Jenna Raution kolumni: Yökyläilyn tulisi olla osa myös aikuiselämää – kosketus syventää ystävyyssuhdetta

Opiskelija, milloin viimeksi olet yökyläillyt ystäväsi luona? Ja nyt ei lasketa niitä kertoja, kun on ollut pakko löytää jokin yöpaikka baari-illan jälkeen, koska bussit eivät enää kulje. Nyt puhutaan pyjamabileistä, karkista, elokuvista ja siskonpedistä. Rohkenin hetki sitten laittamaan ystävälleni viestin: ”Pitäiskö mun tulla sinne yöks?”. Se on parasta mitä voit tehdä ystävyyssuhteillesi juuri nyt.

Korona-aikana nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat puhuttaneet mediassa paljon. Moni nuori kokee yksinäisyyttä ja vaikeutta jaksaa koulussa. Lisäksi suomalainen kulttuuri ei ole tunnettu fyysisestä läheisyydestä, koskettamisesta tai tunteista puhumisesta. Korkeintaan nämä yhdistetään parisuhteeseen. Tällainen ajattelumalli on yksi syy siihen, miksi läheisyyttä voi olla vaikea tuoda ystävyyssuhteisiin. Meillä saattaa olla ystäviä, jotka koemme tärkeiksi, mutta silti jostain syystä emme koe luontevaksi tulla lähelle tai esimerkiksi nukkua vieressä.

Kaikki nämä läheisyyden osa-alueet, sekä fyysinen että henkinen, kuitenkin vahvistaisivat ystävyyssuhdetta ja tukisivat mielenterveyttä. Parhaimmillaan kosketuksella on tutkittu olevan terveydellisiä vaikutuksia. Aivoliiton artikkelin mukaan kosketuksen parhaiten tunnettu terveysvaikutus on stressin lievittäminen. Kosketus myös madaltaa verenpainetta ja vapauttaa aivoissa mielialaa kohottavia välittäjäaineita.

Koskettaminen voi silti tuntua pelottavalta ja epäluontevalta. Tiedän. Siksi kehotan jokaista kokeilemaan aikuisiän yökyläilyä ystävän kanssa. Nukkuminen ystävän vieressä, molemmille sopivalta tuntuvan kosketusetäisyyden päässä, tuo hyvän olon ja turvan tuntemuksia.

Yksinkertainen vieressä olo avaa tilaa tunteiden jakamiselle. Valojen sammuttua voin uskaltautua jopa kertomaan ystävälle,  kuinka tärkeä hän on.