointikampanja, tietokoneohjelma, tuotekehityssuunnitelma, uusi tuote, taideteko, oppimateriaali tai työkooste. Opinnäytetyölle on kuitenkin aina tyypillistä huolellinen aiempiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin perehtyminen.

3.3 Aiheen hyväksyminen, ohjaus ja opinnäytetyösuunnitelma

Opinnäytetyön aiheen hyväksyy tutkinto-ohjelmakohtaisesti joko koulutuspäällikkö tai hänen määräämänsä henkilö. Aihe on hyväksyttävä, ennen kuin aloitat opinnäytetyön tekemisen.

Koulutuspäällikkö nimeää opinnäytetyölle ohjaajan. Henkilökohtaisesta opinnäytetyön ohjauksesta sovit ohjaavan opettajan kanssa. Ohjaus on erityisen tärkeää opinnäytetyön alkuvaiheessa, kun sen tavoitetta, tarkoitusta, laajuutta ja rakennetta pohditaan ja täsmennetään. Ohjauksessa saat neuvoja esimerkiksi aiheeseen liittyvän kirjallisuuden valintaan ja hankintaan. On myös tärkeää saada opastusta löytää työhön oikea lähestymistapa ja työmenetelmät sekä pohtia yhdessä mahdollisia tarvittavia aineiston hankinnan menetelmiä.

Jokaista opinnäytetyötä varten tehdään opinnäytetyösuunnitelma. Siitä käyvät ilmi muun muassa opinnäytetyön aihe ja kirjallisuuteen perustuva tausta (viitekehys), opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus. Opinnäytetyösuunnitelmassa kuvataan lisäksi opinnäytetyön toteutussuunnitelma aikatauluineen. Tarkennettu opinnäytetyösuunnitelma käsitellään tutkinto-ohjelmakohtaisesti sovitulla tavalla. Suunnitelman käsittelyn tavoitteena on auttaa erityisesti opinnäytetyön rajaamisessa ja menetelmällisissä ratkaisuissa. Suunnitelma liitetään aina myös opinnäytetyön sopimus- tai lupalomakkeen liitteeksi (Katso tarkemmin luvusta 5.2 Opinnäytetyösopimus.).

3.4 Menetelmäopinnot ja opinnäytetyöseminaarit

Opinnäytetyöprosessiin kuuluu tutkinto-ohjelmakohtaisesti määriteltyjä menetelmäopintoja, orientoivia opintoja ja seminaareja. Sinun on tilanteen mukaan mahdollista suorittaa lisäksi menetelmäopintoja myös vapaasti valittavina opintoina tai lisäksi yamk-tutkinto-ohjelmissa vaihtoehtoisina syventävinä opintoina. Voit päivittää ja syventää tiedonhakutaitojasi kirjaston järjestämässä opetuksessa.

Opinnäytetyön tekemisen tueksi järjestetään tutkinto-ohjelmittain sovitulla tavalla seminaareja sekä neuvotteluja ohjaajan ja toimeksiantajan edustajien kanssa. Opiskelijana sinä esittelet näissä tilaisuuksissa opinnäytetyötäsi ja saat palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä ohjaajilta että muilta opiskelijoilta. Ohjauskeskustelujen välisinä aikoina työstät opinnäytetyötä eteenpäin. Opiskelijana vastaat yhteydenpidosta ohjaajaan ja toimeksiantajaan ja saat tarpeen mukaan yksilö-, ryhmä- tai verkko-ohjausta. Valmis opinnäytetyö esitetään tutkinto-ohjelmissa sovitulla tavalla (Katso tarkemmin luvusta 6.2 Opinnäytetyön suullinen esittäminen.).

3.5 Vertaisarviointi

Toisen opiskelijan antaman vertaisarvioinnin tarkoituksena on tukea opinnäytetyön tekemistä antamalla opinnäytetyöhön liittyvää rakentavaa palautetta ja kehittämisehdotuksia. Vertaisarviointi toteutetaan esimerkiksi keskinäisissä tapaamisissa, seminaareissa tai verkkoympäristössä. Vertaisarvioinnista annetaan tarkempia ohjeita tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Koko opinnäytetyön ajan toteutuva vertaisarvioijana toimiminen harjaannuttaa sinua asiasisältöjen kriittiseen ja perusteltuun tarkastelemiseen, olennaisten seikkojen havaitsemiseen ja analysoimiseen sekä niihin liittyvään kommentointiin. Palaute kehittää myös kykyäsi ottaa vastaan kritiikkiä ja vastata argumentoiden opinnäytetyöhösi liittyviin kysymyksiin. Seminaaritilanteissa toteutuva vertaisarviointi tuo usein esille ideoita ja näkökulmia, joita kaikki ryhmän jäsenet voivat hyödyntää.

