Suomessa pystytetään Joulupuuseuran mukaan 1,4 miljoonaa aitoa joulukuusta vuodessa.

Suomessa pystytetään vuosittain yli miljoona joulukuusta – muovikuusta täytyy käyttää yli kymmenen vuotta, jotta se pärjää aidolle kuuselle

Aito kuusi voi tuntua ympäristöystävällisemmältä kuin muovinen kuusi. Jo 16 kilometrin ajomatka joulukuusta hakemaan aiheuttaa kuitenkin enemmän päästöjä kuin monta vuotta olohuoneessa seisonut muovikuusi.

Jo 16 kilometrin vuosittain toistuva, edestakainen ajomatka aitoa, suomalaista lähikuusta hakemaan aiheuttaa enemmän päästöjä kuin monta vuotta käytössä ollut muovikuusi. Muovista kuusta tarvitsee puolestaan harvoin hakea ostokerran jälkeen varastoa kauempaa.

– Varsinkin kaupungeissa aidon kuusen voi silti ostaa esimerkiksi kauppareissun yhteydessä, eikä se siten välttämättä tuota lisää ajokilometrejä, Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Tikkinen sanoo.

Joulukuusen hankinnassa suurimmat päästöt syntyvätkin puun kuljettamisesta. Tämä kävi ilmi myös kanadalaistutkimuksesta, jossa vertailtiin luonnollisen joulukuusen ja tekokuusen ympäristövaikutuksia. Tutkimuksen mukaan sekä muovikuusen että aidon joulukuusen hankkimiseen liittyy paitsi ympäristöongelmia, myös -hyötyjä. Aito puu sitoo ilmasta hiilidioksidia, minkä lisäksi sen voi kompostoida käytön päätteeksi. Muovikuusta pystyy puolestaan käyttämään vuodesta toiseen ilman uuden hankkimista.

Suomessa pystytetään noin 1,4 miljoonaa aitoa kuusta vuodessa, kertoo Joulupuuseura. Kuusista vähän yli miljoona tulee suomalaisilta joulukuusiviljelmiltä. Ainakaan Suomessa joulukuusiviljelmät eivät kuitenkaan korvaa luonnontilassa olevaa metsää, joka on luonnoltaan monimuotoisempaa.

– Maa, jossa kuusia kasvatetaan myyntiin, on pääasiassa viljelykäytöstä poistunutta peltomaata. Tiedän myös joitakin viljelmiä, jotka sijaitsevat voimalinjojen alla, kertoo Tikkinen.

Muovikuusta voi käyttää vuodesta toiseen, eikä se tarvitse kasvinsuojeluaineita kasvaakseen myyntikelposeksi. Suurin osa muovikuusista tehdään kuitenkin PVC-muovista, joka on esimerkiksi Greenpeacen mukaan yksi myrkyllisimmistä.

Kuusien viljely on yksi keino hyödyntää ruoan- ja rehuntuotannosta poistuneita peltoja.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Tikkinen

Muoviset kuuset ovat usein myös valmistettu Kiinassa, jolloin niiden rahtaamisesta Suomeen syntyy päästöjä. Muovikuusta tulisi Tikkisen mukaan käyttää kymmenestä kahteenkymmeneen vuotta, jotta se olisi ympäristöystävällisyydessä kilpailukykyinen aidon kuusen kanssa.

– Riippuen siitä, miten läheltä oikean kuusen pystyy hankkimaan. Luonnonkuusissa logistiikka vaikuttaa hiilijalanjälkeen todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin itse puu.

Myös sillä on väliä, mihin kuusi päätyy käytön jälkeen. Oli kuusi sitten muovia tai puuta, kaatopaikalle päätyminen on sille huonoin mahdollinen loppusijoituspaikka. Aidon kuusen voi viedä joulukuusten keräyspisteeseen, pistää polttopuiksi tai hakkeena kompostiin. Muovisen kuusen viedä kierrätykseen. Koska muovikuusesta suurin osa on metallia, se kuuluu metallinkeräykseen.

– Aidon kuusen vieminen kaatopaikalle ei Suomessa ole enää edes mahdollista, Tikkinen huomauttaa.

– Ympäristön kannalta täydellinen joulukuusi olisi sellainen, joka sattuisi kasvamaan kotipihalla ikkunan alla, eikä sitä tarvitsisi kaataa ja tuoda sisälle ollenkaan, vaan se saisi seisoa koristeltuna ulkona kasvupaikallaan, Tikkinen toteaa.

Pohtivatko tamperelaiset joulukuusen ympäristöystävällisyyttä sitä hankkiessa? Kuuntele Moreenimedian gallup aiheesta.