Perinnejuhla kekrin juuret ulottuvat pitkälle historiaan, mutta nyt se halutaan päivittää nykypäivään sopivaksi. Kekriä juhlittiin loka-marraskuun vaihteessa jo kauan ennen halloweenin rantautumista. Sadonkorjuujuhla kekri juhlistaa sadonkorjuukauden ja kesän töiden päättymistä. Enää sadonkorjuukauden päättyminen ei ole kuitenkaan kansallinen juhlinnan aihe. Nyt loppusyksyn valtaa kaupallinen tuontijuhla halloween.– Meitä harmitti se, kuinka paljon huomiota halloween on saanut, vaikka meillä on Suomessa omakin sadonkorjuujuhla, kertoo Marita Suontausta, Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö.
Kekrin juhlinta nykypäivänä voi olla jotain muuta kuin mitä se ennen oli, Suontausta kertoo. Maa- ja kotitalousnaiset alkoivat vuonna 2017 uudistaa kekriä.
Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivuilla on tietoa kekristä, ja he järjestävät tapahtumia, joissa kerrotaan kekriperinteistä ja -ruoista. Tänä vuonna oli lähinnä verkkotapahtumia, mutta jatkossa on tarkoitus juhlia kekriä suuremmin.
– Ensi vuonna aiomme rummuttaa kekrin puolesta vieläkin kovemmin, Suontausta kertoo.
Kekrin perinteet inspiroivat
Kekriä juhlittiin ennen ylenpalttisella ruokailulla ja vieraiden kestitsemisellä, kun sadonkorjuutyöt saatiin päätökseen. Juhlijat polttivat kekritulia, lauloivat, leikkivät ja kertoivat tarinoita. Jotkut pukeutuivat kekripukeiksi ja kekrittäriksi ja kiersivät talosta toiseen. Henget saapuivat tuonpuoleisesta elävien maailmaan, ja heitäkin tuli kestitä.
Vaikka kekrin juhlinta on Suomessa vähentynyt huomattavasti, on sen juhlallisuudet inspiroineet monia muita tapojamme. Kekripukki ja kekritär ovat siirtyneet jouluun pukiksi ja muoriksi. Kekrin aika oli niin sanottua jakoaikaa, jolloin elettiin kahden vuoden välissä. Kekriä juhlittiin myös, jotta seuraavan vuoden sadosta tulisi hyvä. Tämä perinne on innoittanut uudenvuoden juhlintaan, jolloin toivomme seuraavasta vuodesta hyvää vuotta ja teemme lupauksia.
Tulevaisuuden kekri juhlistaa suomalaista maataloutta
Kun suomalaiset muuttivat maalta kaupunkeihin, kekrin juhlinta loppui.
– Ehkä halusimme unohtaa oman maalaisuutemme, Suontausta pohdiskelee.
Suontausta kokee, että kekri on tänä päivänä kunnianosoitus suomalaiselle maataloudelle ja kotimaisen ruoan tuottajille. Kotimainen liha ja satokauden mukaiset kasvikset ovatkin juhlan keskiössä. Toinen tärkeä osa juhlaa on yhteisöllisyys.
– Ruoan äärelle on helppo kokoontua, Suontausta naurahtaa.
Jutussa on käytetty lähteenä Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekri.fi -sivustoa.
Moreenimedia selvitti, kuinka paljon ihmiset tietävät Kekristä. Kuuntele tai lue vastaukset täältä.