Liite:

4 Kaksoistutkinnossa tehty opinnäytetyö

Jos teet kaksoistutkintoon liittyvän hyväksytyn opinnäytetyön toiseen korkeakouluun, se julkaistaan kirjoituskielestä riippumatta TAMKin opinnäytetyöohjeiden mukaisesti. Tällöin kirjoitat myös kypsyysnäytteen TAMKin ohjeiden mukaisesti.

5 Opinnäytetyön työelämäyhteistyö

5.1 Hankkeistettu opinnäytetyö

Hankkeistetulla opinnäytetyöllä tarkoitetaan opinnäytetyötä, jolla on toimeksiantaja tai muu sopimusosapuoli. Voit tehdä opinnäytetyön osana esimerkiksi maantieteellisen alueen, koulutusalan tai TAMKin kehittämishanketta. Samasta kehittämishankkeesta voi löytyä opinnäytetyöaihe usealle opiskelijalle eri näkökulmista. Hankkeistetussa opinnäytetyössä suunnittelet ja toteutat opinnäytetyösi yhdessä työelämän edustajien ja TAMKin ohjaajan kanssa.

Hankkeistetussa opinnäytetyössä työelämän edustaja antaa sinulle opinnäytetyön tekemisessä tarvittavia tietoja. Lisäksi hän sitoutuu antamaan palautetta opinnäytetyöstä ja sen hyödynnettävyydestä omassa toiminnassaan opinnäytetyöluvassa tai -sopimuksessa mainitulla tavalla. Opinnäytetyön tekijänä sinä raportoit työelämän edustajalle opinnäytetyön tuloksista erikseen sovittavalla tavalla.

5.2 Opinnäytetyösopimus

Työelämäyhteistyössä tehtyyn hankkeistettuun opinnäytetyöhön liittyy aina opinnäytetyösopimus (katso järjestelmän ohje ja sopimusehdot) tai -lupa. Opinnäytetyösopimus tehdään työelämätahon, ammattikorkeakoulun ja sinun välillesi esimerkiksi yhteiseen projektiin, hankkeeseen tai tuotteen valmistamiseen liittyen. Osa yhteistyökumppaneista vaatii opinnäytetyöluvan hakemista. Tämä ohjeistetaan tarkemmin tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Yhteistyöhön liittyvistä asioista, myös opinnäytetyön julkisuudesta ja luottamuksellisuudesta (katso tarkemmin luvusta 6.3 Opinnäytetyön julkisuus), on tärkeää sopia kirjallisesti jo yhteistyön alussa. Opinnäytetyösopimuksessa tai -luvassa sovit opinnäytetyön tavoitteista, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön tavoitteista sekä aikataulusta. Siinä määritellään se, miten työelämän edustaja osallistuu opinnäytetyön ohjaukseen ja mahdollisiin kustannuksiin (esimerkiksi matka-, väline- ja posterikulut). Lomakkeeseen kirjataan kaikkien osapuolien yhteystiedot, ja se allekirjoitetaan. Sinun tulee toimittaa allekirjoitettu opinnäytetyösopimus- tai opinnäytelupalomake arkistointia varten kussakin tutkinto-ohjelmassa sovitulla tavalla.

Opinnäytetöiden tekoon liittyvistä vakuutuskysymyksistä on lisätietoja opiskelijan oppaan sivulla xxx.

5.3 Työelämän edustajan rooli opinnäytetyöprosessissa

Työelämätaholle tehtävissä opinnäytetöissä toimeksiantaja nimeää edustajakseen vastuu- tai yhteyshenkilön. Yrityksen, organisaation tai yhteisön edustaja osallistuu yhdessä sinun ja ohjaajasi kanssa opinnäytetyön tavoitteiden määrittelyyn ja toteutuksen suunnitteluun.

