Markus Hämäläinen omaa vahvan pelaamistaustan, ja on seurannut jalkapalloa useiden vuosien ajan. Ensimmäiset MM-kisat hän muistaa katsoneensa vuonna 2002. Nyt Hämäläinen lukeutuu aktiivisten kannattajien joukkoon, jotka ovat tehneet päätöksen olla katsomatta Qatarin kisoja.

Fanit pettyivät MM-kisoihin ja osa jättää kisat kokonaan katsomatta – ”Jossain se raja tulee vastaan meillä kaikilla, ja minun kohdalla se tuli tässä”

Suurin syyttävä sormi Qatarin MM-kisojen tilanteesta kohdistetaan jalkapalloliitto Fifaan ja kisojen järjestäjämaahan. Myös jalkapallokatsojien hartioita painaa vastuu tilanteesta. Tutkija Sami Kolamon mukaan kyse on kannattajien arvovalinnasta.

Neljäkymmentä prosenttia kyselyyn vastanneista jalkapallokannattajista ei katso Qatarin MM-kisoja lainkaan. Tieto selviää Moreenimedian kyselystä, missä selvitettiin aktiivisten jalkapallokannattajien suhtautumista käynnissä oleviin jalkapallon MM-kisoihin.

Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentti Sami Kolamo on tutkinut jalkapalloa ja kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa parinkymmenen vuoden ajan, ja väitellyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuista. Hänen uusi tietokirjansa käsittelee Qatarissa järjestettäviä kisoja.

Kolamo kertoo yllättyneensä kyselyn tuloksista.

– Olen yllättynyt, että niin moni tekee tämmöisen henkilökohtaisen protestin. Tämä kertoo jonkinlaisesta muutoksesta kannattajien ajattelussa.

Vastuuta kisojen ihmisoikeusrikkomuksista ei pidä vetää pois järjestäjätaho Fifalta, Qatarilta tai sponsoreilta. Katsojien vaikutusvaltaa ei silti pidä aliarvioida. Kolamo kertoo olevansa eri mieltä siitä, etteikö kannattajien toiminnalla olisi merkitystä.

– Valinnalla on aina vaikutusta. Toivomus olisi, että tilanne herättäisi fanien keskuudessa mahdollisimman paljon kritiikkiä. Se voi vaikuttaa ympäröiviin ihmisiin, ja lähteä näin vyörymään massaliikkeeksi.

Me Too -kampanja ja Black Lives Matter -liike ovat lähteneet liikkeelle sosiaalisessa mediassa hyvinkin nopeasti, Kolamo muistuttaa. Hän toivoo kisojen herättävän tietoisuutta epäkohdista, mutta Qatarissa ja sen lähimaissa suhtautuminen ihmisoikeustilanteeseen on huomattavasti välinpitämättömämpi, kuin länsimaissa.

Markus Hämäläisen mielestä pettymys on hyvä sana kuvaamaan Qatarin kisoja. – Jalkapallo on valjastettu Qatarin urheilupesun välineeksi.

Lassi Kukon päivät täyttyvät jalkapallon juniorivalmennuksesta ja pallopelien seuraamisesta. Normaalisti otteluita tulee katsottua vähintään muutama viikossa. Jalkapallon päätapahtuman katsomatta jättäminen ei ole helppoa, mutta ratkaisu pysyy.

Vaikka omalla boikotoinnilla ei olisi vaikutusta, ei hän siltikään katsoisi kisoja. Kukon mukaan kysymys on enemmän henkilökohtaisesta valinnasta. Hän ei halua osallistua.

– Osallistuminen on aina jonkinnäköistä tukemista.

Moreenimedian kyselyn tuloksista välittyy pettymys kisoihin ja tunnelmaa kuvattiin latistuneeksi. Jalkapallon pelaamisen ei koettu olevan kisojen keskiössä. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia ilmoitti ihmisoikeusrikkomusten varjostavan kisojen tunnelmaa.

– Qatarin kisoissa ihan kaikki on pielessä, enkä itse pysty sivuuttamaan niitä tosiasioita ja nauttimaan kisoista, kirjoittaa yksi vastaajista.

– Kahvihuoneissa ja kaveriporukoissa puhutaan enemmän siitä, onko ok katsoa kisoja, kuin siitä, voittaako Messin Argentiina kisat, toinen vastaaja tiivistää.

Qatarin kisoissa monia ongelmia

Jalkapallon MM-kisat Qatarissa käynnistyivät marraskuun lopussa, mutta karnevaalitunnelma kuukauden kestävien kisojen ympäriltä on poissa.

Qatarin valintaa vuonna 2010 järjestäjämaaksi eivät puoltaneet urheilulliset perusteet, sillä esimerkiksi kisojen infrastruktuuri on rakennettu nollasta stadioneista lähtien.

Siirtotyöläisten kohtelu, vähemmistöjen syrjintä ja Fifan haluttomuus puuttua epäkohtiin ovat vain lyhyt listaus kaikista globaaleista ongelmista, jotka ovat näiden kisojen kohdalla pielessä.

