• Kaksi alakoulun oppilasta ovat oppitunnilla värittämässä monisteen tehtävää.

Norssissa järjestetään laadukasta perusasteen ja lukion opetustyötä, opettajankoulutuksen ohjattua harjoittelua sekä tutkimus- ja kehitystyötä.

Punainen tausta
Nuori opetusharjoittelijanainen tekee älyteululle esimerkkiä murtolukujen laventamisesta.

KASLOH1 ja KASLOH2

KASLOH1 Perusharjoittelu A (5 op syksy)
KASLOH2 Perusharjoittelu B (5 op kevät)

Syksyn perusharjoitteluun ilmoittaudutaan Tampereen normaalikoulun kotisivuilta kohdasta opetusharjoittelu löytyvällä e-lomakkeella.

Kevään harjoittelujaksoon ilmoittaudutaan Tampereen normaalikoulun kotisivuilta kohdasta opetusharjoittelu löytyvällä e-lomakkeella.

Ajankohdista tämän lukuvuoden osalta löytyy tarkempaa tietoa oheisesta pdf-tiedostosta.


Edeltävät opinnot:

Perusharjoittelua edeltävät kasvatustieteen perusopinnot (sisältää orientoivan harjoittelun) sekä opetettavien aineiden monialaiset opinnot.


Osaamistavoitteet:

Opiskelija
– osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetusta
– osaa soveltaa eri aineiden opetusmenetelmiä, didaktisia periaatteita ja sisältöjä opetusta toteuttaessaan sekä kehittää uusia toimintatapoja
– tuntee opetussuunnitelman ja opetussuunnitelmajärjestelmän
– kykenee opettamaan ja arvioimaan oppilaita yksilöllisesti ja ryhmänä sekä ottamaan huomioon turvallisuusnäkökulmat
– kykenee arvioimaan omaa ammatillista toimintaansa ja sen perusteita sekä kehittymään niissä
– tiedostaa omat käsityksensä ihmisestä, tiedosta, oppimisesta ja opetuksesta ja ymmärtää niiden vaikutuksen opetukseen
– osaa toimia rakentavassa kollegiaalisessa yhteistyössä kodin ja muiden toimijoiden kanssa, antaa ja hyödyntää palautetta sekä arvioida omaa ja toisten työskentelyä ja oppimista.


Syksyn opintojakson (A) kuvaus:

Syksyn harjoitteluohjelmaan kuuluvat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka sekä uskonto/elämänkatsomustieto ja mahdollisesti historia. Kunkin luokan opiskelijat laativat yhdessä luokalleen ainekohtaiset jaksosuunnitelmat viideksi viikoksi. Sekä luokanlehtorit että didaktikot ohjaavat suunnitelmien laadinnassa.

Toinen harjoittelijapari aloittaa äidinkielellä ja kirjallisuudella, toinen matematiikalla. Samalla tavalla sovitaan muiden aineiden (uskonto/elämänkatsomustieto, historia sekä yhteiskuntaoppi) vuorottelusta. Varsinainen opetusjakso kestää viisi viikkoa. Perusharjoittelun puolivälissä oppiaineet vaihtuvat. Jakson kolmannella viikolla molemmat parit opettavat kaikkia em. aineita yhdessä, minkä jälkeen vastuuaineet vaihtuvat. Viikoittain pidetään 5−8 oppituntia, poikkeuksena kolmas viikko, jolloin tunteja on noin kaksinkertainen määrä.


Kevään opintojakson (B) kuvaus:

Harjoittelijat sijoittuvat samoihin luokkiin kuin syksyn perusharjoittelussa.

Kevään harjoitteluohjelmaan kuuluvat taito- ja taideaineet (musiikki, kuvataide, liikunta ja käsityö) sekä ympäristöoppi. Kukin pari opettaa kolmea ainetta yhteensä 35 tuntia. Yksi opetettavista aineista on ympäristöoppi.

Sekä normaalikoulun ohjaavat opettajat että didaktikot opastavat suunnittelussa.