Työelämän edustaja vastaa opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista yrityksessä tai laitoksessa. Hän antaa mahdollisuuksien mukaan sisällöllistä ohjausta sekä opinnäytetyön tekemisessä tarvittavia tietoja ja vastaa muista mahdollisista opinnäytesopimukseen kirjatuista asioista. Työelämän edustaja antaa sinulle lausunnon valmiista opinnäytetyöstä.

5.4 Opinnäytetyön tutkimuseettiset ohjeet

Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tutkimuseettisiin ohjeisiin, joita sovelletaan ammattikorkeakoulussa tehtäviin opinnäytetöihin. Opinnäytetyön eettisen hyväksyttävyyden, luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytys on, että se on tehty hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Jokainen opinnäytetyön tekijä vastaa itse näiden ohjeiden noudattamisesta omassa toiminnassaan.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat seuraavat asiat:

  • Noudatat rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
  • Sovellat eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteutat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksesi tuloksia julkaistessasi.
  • Otat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että kunnioitat heidän työtään ja annat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessasi ja sen tuloksia julkaistessasi.
  • Opinnäytetyösi on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti.
  • Tutkimusryhmäsi jäsenten asema, oikeudet, velvollisuudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään.

Laadukkaan tutkimuksen esteenä voi olla tutkijan ammattietiikan puute. Tämä voi ilmetä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksina. Ne voidaan luokitella piittaamattomuudeksi hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilpiksi tieteellisessä toiminnassa. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeänä laiminlyöntinä ja holtittomuutena tutkimuksen suorittamisessa. Piittaamattomuus voi esiintyä esimerkiksi muiden osuuden vähättelynä julkaisussa, puutteellisena viittauksena aikaisempiin tutkimustuloksiin tai käytettyjen menetelmien huolimattomana raportointina. Vilppi tieteellisessä toiminnassa ja opinnäytetyössä merkitsee harhauttamista, joka voi toteutua sepittämällä, vääristelyllä, luvattomalla lainaamisella tai anastamisella.

Opinnäytetyössä plagioinnista kiinni jääminen voi johtaa koko opinnäytetyön hylkäämiseen. Plagioinninesto-ohjelma (esimerkiksi Urkund) etsii opinnäytetyöstä mahdollisia plagioituja osuuksia. 

Yllä olevat ohjeet on koottu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan www-sivuilta. Terveydenhuoltoalaan liittyviin eettisiin kysymyksiin löytyy lisätietoa myös Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan ETENEn www-sivuilla olevasta julkaisusta Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet (2001).

Arene on 21.1.2018 julkaissut ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset, jotka löytyvät alla olevista linkeistä:
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset 2018
Opinnäytetyöprosessin eettiset suositukset muistilistat opiskelijalle ja ohjaajalle 2018

Opinnäytetyön tekemisessä tulee noudattaa tietosuojalain hengen mukaisesti tehtyä ohjetta Tietosuoja opinnoissa – yleisohje opiskelijoille ja opetushenkilöstölle. Edellinen ohje määrittelee ohjaajan ja opiskelijan tietosuojaan liittyvät vastuut opinnäytetöiden yhteydessä. Sekä ohjaajan että opiskelijan tulee toimia ohjeen mukaisesti.

5.5 Opinnäytetyö ja tekijänoikeudet

Opinnäytetyöprosessin yhteydessä tekijänoikeuskysymykset ovat merkityksellisiä ensinnäkin käytettäessä olemassa olevaa aineistoa (lähdemateriaalia) ja arvioitaessa aineiston käytön edellytyksiä sekä toiseksi arvioitaessa opinnäytetyön tekijälle tai tekijöille itselleen syntyviä oikeuksia ja niiden mahdollista siirtotarvetta. Tekijänoikeuden ohella tai sijasta aineiston käyttöä saattavat rajoittaa myös muun muassa yksityisyyden suojaa, liike- tai ammattisalaisuuksia, tavaramerkkisuojaa koskevat säännökset, sopimusperusteiset rasitteet taikka hyvän tieteellisen käytännön vastainen toiminta.

