Hallitus on päättänyt nostaa opiskelijoiden tulorajoja väliaikaisesti vuonna 2022. Kyseessä on noin 25 prosentin korotus nykyiseen tulorajaan. Käytännössä se tarkoittaa vuositulorajan nousemista 12 498 eurosta 15 630 euroon. Hallitus kaavailee tulorajojen muuttamista pysyviksi, jos korotuksesta saadaan myönteisiä tuloksia.
Opiskelijoiden tulot koostuvat yleensä opintotuesta, -lainasta ja palkasta. Silti moni opiskelija jää köyhyysrajan alapuolelle.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Annika Nevanpää ei ole muutokseen täysin tyytyväinen.
SYL:n toiveena olisi 50 prosentin korotus nykyisiin tulorajoihin, mikä vastaisi pohjoismaista tasoa. Lisäksi muutos on vain väliaikainen, vaikka tulorajojen haluttaisiin muuttuvan pysyvästi.
– Tällä hetkellä Suomi on todella jäljessä pohjoismaisesta tasosta, toteaa Nevanpää.
Opiskelijat ottavat muutoksen vastaan tyytyväisin mielin
Tilastokeskuksen mukaan noin puolet yli 18-vuotiaista opiskelijoista työskentelee opintojen ohella.
Moreenimedian teettämän gallupin mukaan nykyiset tulorajat jarruttavat kuitenkin työntekoa. Gallupiin vastanneen opiskelijan Marika Koskisen mukaan työtunnit pitää laskea tarkkaan, jotta opintotuki ei vähene.
– Haluaisin työskennellä enemmän, mutta tulorajojen takia se ei ole järkevää, toteaa Koskinen.
Työskentelyyn ei haluta kannustaa uupumisen varjolla
Opiskelijoiden uupumisesta ja mielenterveysongelmista ollaan yhä enemmän huolissaan. Kun täyspäiväisen opiskelun ottaa rinnalle töitä, monen jaksamiskynnys voi ylittyä. Nevanpää muistuttaa, ettei SYL:n tarkoituksena ole patistaa opiskelijoita töihin.
– Emme halua lähettää viestiä, että nyt on pakko tehdä töitä.
Tulorajojen muutos auttaa niitä, jotka haluavat tehdä töitä ja kokevat sen mieleiseksi. Tulorajojen nostamisella opiskelijat saavat tilaa ja joustoa oman talouden suunnitteluun.
Nevanpää painottaa, että opintotuen pitäisi mahdollistaa täyspäiväinen opiskelu työnteon ollessa vapaaehtoista.