Terapeutti, pappi ja tietokirjailija Miia Moision mukaan häpeä voi saada alistumaan ja vähättelemään omia tarpeita. Kuva: Tuulamaria Lempiälä

Häpeä voi vaikuttaa meissä tiedostamatta – “Voimme turvautua näkymättömyyteen, täydellisyyden tavoitteluun tai riippuvuuksiin”

Häpeää tarvitaan yhteiskunnan ja sosiaalisten verkostojen toimimiseksi. Elämää ja omana itsenä olemista rajoittava häpeä on sen sijaan asiantuntijan mukaan vahingollista.

Häpeä voi syntyä monella tavalla useimmiten varhaisessa lapsuudessa tai myöhempien elämäntapahtumien, kuten kiusaamisen seurauksena, kertoo terapeutti, pappi sekä häpeästäkin kirjoittanut tietokirjailija Miia Moisio.

– Näihin kokemuksiin liittyy usein torjumista ja kylmyyttä, joka herättää tunteen, että on itse kelpaamaton tai arvoton, kertoo Moisio.

Moisio sanoo, että häpeä voi jäädä tunnistamatta ja ilmentää itseään monella tavalla. Nämä ilmenemismuodot, kuten riippuvuudet tai vaatimukset itseään kohtaan ovat usein selkeämpiä kuin tunne häpeästä.

Häpeän purkamiseen auttaa yhdysvaltalaisen häpeätutkija Bréne Brownin mukaan esimerkiksi empatia. Moision mukaan häpeän vastavoima on myös rakkaus.

– Tämä ei tarkoita vain ulkopuolelta tulevaa rakkautta. Koska häpeä on tunnetta siitä, että ei ole kelpaava, silloin tarvitaan empatiaa tai hyväksyntää itseään kohtaan, sanoo Moisio.

Miia Moisio on käsitellyt kirjoissaan myös omaa työskentelyään häpeän kanssa.

– Häpeä on näkynyt elämässäni niin monella tavalla, että lista tästä olisi todella pitkä. Vaatimukset itseä kohtaan ovat olleet ankaria. Olen saattanut esimerkiksi miettiä aivan tavallisen tilanteen jälkeen pitkään, että minun ei olisi pitänyt sanoa tai tehdä jotain, kuvaa Moisio.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.