Opiskelijat käyttävät useimmiten ekstaasia, amfetamiinia ja kokaiinia, kertovat Moreenimedian kyselyn vastaukset ja Ehyt ry:n päihdeneuvonnan tilastot.
Jutun kuvat ovat kuvituskuvia tekaistuista tilanteista.

Bilehuumeet voivat turruttaa opiskelijan kiireisen mielen – Käyttäjä ottaa aina terveysriskin

Muuhun juhlakansaan sulautuva yliopisto-opiskelija saattaa irtautua arjesta aineilla, joita ei saa tilattua baaritiskiltä. Opiskelijoiden huumekokeilut ovat luonteeltaan spontaaneja, eikä tilanteessa tule aina huomioineeksi käytön mukanaan tuomia haittatekijöitä.

Bilehuumeilla halutaan tavallisesti nostattaa tunnelmaa, peitota negatiivisia tunnekokemuksia tai tuoda jännitystä elämään.

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n korkeakoulutyön asiantuntija Emmi Lehtinen vieroksuu bilehuume-termiä, sillä se voi luoda kuvaa siitä, että kyseessä olisi jollakin tapaa muita vaarattomampi huumausaineluokka.

Ehyt ry:n päihdeneuvontaan hakeutuvat opiskelijat ovat muita yhteydenottajia huolestuneempia huumeidenkäytöstään. Tämä käy ilmi tammi-lokakuun 2021 tilastoista.

Lähikuva opiskelijahaalareiden takataskusta, josta pilkistää pillereitä sisältävä minigrip-pussi.
Kyselyvastausten perusteella opiskelijoiden bilehuumeiden välittäjänä toimii yleensä entuudestaan tuttu henkilö.

Pillerin ojentaa usein kaveri

Moreenimedia teetti Tampereen yliopiston opiskelijoilla kyselyn siitä, millaisia kokemuksia tai havaintoja heillä on bilehuumeisiin liittyen. Aineet on kyselyssä eritelty ekstaasiin, stimulantteihin, psykedeeleihin ja havaitsijalle tunnistamattomiin aineisiin.

Vastanneista reilu puolet kertoi tuntevansa opiskelijoita, jotka ovat käyttäneet bilehuumeita. Neljäsosa kyselyyn vastanneista sanoi käyttäneensä näitä bilehuumeiksi luokiteltavia aineita ainakin kerran.

Kyselystä ilmenee, että huumausaineita saattaa saada haltuunsa yllättävänkin helposti, esimerkiksi kaverin välityksellä. Yksi vastanneista kertoi tuutorin yllyttäneen häntä huumekokeiluun. Lehtinen näkee, että vanhemmilla opiskelijoilla voi olla nuorempiin auktoriteettiasema, jonka olemassaoloa ei aina tiedosteta.

– Bileissä käytettävät piristeet ovat pääasiassa tutuilta ihmisiltä saatuja, olivat ne sitten tarjottuja tai kysyttyjä. Tutun kautta saadut huumausaineet saatetaan kokea turvallisemmaksi, mikä ei tietysti pidä paikkaansa. Harva tietää, mitä jokin päihde todella pitää sisällään, Lehtinen kertoo.

Päihdeneuvonnan tilastojen mukaan valtaosa yhteyttä ottaneista opiskelijoista kamppailee myös muiden haasteiden kanssa. Mielenterveyteen liittyvistä ongelmista keskustellaan 78 prosentin kanssa, yksinäisyyttä kokee 39 prosenttia.

– Joillekin päihteet saattavat tuoda hetkellistä helpotusta, mutta ne eivät pitkällä tähtäimellä auta esimerkiksi ihmissuhdeongelmiin, opiskelustressiin tai yksinäisyyden tunteeseen, Lehtinen toteaa.

Muutama kyselyyn vastannut kertoo käytön jälkeen koetusta ahdistuksen tunteesta. Käytön pitkäaikaisvaikutuksia ei vastauksissa tuotu ilmi.

Violetilla valolla valaistulla alustalla on shottilasi ja muutama pilleri, jotka kuvaavat alkoholin ja huumausaineiden sekakäyttöä.
Kyselyyn vastanneet kertovat pahimpien jälkiseuraamuksien johtuneen huumausaineiden yhteisvaikutuksesta alkoholin kanssa. Ehyt ry:n Lehtinen toteaa sekakäytön olevan yleistä suomalaisessa päihdekulttuurissa.

Tarinat voivat hallita huumekäsitystä

FAKTA

Kysely bilehuumeiden käytöstä opiskelijoiden keskuudessa

  • Linkkiä verkkokyselyyn jaettiin Tampereen yliopiston eri ainejärjestöjen sähköpostilistoilla ja Jodel-keskustelusovelluksen @tampereenyliopisto-kanavalla.
  • Noin 70 prosenttia vastaajista oli 18-23–vuotiaita. Loput vastaajista olivat 24-35–vuotiaita.
  • Vastaajista noin 76 prosenttia oli naisia ja 24 prosenttia miehiä.
  • Vastaajien suhtautuminen bilehuumeisiin oli pääosin neutraalia.
  • Suurin osa vastaajista ei ollut koskaan käyttänyt bilehuumeita. 8 prosenttia vastasi kokeilleensa ja 13,5 prosenttia sanoi käyttävänsä satunnaisesti. Alle kolme prosenttia kertoi käyttävänsä huumeita lähes aina juhliessaan.

Stigmatisoitua aihetta tulisi käsitellä rakentavammin, pohtii Lehtinen. Hän ei usko siihen, että huumeidenkäytöllä olisi automaattisesti tuhoisia seurauksia. Mikäli jotakin ainetta haluaa käyttää, olisi siihen ja sen vaikutuksiin hyvä tutustua luotettavilla, faktapohjaisilla verkkosivuilla.

– Tärkeintä olisi pysähtyä tunnustelemaan sitä, mitkä asiat todella johtavat päihteiden pariin, Lehtinen sanoo.

”Huumeiden ominaisuuksista ja vaikutuksista tulisi olla tarjolla laajemmin tietoa, jotta kokeilut, joita joka tapauksessa tapahtuu, voisivat olla turvallisia”, pohtii eräs vastaaja.

Kyselyn vastauksista ilmenee myös harkittua myönteisyyttä huumeita kohtaan.

”Ennen ensimmäistä kokeiluani minua oli jo pitkään kiehtonut, mikä päihteissä saa ihmisen jättämään kaiken muun pois elämästään. Luin ja keskustelin asiasta paljon. Lopulta tulin nykyiselle kannalleni ja kokeilimme mahdollisimman turvallisesti läheisten ystävien kanssa. Usko vastuulliseen päihteiden käyttöön saa minut jatkamaan enkä pelkää hakea apua, jos sitä tulen tarvitsemaan.”

Lehtisen mukaan keskustelu huumeiden ympärillä rakentuu pitkälti yksittäisistä tarinoista. Ne voivat olla niin siloteltuja kuin mustamaalaaviakin.

Mikäli oma tai läheisen päihteidenkäyttö herättää huolta, Ehyt ry:n maksuttomaan päihdeneuvontaan voi olla yhteydessä läpi vuorokauden numerossa 0800 90045.