Vaikka ammattikorkeakouluissa tehdyillä opinnäytetöillä on usein ulkopuolinen toimeksiantaja, kuuluvat opinnäytetyön tekijänoikeudet pääsääntöisesti opiskelijalle, eikä niitä normaalitilanteissa ole tarpeen siirtää kirjallisella sopimuksella toimeksiantajalle. Toimeksiantajalla on luonnollisesti mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyössä olevaa tietoa ja kehittämisehdotuksia tekijänoikeuden estämättä. Jos opinnäytetyöraporttiin itseensä tai sen liitteisiin sisältyy esimerkiksi erillinen opaskirja, koulutusmateriaali, tietokoneohjelma tai ohjelmointityötä, visuaalista aineistoa, piirustuksia, ääni- tai kuvatallenne tai muuta vastaavaa aineistoa, jota toimeksiantajan on tarpeen hyödyntää toiminnassaan tekijänoikeudellisesti merkityksellisellä tavalla, tulee oikeuksien siirtämisestä sopia erikseen. Tällöin osapuolten (toisin sanoen opiskelijan ja toimeksiantajan) on tapauskohtaisesti harkittava muun muassa sopimuksen muoto, oikeuksien siirron laajuus ja mahdollinen korvaus.

Tampereen ammattikorkeakoululla on Kopiostolta anottu oppilaitokselle tarkoitettu lupa käyttää digitaalista materiaalia opetuskäytössä (opettajat ja opiskelijat), muun muassa opinnäytetöissä.

Lisätietoja:
Creative Commons -lisenssin (CC-lisenssin) jatkokäyttö
Huomioita Creative Commons -lisenssin (CC-lisenssin) käytöstä

6 Opinnäytetyön raportointi

6.1 Opinnäytetyön kirjallinen raportti

Kaikista TAMKin opinnäytetöistä laaditaan kirjallinen raportti. Suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyö voidaan laatia muullakin kuin opetuskielellä silloin, kun se on aiheen kannalta tarkoituksenmukaista ja kun TAMKista löytyy kyseistä kieltä hallitseva ohjaaja. Vieraskielisessä koulutuksessa opinnäytetyö laaditaan opetuskielellä (katso tutkintosääntö). Raportti sisältää keskeiset aiheen valintaan, teoreettisiin lähtökohtiin, menetelmään tai toteutustapaan, tuloksiin ja johtopäätöksiin liittyvät asiat. Raportin sisällölliset painotukset voivat vaihdella tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Opinnäytetyöraportti laaditaan TAMKissa yhtenäisellä tavalla. Sen kieliasun on oltava selkeä ja hyvän asiatyylin mukainen. Kirjoittamiseen liittyvät ohjeet ovat erillisessä dokumentissa Kirjallisen raportoinnin opas. Käytä raportissasi valmista asettelupohjaa, TAMKin opinnäytetyön raporttipohjaa (raporttipohja).

Opinnäytetyö on mahdollista esittää kirjallisen raportin lisäksi myös posterina. Posterilla tarkoitetaan teksteistä ja graafisista esityksistä koostettua seinätaulua tai julistetta, jonka avulla esitellään opinnäytetyön pääkohtia.

6.2 Opinnäytetyön suullinen esittäminen

Esität valmiin opinnäytetyösi julkisesti opinnäytetyön esitysseminaarissa tai muussa sovitussa tilaisuudessa. Lisäksi se voidaan esittää toimeksiantajan kanssa erikseen sovitussa tilaisuudessa. Esittämisen käytännöt vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain, ja myös virtuaalinen esittäminen on mahdollista.

Valmistaudu opinnäytetyön suulliseen esittämiseen muun muassa selvittämällä seuraavat seikat:

  • Keitä kuulijat ovat?
  • Mitä kuulijat jo tietävät aiheesta?
  • Missä esitys pidetään?
  • Mitä havainnollistamisvälineitä tarvitset?
  • Paljonko sinulla on aikaa käytettävissäsi?

Valmistele esityksen rakenne huolella. Se sisältää

  • kiinnostavan aloituksen (taustat, 5 - 25 % käytettävästä ajasta)
  • jäsennellyn ja valikoidun pääsisällön (70 - 80 % ajasta) ja
  • lopetuksen (päätelmät tai yhteenveto, 5 - 10 % ajasta).

Valmista ytimekäs ja kiinnostava havainnollistamismateriaali ja opettele etukäteen teknisten havainnollistamislaitteiden käyttö.

