Vain neljä prosenttia ainejärjestöjen tapahtumatoimijoista eivät koskaan koe työtään uuvuttavana, selviää Moreenimedian kyselyssä. Monissa ainejärjestöissä vastuu tapahtumista on yhdellä tai kahdella henkilöllä, ja tapahtumia voi olla jopa viikoittain.
Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen tapahtumavastaava Hanna Vähävuoren mukaan ainejärjestön tapahtumilla on suuri merkitys opiskelijoille.
– Ainejärjestöllä on ratkaiseva rooli siinä, kuinka opiskelijayhteisöön kiinnitytään opintojen aikana, Vähävuori kertoo.
Olosuhteet eivät ole olleet otolliset tapahtumajärjestämiselle viimeisen puolentoista vuoden aikana. Rajoitusten takia tapahtumia on pitänyt perua, siirtää tai järjestää etänä. Tänä syksynä tapahtumille on ollut suuri kysyntä.
– Eri deadlinet ja tapahtumien suunnitteluun liittyvät epävarmuustekijät ovat tuntuneet stressaavilta varsinkin nyt syksyllä kun on taas paljon tapahtumia, kertoo eräs kyselyyn vastannut.
Opinnot jäävät toiseksi
Kyselyn mukaan vähän alle puolet vastaajista tekee kokonaisen työpäivän verran tapahtumavastaavan töitä viikossa. Jos aikaa ei tunnu riittävän kaikkeen, monet vastaajat kertovat jättävänsä opinnot tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi.
– Käytän enemmän aikaa tapahtumavastaavan työhön kuin opintoihin. Tapahtumien deadlinet on pakko pitää, kurssien ei. Olen jättänyt monia kursseja kokonaan kesken, sillä aika ei vain riitä kaikkeen, kertoo eräs vastaaja.
Opintojen pitkittyminen voi johtaa motivaatio-ongelmiin, kertoo opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän järjestö Nyyti ry:n asiantuntija Annina Lindberg.
– Haasteita voi syntyä, jos opiskelija jää opinnoissaan jatkuvasti jälkeen. Opiskelu voi olla hyvin yksinäistä, kun tuttu porukka on jo suorittanut kurssit aiemmin, ja niitä joutuu tekemään vieraiden ihmisten kanssa, Lindberg kertoo.
Kysely ainejärjestöjen tapahtumatoimijoiden jaksamisesta
- Kyselyä jaettiin TREYn tapahtumatoimijat -telegramryhmään ja sähköpostitse suoraan ainejärjestöjen tapahtumavastaaville.
- Moreenimedian toteuttamaan verkkokyselyyn vastasi 23 henkilöä.
- Vastanneista 67 prosenttia oli 21–23 -vuotiaita ja 17 prosenttia oli 24–26 -vuotiaita.
- Suurin osa vastaajista koki tapahtumatoimijan työn uuvuttavana joskus. Noin yhdeksän prosenttia vastaajista koki työn olevan uuvuttavaa aina, ja vain neljä prosenttia koki, ettei työ ole koskaan uuvuttavaa.
- Vähän alle puolet vastaajista käyttivät työhön 4-7 tuntia viikossa.
Pesti voi kuormittaa liikaa
Ainejärjestötoimiin kuuluu aina vastuu, mutta joskus se voi kasvaa suhteettoman suureksi. Eräs vastaajista kokee joskus olevansa vastuussa koko ainejärjestön opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista.
– Koko ajan kuulee kuinka jotkut opiskelijat ovat syrjäytyneitä ilman ystäviä tai kontaktia opiskelijayhteisöön, niin olen yrittänyt järjestää mahdollisimman paljon erilaisia tapahtumia, jotta jokaiselle löytyisi itselle mielenkiintoinen tapahtuma, vastaaja kertoo.
Liiallinen vastuu lisää yksilön kuormitusta suhteettomasti, kertoo Lindberg. Hänen mukaansa ainejärjestötoiminnassa kaikki vastuu ei voi olla yhden ihmisen harteilla. Jos näin kuitenkin käy, ainejärjestöllä pitäisi olla keinoja, miten jakaa vastuuta.
– Lisää resursseja voi löytyä yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. On myös hyvä pohtia, kuinka hallituksen sisäistä yhteistyötä voidaan lisätä, Lindberg pohtii.
Ainejärjestötoiminta voi olla voimavara
Pesti ainejärjestössä on monille vastaajille myös voimavara. Hallituksessa pääsee osaksi opiskelijayhteisöä ja oppii hyödyllisiä taitoja.
– Työ on myös palkitsevaa ja mukavaa. On ihanaa kuulla ihmisten palautteita tapahtumista ja niiden onnistumisista. Saan myös hyvää kokemusta tapahtumien järjestämiseen, kertoo eräs vastaaja.
Vähävuori toivoo, että ainejärjestöissä korostetaan yhä enemmän kiitoksen merkitystä ja muiden auttamista.
– Jos kovan työn päätteeksi työstään saa kiitosta, se voi saada työn tuntumaan merkityksellisemmältä ja auttaa jaksamaan, Vähävuori toteaa.
Lue toimittajan omat kokemukset tapahtumavastaavan työstä täältä.