Opetus- ja työmuodot:

Opiskelija osallistuu ohjauksiin, seuraa ja suunnittelee opetusta, opettaa ja arvioi omaa ja oppilaiden oppimista: A Syksy + B Kevät

Aloitusseminaari, 4 t + 2 t
Opetuksen seuranta, 12 t + 14 t *

Opetuksen ja oppimisen suunnittelu, arviointi ja raportointi, 60 t + 60 t

Opetusta parin kanssa, 35 t + 35 t
Ohjaus ja palautekeskustelut, 18 t + 20 t

Luento-opetus, 4 t –
Muuta koulutyötä, 2 t + 4 t**

*Kevään seurantatunneista suoritetaan yläkoulun puolella 2 oppituntia.

Muu koulutyö harjoittelun aikana muodostuu arviointikeskusteluihin osallistumisesta sekä mahdollisesti muusta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä ja/tai tukiopetuksesta.

** Keväällä muuhun työhön sisältyy 2 t Pedagogisten opintojen messuille osallistumista. Pedagogisten opintojen messut järjestetään huhtikuussa ylänorssilla (Kuokkamaantie 16). Messuille voi osallistua sillä aikavälillä kun se on itselle sopivinta yhteensä 2 tunnin ajan. Tarkemmat aikataulut ja ohjeet tulevat Moodleen.


Opetuksen suunnittelu:

Harjoitteluaineista laaditaan jaksosuunnitelmat, joissa on

– kasvatus- ja oppimistavoitteet
– oppiaineksen jäsentely opetustilanteittain
– käytettävät opetus- ja oppimismenetelmät sekä opetusmateriaalit ja -välineet
– opetuksen eriyttäminen
– arviointi suhteutettuna tavoitteisiin.

Jaksosuunnitelma toimitetaan sekä didaktikoille että luokanlehtoreille. Lisäksi harjoittelijaparit laativat jokaisesta opetustilanteesta suunnitelman, josta ilmenevät oppimiskokonaisuuden tavoitteet, opiskeltavat asiat, käytettävät menetelmät ja välineet, ajankäyttö, eriyttäminen sekä oppimisen monipuolinen arviointi eri oppiaineissa. Tuntisuunnitelmat lähetetään vain normaalikoulun ohjaajille, ellei erikseen muuta sovita.


Ohjaukset:

Tiedotustilaisuudessa ja ensimmäisessä didaktiikan lehtoreiden ohjauksessa sovitaan tarkemmin ohjauskäytännöistä ja sisällöistä. Ohjaukset sisältävät sekä pari- että ryhmäkohtaisia tilaisuuksia harjoittelun eri vaiheissa. Luokanlehtoreiden ja muiden ohjaavien opettajien ohjauksesta sovitaan niin ikään ensimmäisessä tapaamisessa. Lisäksi kaikki ohjaajat järjestävät vastaanottoja, joissa opiskelijat saavat ohjausta mm. opetuksen suunnitteluun ja arviointiin sekä keskustelevat pidetyistä tunneista.

Perusharjoittelun pedagogiset ohjausteemat:

1. Opetussuunnitelma ja ainedidaktiikka
– tutustuminen valtakunnalliseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan
– tavoitteet, sisällöt ja didaktiset käytännöt eri oppiaineissa
– eriyttäminen

2. Yhteistyö ja suunnittelu
– luokkatasot/rinnakkaisluokat/erityisopetus
– kodin ja koulun välinen yhteistyö

3. Toiminnallisuus/työskentelytaidot
– tavoitteellisuus, etukäteissuunnittelu
– organisoinnin merkitys, sosiaalisen järjestyksen luominen
– vapaus ja vastuu

4. Arviointi
– oppimisen arviointi
– monipuolinen arviointi, esim. oppilaan itsearviointi, vertaisarviointi, arviointi oppimisprosessin aikana
– arviointikeskustelut vanhempainvarteissa
– arviointi eri oppiaineissa.


