Aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta 2022, eli noin kahden kuukauden päästä. Syksyllä 2021 tehdyn Kunnallisalan tutkimussäätiön kyselytutkimuksen mukaan varmoja vaaleissa äänestäjiä olisi vain 40 prosenttia äänioikeutetuista. Luku on alhaisempi kuin viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.
Politiikan tutkija Sami Borg on kyselyn tulosten kanssa samoilla linjoilla. Hän vertaisi tulevaa äänestysaktiivisuutta jopa europarlamenttivaaleihin, joissa äänestäneitä on ollut kunnallisvaalejakin vähemmän. Tämä on ongelmallista, sillä jos yli puolet kansalaisista jättää äänestämättä, vaalituloksen yleinen hyväksyttävyys eli legitimiteetti kärsii.
Oma terveys kiinnostaa, mutta hallintorakenteet hämmentävät
Aluevaaleissa valitaan tulevia sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen päättäjiä. Vaikka terveys on tunnetusti kuntalaisille tärkeä teema, ei se yksin vaikuta äänestyskäyttäytymiseen. Borgin mielestä epätietoisuus lisääntyy, kun uusia päätöksenteon tasoja esitellään kansalaisille. Vähäinen tietämys aluevaalien tarkoituksesta näkyi myös Moreenimedian tuoreessa katugallupissa.
Vaalien arjen palveluihin yltävästä vaikutuksesta huolimatta monen kiinnostus ei riitä uusien hallintorakenteiden ymmärtämiseen. Aluevaaleista tutkijan mielestä erityiset tekee se, että kuntalaisille tärkeät teemat verhoutuvat suuren hallinnollisen muutoksen alle.
– Hallintohimmelit ja byrokratia eivät kiinnosta kansalaisia. Myöskään politiikka ei kiinnosta suurinta osaa ihmisistä, Borg muistuttaa.
Epätietoiset kansalaiset ovat passiivisempia, vaikka he pitäisivät äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Tunne velvollisuudesta taas on Borgin mukaan tutkimuksissa liitetty ikään.
– Tiedetään, että nuoret rikkovat osallistumisnormia enemmän. Iäkkäämmät kokevat vahvempaa velvollisuutta äänestää.
Myös koulutustaustalla on äänestysaktiivisuuden kannalta merkitystä. Borgin mukaan matalammin koulutetut äänestävät harvemmin. Matalin äänestysaktiivisuus löytyy edelleen matalasti koulutettujen nuorten miesten keskuudessa. Vaalit ovat kuitenkin vasta edessä, ja Borg painottaa, että lyhyelläkin kampanjoinnilla voidaan saada eri ikäiset kuntalaiset liikkeelle.
Kaiken takana on sote-uudistus
Aluevaaleja on kutsuttu myös sote-vaaleiksi. Nimi johtuu siitä, että vaaleilla valitaan jokaiselle hyvinvointialueelle valtuusto, joka päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä maakunnassaan. Valtuuston vastuulla on esimerkiksi päättää missä sosiaali- ja terveysasemat sijaitsevat, millaisia asiakasmaksuja peritään ja kuinka laajalti etävastaanotot tulevat käyttöön. Ennen uudistusta vastuu palveluiden järjestämisestä on kunnilla.
Monivaiheista ja vaativaa rakenteellista muutosta on valmisteltu Pirkanmaan kunnissa väliaikaisen toimielimen (Vate) ja sote-hankkeiden, PirSOTE:n ja KOMAS:in avulla. Ennakoiva työskentely on uuteen malliin siirryttäessä tarpeellista. Borg pohtii kuitenkin aluevaltuuston päätöksentekoa tilanteessa, jossa muutoksen valmistelu on ollut pitkällistä ja yksityiskohtaista.
– Pitäisi välttää tilanne, jossa valtuusto kokee toimivansa kumileimasimena. Demokratian näkökulmasta tärkeää olisi säilyttää aito vaikuttamisen mahdollisuus.
Jutun taustoittamista varten on haastateltu myös PirSOTE-hankkeen johtaja Eeva Halmetta.
Lue lisää tamperelaisten suhtautumisesta aluevaaleihin täältä.