FAKTA

Verkkokysely jalkapallokannattajille

  • Moreenimedia teki jalkapallokannattajille verkkokyselyn, jossa se selvitti kannattajien suhtautumista Qatarin MM-kisoihin. Kysely jaettiin Futisforum2-keskustelupalstalla ja oli auki vastaajille 17.11.–22.11. välisenä aikana.
  • Kyselyyn vastasi 109 kannattajaa, joista 94 prosenttia oli miehiä ja kolme prosenttia naisia. 1 prosenttia luokitteli itsensä kategoriaan muu ja 2 prosenttia vastasi en halua kertoa.
  • 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei katso MM-kisoja lainkaan.
  • Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia koki, että ihmisoikeusrikkomukset Qatarissa vaikuttavat kisojen tunnelmaan.

Kannattajat ovat kyllästyneitä epäkohtiin

Jouni Lavikaisen tausta jalkapallon parissa on monipuolinen. Hän työskentelee Urheilumuseon asiantuntijana ja valmistelee väitöskirjaa urheilusta Helsingin yliopistossa. Lavikainen pelaa myös itse jalkapalloa ja on Suomen maajoukkueen kannattajat ry:n jäsen. Lavikainen muistaa katsoneensa ensimmäiset kisansa vuonna 1994.

Tähän asti arvokisat ovat rytmittäneet hänen elämäänsä, kunnes nyt. Qatarin MM-kisat ovat ensimmäiset, jotka jäävät katsomatta.

– Tämä on kyllästymistä kansainvälisen jalkapallon kaikkiin epäkohtiin, jotka irvokkaalla tavalla kulminoituu näissä kisoissa. Jossain se raja tulee vastaan meillä kaikilla, ja minun kohdalla se tuli tässä.

Lavikainen kertoo seuraavansa kriittistä uutisointia kisoista, mutta kiinnostus ei ole kentällä tapahtuvissa asioissa.

– Sitä pidän aika surullisena, koska rakkaus lajiin on hyvinkin suurta.

Kannanotot ovat kisoissa kielletty 

Tutkija Kolamon mukaan Fifa kertoo kannattavansa yhdenvertaisuutta ja muun muassa vähemmistöjen aseman parantamista, mutta käytännön toteutus on toinen. Erilaisten protestien ja kannanottojen kieltäminen maalaa omaa kuvaa siitä, miten Fifa yrittää rajata poliittisuutta kisoissaan, hän jatkaa.

– Fifa määrittelee tai rajaa haluamallaan tavalla sitä, mikä on poliittista. Esimerkiksi Fifan tekemät sopimukset ja MM-kisojen tapahtumaformaatti ei sitä ole. Sen sijaan näkyvä ihmisoikeuksien puolesta puhuminen määritellään ei-sallituiksi poliittisiksi kommenteiksi Fifan valvomilla alueilla. Jalkapallo pelinä ei voi mennä ihmisoikeuksien edelle.

Moreenimedian kyselyyn vastanneista 60 prosenttia toivoo, että Qatarissa jalkapallotähdet ja lajiliitot ottaisivat kantaa ihmisoikeusrikkomuksiin. Kisojen alettua teot ovat kuitenkin jääneet laihoiksi, eikä odotuksia niiden kasvulle ole.

– Pahoin pelkään, että mitään merkittävää ei tule tapahtumaan. Arvostamani pelaajat (Riku Riski, Tim Sparv) ovat jo kauan sitten sanoneet mielipiteensä, yksi vastaajista kirjoittaa.

Fifa kielsi One Love -kapteeninnauhat, ja määräsi erotuomarin antamaan keltaisen kortin pelaajille, joilla vähemmistöjä tukeva nauha on käsivarressaan. Saksan maajoukkueen kannanottoa ei näytetty kansainvälisissä televisiolähetyksissä. Yhteiskuvassa ennen ottelua jokainen Saksan avauskokoonpanon pelaaja peitti suunsa kädellä. Tanskan harjoituspaidat ”Human Rights for All” -tekstillä kiellettiin ennen kisojen alkua.

– Fifan työ edustamiensa arvojen eteen on kyseenalaista. Toivon, että joku jälki tästä kaikesta kritiikistä jää, Markus Hämäläinen toteaa.

Fifan täytyy ottaa vastuu

Kannattajat toivovat, ettei samankaltainen tilanne kisojen suhteen toistuisi. Lassi Kukko kritisoi erityisesti sitä, että kisaisäntä sanelee Fifalle, miten toimitaan.

– Niin ei saa käydä jatkossa, että Fifa lähtee toimimaan omia periaatteitaan, kuten ihmisoikeuksia, vastaan.

Sami Kolamo näkee, että kritiikki erityisesti länsimaista tulee kasvamaan, jos Fifa ei ota huomioon kestävää kehitystä ja ihmisoikeusasioita, vaan tekee päätöksiä raha edellä. Pahimmillaan se voisi johtaa siihen, että Fifa hajoaa.

– Sen jälkeen jalkapallo ei ole enää kuningaslaji.