Tampere elää ja muotoutuu uudeksi – mustamakkara, Popeda ja kliseet pysyvät osana Tampereen historiaa

Ratikkaa kritisoitiin ennen sen valmistumista kuten Näsinneulaakin aikoinaan, mutta ennen pitkää sekin sulautuu tamperelaisuuteen lopullisesti, Tampere-seuran toiminnanjohtaja sanoo.

Tampere muuttuu kohisten. Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi valitulle Tampereelle muuttaa jatkuvasti uusia ihmisiä, ja samaan aikaan kaupunkikuvaa muovataan raitiovaunureitein ja rakennushankkein.

Väistämättä myös tamperelaisuus ja tamperelainen kulttuuri muotoutuvat kaiken muutoksen mukana johonkin suuntaan.

– Kun tulee uusia ihmisiä, heidän mukanaan tulee uusia toimintatapoja ja kulttuureja, ja niin ne vain sulautuvat yhteen, kiteyttää Tampere-seuran toiminnanjohtaja Hanna-Liisa Onnela.

– Maailman kuuluu muuttua. Näen, että olemme kokonaisuutena aika muutosvastarinnaton kaupunki, vaikka yksittäisistä asioista tapellaan. Kun Näsinneulaa suunniteltiin, puhuttiin, että se pilaa kansallismaiseman. Eihän niin puhu kukaan enää.

Onnelan mukaan moni on kritisoinut ratikkaa ennen sen liikennöinnin aloittamista, mutta hän uskoo tamperelaisten omaksuvan ratikan lähivuosina yhtä luontevaksi osaksi kaupunkiaan kuin Näsinneulan.

Iänikuiset ja ihanat ikonimme

Tamperelaisuuteen yhdistetään perinteisesti muun muassa viihdeohjelma Kummeli, perinneruoka mustamakkara, rockyhtye Popeda sekä jääkiekko. Ne saattavat tuntua kliseiltä, mutta Onnelan mukaan ne eivät jaa tamperelaisia sukupolviin.

– Yhdistävä tekijähän ne ovat. Ei tarvitse kannattaa samaa asiaa tai tykätä niistä, mutta kaikki tunnustavat ne, Onnela painottaa.

Hän uskoo, että vaikka jotkut tamperelaiset ikonit ovat aikansa tuotteita, kaikki jäävät kuitenkin historiankirjoihin.

Jos joku, niin rakkaus kotiseutuun säilyy osana tamperelaisuutta myös tulevaisuudessa.

Hanna-Liisa Onnela

Työväenkaupungin perinne ei ole kadonnut

Tampere on kauan ollut kulttuurien sulatusuuni, jonne on muutettu joka puolelta Suomea.

Pitkään se oli tunnettu ennen kaikkea työväenkaupunkina. Onnelan mukaan työväen perinne ei vieläkään ole Tampereelta kadonnut, vaikka tehdastyöläisyys ei enää määritä tamperelaisuutta samassa määrin kuin ennen.

– Vaikka Finlayson ei enää siinä tarkoituksessa ole olemassa, aika monen tamperelaisen historia on puuvillatehtaassa. Ja vuoden 1918 tapahtumat painottuivat Pirkanmaan alueelle niin merkittävästi, että punaisten kohtalo on edelleen ihmisten historiassa.

Onnelaa puhuttelee niin ikään se, kuinka suuri osa koko Suomen tehdastyöläisistä oli 1800-luvulla tamperelaisia. Tuolloin 13 tamperelaista tehdasta muodosti yli kolmanneksen koko maan tehdastyöväestöstä.

– Se ei ole missään menneisyydessä keskiajalla, vaan he ovat muutaman polven takaisia ihmisiä, Onnela sanoo.

Lue täältä, mitä tamperelaiset ajattelevat tamperelaisuudesta.