Tutkija Nina Haltian mukaan nuoret eivät välttämättä uskalla haaveilla sellaisista koulutuspoluista, jotka tuntuvat oman perheen kontekstissa vierailta

Koulutustaso periytyy yhä voimakkaasti – ”Jo lapsuudessa kasvetaan siihen ajatukseen, että mihin minun kaltaiseni ihmiset tässä maailmassa menevät”

Suomi on koulutuksen tasa-arvon mallimaa. Miksi silti korkeakoulujen ovet avautuvat useammin korkeakoulutettujen perheiden lapsille ja työläistaustaisen nuoren opintoja varjostaa epävarmuus omasta osaamisesta?

Korkeakoulutuksen tasa-arvoa tutkineen Nina Haltian mukaan koulutustason periytymisessä on kyse sosiaalisista malleista. Lapsi omaksuu jo nuorena paikkansa maailmasta ja oppii vanhemmiltaan, mitkä asiat ovat tärkeitä ja tavoiteltavia.

– Koulumenestys ei suoranaisesti määritä sitä, millaisia valintoja tehdään. Kyse on myös siitä, millaisia asioita uskalletaan toivoa itselle ja mitä ylipäätään tiedetään erilaisista vaihtoehdoista.

Usein koulutuksen tasa-arvosta puhuttaessa kiinnitetään huomiota juuri koulutusmahdollisuuksiin eli siihen, kuinka hyvin eri koulutukset ovat eri taustoista tulevien ihmisten saavutettavissa. Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että perhetausta saattaa vaikuttaa vielä korkeakoulun porttien sisäpuolella ja aina työelämässä asti.

– On tutkitusti todettu, että työväenluokkaisista taustasoista tulevat opiskelijat kokevat opinnoissa enemmän epävarmuutta omista kyvyistään. Opiskelija saattaa menestyä hyvin opinnoissaan, mutta silti opiskelua voi värittää tietynlaiset kuulumattomuuden tunteet.

Kuuntele koko keskustelu alta. Keskustelusta on saatavilla myös tekstiversio.