Opetuksen seuraaminen:

Opetuksen seuraaminen painottuu ajallisesti siten, että oman opetuksen alkaessa opiskelija tuntee luokan oppilaat. Samalla hän selvittää, mihin oppimisprosessiin hänen opetuksensa liittyy. Syksyn seurantakiintiöön kuuluu kahden erityisopetustunnin ja yhden 1. luokan lukemaan opettamisen tunnin seuraaminen (näistä annetaan erikseen ohjeet harjoittelun alkaessa). Keväällä tunteja seurataan myös muissa luokissa (1−9).

Opiskelija tekee muistiinpanoja seuraamistaan oppimistilanteista ja merkitsee seuraamansa tunnit suorituskorttiin, johon hän pyytää opettajan hyväksymismerkinnän.


Harjoitteluraportti:

Harjoittelun ja viikoittaisten reflektioiden pohjalta jokainen harjoittelija kirjoittaa raportin, joka sisältää ainekohtaiset pohdinnat ja oman oppimisprosessin kriittisen arvioinnin. Raportti toimitetaan sekä normaalikoulun ohjaaville opettajille että didaktikoille harjoittelun päätyttyä. Raportin toimitustapa ja palautuspäivämäärästä ohjeistetaan erikseen.

Raportin laatimista varten tulisi säilyttää harjoittelun aikana kerääntynyttä aineistoa, kuten jakso- ja tuntisuunnitelmat sekä seurattujen tuntien muistiinpanot. Raportin laadintaa pohjustavat myös opiskelijoiden ja ohjaajien yhteiset keskustelut, joissa pohditaan, mitä opiskelija on oppinut yhteisinä työskentelyviikkoina ja mitä kehittymistavoitteita kukin voisi itselleen jatkossa asettaa.

Hyvä käytäntö on pitää harjoittelusta päiväkirjaa, jolloin viikottaisten reflektioiden sekä lopuksi laadittavan raportin kirjoittaminen helpottuu. Myös päiväkirjamuotoon kirjoitettu harjoitteluraportti on mahdollinen: tällöin päiväkirjaan lisätään johdanto ja loppuun kokoava yhteenveto.

Raportin tulisi sisältää seuraavien seikkojen kuvausta ja pohdintaa:
– Johdantona oman työskentelyprosessin tavoitteet
– Arviointia oppiainekohtaisesti siitä, miten
– kasvatus- ja ainekohtaiset tavoitteet toteutuivat
– oma toiminta on perusteltavissa
– valitut opetus- ja arviointimenetelmät toimivat
– opetusmateriaali soveltui käyttöön
– vuorovaikutus toimi
– Lisäksi harjoitteluraportissa pohditaan didaktikkojen vuosittain antamia ainekohtaisia aiheita
(esim. arviointi tietyssä oppiaineessa)
– Yhteenveto ja omien kehittymistavoitteiden pohdintaa.


Suorituskortti:

Kukin harjoittelija täyttää sekä syksyn (A) että kevään (B) harjoittelusta suorituskortin ja hakee siihen kuittauksen normaalikoulun ohjaavalta opettajalta. Kortti toimitetaan harjoittelun päätyttyä normaalikoulun kansliaan. Hyväksyttyään harjoitteluraportit, didaktiikan lehtorit toimittavat listan harjoittelun suorittaneista opiskelijoista normaalikoulun kansliaan.

Opintojakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Kuvassa on näkymä Kaksio-oppimisympäristöstä ja sen katsomosta, jossa istuu joukko oppilaita.
Nuori nainen, joka on opetusharjoittelussa, katsoo oppilaiden työskentelyä, kun he maalaavat värikkäitä syksyn lehtiä paperille.
Kuvassa on joukko alakoulun oppilaita viimeistelemässä tekemiään värikkäitä kasvokuvia pientä taidenäyttelyä varten.
Kuva KAKS10 56 -oppimisympäristöstä. Kuvassa oppilaita ohjaamassa Sphero-robottipalloja avoimessa Katsomo-tilassa.