Esitystilannetta johtaa tutkinto-ohjelmakohtaisesti joko opiskelijaryhmästä valittu puheenjohtaja tai ohjaava opettaja. Esityksen alussa kuulijoille esitellään sinut ja käsittelemäsi aihe. Esittäjänä aktivoit kuulijoita esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, kertomalla esimerkkejä tai pyytämällä kommentteja. Esittäjänä puhut yleisölle. Varaudu vastaamaan kysymyksiin.

6.3 Opinnäytetyön julkisuus

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja, eikä siihen yleisesti ottaen tule sisällyttää salassa pidettäviä tietoja. Tampereen ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö on yleensä kokonaan julkinen. Opinnäytetöiden on oltava avoimesti arvioitavissa. Julkisuudella turvataan opinnäytetöiden objektiivinen ja tasapuolinen arviointi (katso ohjeistus opinnäytetyön julkisuudesta, linkki).

Tampereen ammattikorkeakoulussa ei saa laatia kokonaan salassa pidettäviä opinnäytetöitä. Jos opinnäytetyö halutaan osittain salassa pidettäväksi, päätöstä on harkittava tarkkaan. Mahdollisia salassa pidettäviä tietoja (linkki) ei saa sisällyttää arvioinnin perusteena olevaan opinnäytetyöraporttiin (katso opinnäytetyöraportin laadintavaihtoehdot linkki). Jos opinnäytetyö sisältää salassa pidettävää aineistoa, siitä on oltava maininta opinnäytetyöraportin tiivistelmässä. Opinnäytetyön ohjaajaa velvoittaa vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto ideapaperiin, opinnäytetyösuunnitelmaan, tutkimuksen pohja-aineistoon ja kaikkiin salassa pidettäviin tietoihin koko opinnäytetyöprosessin ajan sekä sen jälkeen.

6.4 Opinnäytetyön julkaiseminen

Opinnäytetyön tekijänä sinä päätät tavasta, jolla opinnäytetyö julkaistaan: sähköisenä Theseuksessa (Theseus on ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden sähköinen verkkokirjasto) tai paperiversiona kirjastossa. Julkaisemisesta on tarkemmat ohjeet sivulla Opinnäytetyön julkaiseminen ja arkistointi.

7 Opinnäytetyön arviointi

Sinä ja opinnäytetyösi ohjaaja sovitte, milloin opinnäytetyö on valmis arvioitavaksi. Opinnäytetyön valmistuttua se luovutetaan ohjaajalle ja toimeksiantajalle tarkastettavaksi tutkinto-ohjelmakohtaisten ohjeiden mukaisesti.

Ohjaaja antaa kirjallisen arvioinnin tutkinnonsäännön määrittelemässä ajassa. Opinnäytetyöllä on hyvä olla myös toinen arvioija. Opinnäytetyön hyväksytty arvosana annetaan asteikolla 1 - 5 käyttämällä TAMKin yhteisiä arviointikriteerejä ja arviointilomaketta (linkki) siinä vaiheessa, kun kaikki opinnäytetyön kokonaislaajuuteen liittyvät osasuoritukset on hyväksytty. Arviointikriteerien sisällölliset painotukset voivat vaihdella tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Sinun on hyvä tutustua arviointikriteereihin ennalta, joten ne ovat tiedossasi jo opinnäytetyöprosessin alusta lähtien. Kaikista arvioitavista osa-alueista tulee saada arvosanaksi vähintään 1, jotta opinnäytetyö olisi hyväksytty. Kahden opiskelijan opinnäytetyössä tekijöiden omien osuuksien on tultava selkeästi esiin, jos heille annetaan eri arvosanat. Jos opiskelija on tyytymätön arvosanaansa, hän voi pyytää oikaisua tutkintosäännössä määritellyllä tavalla. Opettajan tulee säilyttää arviointiperusteet ja opintosuoritukset vähintään vuoden ajan tulosten julkistamisesta.

Liitteet

Liitettyä tiedostoa ei voida näyttää

Rakentaminen ja ympäristöteknologia

Taide, musiikki ja media

Teollisuusteknologia

Terveys- ja sosiaalipalvelut

Liiketoiminta ja palvelut

Luotu
25-02-2019
Päivitetty
13-12-2019