Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on kiinnostunut psyykkisestä haavoittuvuudesta työelämässä.

Yhä useampi työntekijä hakee apua mielenterveysongelmiinsa – ”Isot kulttuuriset muutokset heijastuvat ihmisen toimintaan”

1970-luvulla mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot saatettiin verhota selkäkivuiksi. Nykyisin mielenterveysongelmat ovat suurin syy sairauspäivärahan saamiselle. Asiantuntijan mukaan syynä tähän ovat työelämän ja keskustelukulttuurin muutokset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan mielenterveysongelmat ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspäivärahan saamiseen. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaan työelämän koventuneet vaatimukset ovat yksi syy työn aiheuttamien psyykkisten ongelmien kasvuun.

Työnkuvat alkoivat monipuolistua ja laajentua 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, ja tämä näkyi lisääntyneenä stressinä ja uupumuksena ammattikunnissa.

-Koettiin, että oli vaikeaa tehdä työtä omien ihanteiden mukaisesti, Väänänen toteaa.

Vaativuustason nousu konkretisoituu myös työpaikkailmoituksissa tapahtuneissa muutoksissa. Väänäsen mukaan nykyisin erityisesti esimiesasemien hakuilmoituksissa korostuu kilpailuhenkisyys ja aikaansaavuus.

Myös suhtautuminen mielenterveysongelmiin on muuttunut aiempaa suvaitsevaisemmaksi, mikä on voinut osaltaan johtaa pienempään kynnykseen hakeutua apuun.

-Seitsemänkymmentäluvulla lääkäri ja potilas saattoivat yhdessä sopia naamioivansa mielenterveysongelmat selkä- tai niskavaivoiksi, Väänänen sanoo työterveyslääkäreiden haastatteluihin nojaten.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.