- Monet voivat jäädä PCOS-diagnoosin kanssa yksin, kertoo Korento Ry:n järjestökoordinaattori Riikka Uljas-Bärman.

“Moni lähtee lääkäristä mukanaan vain oireyhtymän nimi” – PCOS on heikosti tunnettu terveydenhuollossa, vaikka se vaikuttaa laajasti koko terveyteen

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä vaikuttaa moniin, mutta on silti hyvin alidiagnosoitu. Korento Ry:n järjestökoordinaattori Riikka Uljas-Bärmanin mukaan oireyhtymästä pitäisi saada lisää tietoa terveydenhuoltoon.

Vaikka PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on yleinen hormonihäiriö, josta kärsii noin joka kymmenen kohdullinen, se on huonosti tunnettu terveydenhuollossa. Oireyhtymä koskettaa Korento Ry:n mukaan jopa 200 000 suomalaista, mutta se on silti hyvin alidiagnosoitu.

– 70 prosenttia PCOS:n kanssa elävistä on ilman diagnoosia, kertoo Korento Ry:n järjestökoordinaattori Riikka Uljas-Bärman.

PCOS:n oireisiin kuuluu esimerkiksi epäsäännöllinen kuukautiskierto, ylipaino ja liikakarvankasvu. Oireyhtymä altistaa myös muille ongelmille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja mielenterveysongelmille.

PCOS diagnosoidaan usein vasta silloin, kun se hankaloittaa lasten saamista. Tällöin huomio voi kiinnittyä ainoastaan lapsettomuuteen, ja muut oireet jäävät hoitamatta.

– Olisi todella tärkeää, että hoitoa saisi muihinkin oireisiin. PCOS vaikuttaa varsin kokonaisvaltaisesti terveyteen, joten se ei saisi jäädä vain gynekologiseksi kysymykseksi.

Kanadalaistutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia PCOS-diagnoosin saaneista oli tyytymättömiä lääkäreiltä saamaansa tietoon oireyhtymästä. Uljas-Bärman sanoo, että oireyhtymästä tarvittaisiin lisää tietoa terveydenhuoltoon.

– Aika moni lähtee lääkäristä kotiin mukanaan vain oireyhtymän nimi. Sen kanssa jää helposti yksin.

Kuuntele keskustelu kokonaisuudessaan alta. Keskustelusta löytyy myös tekstiversio tästä.