Epäilyttävän tiedon kohdalla kannattaa miettiä, kuka tiedosta hyötyy tai aiheutuuko sen eteenpäin jakamisesta haittaa.

Virheellinen tieto leviää verkossa kuusi kertaa todenmukaista tietoa nopeammin – ”Kyse voi olla myös ajanvietteenä tapahtuvasta trollauksesta”

Virheellistä tietoa levitetään tahallaan ja vahingossa. Journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoon mielestä tilanteen parantaminen ei voi jäädä yksittäisten ihmisten varaan, vaan tarvitaan laajempia toimenpiteitä.

Valheellinen tai virheellinen tieto leviää verkossa jopa kuusi kertaa todenmukaista nopeammin, selviää Yhdysvaltojen Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa, Institute of Technologyssa tehdyssä tutkimuksessa.

Tutkijat päättelivät tämän johtuvan virheelliseen tietoon liittyvästä uutuuden ja yllättävyyden tunteesta, mikä saa ihmiset jakamaan tietoa eteenpäin.

Virheellisen tiedon levittämisen motiiveja ei usein tiedetä. Ne voivat olla esimerkiksi poliittisia, ideologisia tai kaupallisia.

Kyse voi olla myös ajanvietteenä tapahtuvasta trollauksesta, kertoo journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo.

– Harhaanjohtavaa tietoa levittävä henkilö saattaa myös vilpittömästi uskoa levittävänsä oikeaa tietoa muiden ihmisten hyödyksi, Vehkoo toteaa.

Journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo. Kuvaaja: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.

Faktaa ja fiktiota

Virheellisellä tiedolla on usein suoria käytännön vaikutuksia. Esimerkiksi koronaviruksesta levinneen virheellisen tiedon vuoksi ihmiset ovat toimineet vastoin tutkimusnäyttöön perustuvia ohjeistuksia.

Vehkoon mukaan on tärkeää ymmärtää, että tahallisesti tai tahattomasti levitetty virheellinen tieto ei ole välttämättä täysin sepitettyä, vaan se on usein yhdistelmä faktaa ja fiktiota.

– Asioita voidaan myös vääristellä ja paisutella tai asettaa harhaanjohtavaan kontekstiin.

Peliä ei ole menetetty

Vehkoon mukaan virheellisen tiedon leviämisen estämiseksi on paljon vaihtoehtoja. Hän korostaa, että asia ei voi olla kiinni vain yksittäisten ihmisten toiminnasta.

– Meidän pitäisi yhdessä luoda parempaa informaatioympäristöä, ja siihen tarvitaan sääntelyä sekä yhteiskunnallisia toimenpiteitä.

Vehkoon mielestä jokainen voi tehokkaasti pysäyttää virheellisen tiedon leviämisen pohtimalla, uskooko johonkin asiaan siksi, että haluaa uskoa siihen, ja koska tieto sopii omaan maailmankuvaan.

– Kun omista kognitiivisista vinoumistaan tulee tietoiseksi, niitä voi myös hyödyntää.

Vehkoo kertoo, että jos epäilyttävä tieto alkaa soittaa hälytyskelloja, kannattaa ensin miettiä, kuka tiedosta hyötyy tai aiheutuuko sen eteenpäin jakamisesta esimerkiksi turhaa paniikkia.

– Varsinkin kuohuttavien asioiden kanssa kannattaa ennemmin laskea kahteenkymmeneen kuin kymmeneen ja miettiä mitä seurauksia jakamisella voi olla.

Mitä ihmiset ajattelevat virheellisen tiedon leviämisestä? Lue lisää aiheesta täältä.