Keskustakampuksen Linna-kirjastoa koskenut luopumisselvitys on huolestuttanut opiskelijoita. Trey ja yliopiston kirjaston johto uskovat päätöksissä opiskelijoiden huomiointiin. Huolestuneet opiskelijat järjestivät kesällä ”Linnasta ei luovuta”-mielenosoituksen ja tilojen säilyttämisen puolesta luotiin adressi.

Yliopiston kirjaston johtaja Riitta Lähdemäki sanoo kirjaston ja kampuskehityksen lähtevän siitä, että tilaratkaisusta riippumatta keskustakampuksella on kirjasto.
– Keskustakampuksella oppimisympäristöjä on vähemmän verrattuna muihin kampuksiin. Sekin asia varmasti otetaan huomioon tilaratkaisuissa, Lähdemäki toteaa.
Kävijätilastojen mukaan Linnassa on viime vuosina käynyt lähes 400 000 ihmistä vuodessa.

Tampereen ylioppilaskunnan eli Treyn kampuskehityksestä vastaava Lassi Halminen kertoo Treyn osallistuneen kampuskehitysstrategian kehittämiseen. Hänen mukaansa tavoitteena on selvittää, mille tiloille todella on tarvetta ja miten hukkaneliöiltä vältytään.
– Ymmärrän, että tilat ovat merkittävä kuluerä yliopistolle. Karsiminen vaatii selvitystyötä, Halminen toteaa.

Hänen mukaansa Trey pääsee tänä syksynä entistä paremmin mukaan kampuskehitykseen. Halminen luottaa tulevaan yhteistyöhön.
– Taloudellisen puolen lisäksi iso etu olisi palveluiden keskittäminen. Uhka on, että asiat tehdään hutiloiden ja leikataan tärkeitä asioita, hän pohtii.

Tilojen kohtalot epävarmoja 

Yliopisto perustelee tilojen karsimista sillä, että vähäisessä käytössä olevista tiloista luopumalla muita tiloja voidaan käyttää vastuullisemmin. Kampuskehityksen johtaja Satu Hyökki kertoi aikaisemmin Visiiri-lehdelle, että tilojen karsimisessa on Linnan lisäksi myös muita vaihtoehtoja.

Hyökki kommentoi Moreenimedialle, että asia on yhteisölle herkkä ja sen käsittely on kesken, eikä uutta tietoa ole tässä vaiheessa antaa. Hyökki ei suostunut aiheesta Moreenimedian haastatteluun.

Lassi Halminen pohtii, mitä uusista tilaratkaisuista voisi seurata.
– Se tarkoittaisi massiivista remonttia, koska helposti ei olisi mahdollista tarjota samanlaisia tiloja. Linnan käyttöaste on korkea.

Halminen on projektista ”varovaisen optimistinen”, eikä usko kauhukuviin, vaan opiskelijoiden huomiointiin. Tulevaisuus on kuitenkin vielä epävarma.
– Tämä on pitkä projekti vuoteen 2030 asti. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mikä on yksittäisen tilan kohtalo.

Mitä ajatuksia kampuskehitys ja tilojen karsiminen herättää opiskelijoissa? Kuuntele gallup-vastaukset täältä.